Tutkimus: Kokemusasiantuntijoiden ääni ei kuulu terveydenhuollossa
Tuore tutkimus tarkastelee, millainen asema ja rooli annetaan opioidien ongelmakäyttäjien kokemukselliselle tiedolle opioidikorvaushoidon (OST) kehittämisen yhteiskokouksissa. Yhteiskokoukset järjestettiin osana EU:n rahoittamaa kehittämishanketta. Hankkeen tavoitteena oli lisätä tietoa korvaushoidon asiakkaista sekä luoda osallisuutta vahvistavia toimintamalleja ja vertaistoimintaa korvaushoidon kehittämiseksi.
Kokouksien osanottajat olivat päihde- ja mielenterveystyön ammattilaisia, sairaanhoitajia ja sosiaalityöntekijöitä sekä päihdeongelmista toipuneita kokemusasiantuntijoita.
– EU-hankkeen päätyttyä halusimme analysoida aineistoa uudelleen. Meidän motiivina oli katsoa, kuinka paljon mediassa usein esiin nostetut kokemusasiantuntijat tosiasiallisesti voivat vaikuttaa heitä koskeviin asioihin instituutioiden sisällä, kertoo sosiologian dosentti Hannele Palukka.
Potilaslähtöisyyden toteutus ei ole yksinkertaista ja helppoa terveydenhuollon ammattilaisille. Yhtenä syynä tutkijat pitävät sitä, että näyttöön perustuvalla tiedolla ja siihen liittyvillä työtavoilla ja käytännöillä on vahva asema terveydenhuollon instituutiossa.
– Havaitsimme, että terveydenhuollon ammattilaiset pitävät itseään ensisijaisesti sääntelyviranomaisina, jotka suojelevat toimiensa oikeellisuutta. He eivät ole kovin kiinnostuneita huomioimaan kokemuksellista tietoa opioidien ongelmakäyttäjien hoidossa, toteaa Palukka.
Yhtenä tavoitteena kokemusasiantuntijoiden ja päihde- ja mielenterveystyön ammattilaisten yhteiskokouksissa oli tarjota tilaa luovuudelle ja ongelmanratkaisulle. Tämä tavoite ei kuitenkaan käytännössä toteutunut: kokouksissa ei kyetty tekemään uusia toimivia avauksia.
– Keskustelussa kokemusasiantuntijoiden kommentit usein sivuutettiin tai jätettiin kokonaan huomiotta. Vaikuttaa siltä, että ammattilaiset eivät pysty käsittelemään kokemusasiantuntijoiden tarjoamaa informaatiota, koska he eivät voi jakaa kokemuksia päihteiden ongelmakäytöstä. Kutsuimme asetelmaa tiedolliseksi epäoikeudenmukaisuudeksi opioidien ongelmakäyttäjiä kohtaan, kertoo filosofian dosentti Jaana Parviainen.
Tutkijat päättelivät, että kokemusasiantuntijoiden tiedon vähättely ei ollut välttämättä tietoista tai tarkoituksellista, vaan ammattilaisten oli yksinkertaisesti hankalaa löytää sille paikkaa asiantuntijajärjestelmässä.
– Asiantuntijayhteiskunnan vahvuutena on tietoperusteisuus, mutta hauraalle kansalaistiedolle pitäisi löytää nykyisistä selkeämpi rooli instituutioiden tiedonmuodostuksessa, jotta asiakkaan ääni pääsisi paremmin kuuluviin terveydenhuollossa, kiteyttää sosiologian dosentti Arja Haapakorpi tutkimuksen keskeisiä oivalluksia.
Vertaisarvioitu tutkimus kokemusasiantuntijan roolista ammatillisessa työssä terveydenhuoltopalvelujen yhteistuotannossa on julkaistu englanniksi International Journal of Qualitative Studies on Health and Well-being -lehdessä
https://www.tandfonline.com/doi/full/10.1080/17482631.2021.1954744
Tutkimus on osa käynnissä olevaa Tietämättömyyden tilassa -tutkimushanketta (NEGATE), jota rahoittaa Suomen Akatemia. Monitieteiseen tutkimusryhmään kuuluu sekä yhteiskuntatieteilijöitä että filosofeja.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Sosiologian dosentti Hannele Palukka
040 706 7440
hannele.palukka@tuni.fi
NEGATE-hankkeen johtaja Jaana Parviainen
050 410 6764
jaana.parviainen@tuni.fi
Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
ProDigial testaa nyt infra-alan tuottavuutta parantavia ratkaisuja käytännössä – myös tekoälyn käyttöä tutkitaan25.4.2024 08:00:00 EEST | Tiedote
Infra-alan tuottavuutta ja digitalisaatiota kirittäneen, Tampereen yliopiston johtaman ProDigial-tutkimusohjelman jatkokaudella testataan kehitettyjen ratkaisujen toimivuutta tilaajaorganisaatioiden arjessa. Laajaan yhteistyöhön ja sen kehittämiseen nojaava tutkimusohjelma selvittää lisäksi tekoälyn käyttömahdollisuuksia infrahankkeiden elinkaarella.
Ihmisen ja tekoälyn välinen yhteistyö parantaa autonomisten työkoneiden turvallisuutta24.4.2024 10:47:20 EEST | Tiedote
Tampereen yliopiston väitöskirjatutkija Marea De Koning kehittää autonomisten liikkuvien työkoneiden mukautuvia turvallisuusjärjestelmiä teollisuuden tarpeisiin. Tutkimus on paljastanut vakavia puutteita turvallisuuslakien noudattamisessa, kun käytetään tekoälyn ohjaamia liikkuvia työkoneita.
Uusi professuuri edistää kaupunkien elinvoimaisuudelle tärkeää elämystaloutta24.4.2024 09:00:00 EEST | Tiedote
Tampereen yliopisto perustaa strategisessa yhteistyössä Tampereen kaupungin kanssa elämystalouden työelämäprofessuurin. Elämystalouden professuuriin kytkeytyy tutkimus- ja koulutuskokonaisuus, jonka avulla luodaan uutta ymmärrystä elämystalouden ekosysteemeistä ja kehitetään osaamista elinkeinoelämän ja julkisten organisaatioiden tarpeisiin.
Tampereen yliopistossa kehitetään syöpään uudenlaisia täsmälääkkeitä, jotka kohdistuvat RNA:n rakenteeseen22.4.2024 11:15:00 EEST | Tiedote
Tenure track -professori Minna-Liisa Änkö johtaa uutta hanketta, jossa tutkitaan solujen RNA:n laskostumiseen vaikuttavia tekijöitä paksusuolen syövässä. Tavoitteena on selvittää, voivatko syöpäsoluille tyypilliset RNA-rakenteet toimia perustana uusille kohdennetuille syöpähoidoille. Jane ja Aatos Erkon säätiö myönsi hankkeelle 932 000 euron rahoituksen.
Väitös: Sydänsähkökäyrän avulla voidaan arvioida pallolaajennuksella hoidetun sydäninfarktipotilaan ennustetta17.4.2024 08:20:00 EEST | Tiedote
Lääketieteen lisensiaatti Joonas Leivo selvitti väitöstutkimuksessaan, miten sydänsähkökäyrästä eli EKG:stä nähtäviä muutoksia voi käyttää sydäninfarktipotilaan ennusteen arvioinnissa. Lisäksi hän tutki, hyötyvätkö potilaat, joilla on korkean riskin muutos, rutiininomaisesta trombi-imusta pallolaajennuksen yhteydessä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme