Tutkimus: Koulun sisäilman laatu voi selittää koululaisten oireilusta vain pienen osan – sisäilmakyselyjen tulkintaa ja käyttöä tulisi tarkastella kriittisesti
Koulun sisäilman laatu voi selittää koululaisten oireilusta vain pienen osan, selviää tuoreesta Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Helsingin yliopiston tutkimuksesta.
Tutkimuksessa selvitettiin helsinkiläisten koululaisten kokemaan oireiluun vaikuttavia tekijöitä. Oireilun vaihteluun vaikuttavat tekijät jaettiin kahteen luokkaan, yksittäiseen oppilaaseen ja kouluun liittyviin tekijöihin. Näistä selvästi tärkeämmäksi nousi yksittäiseen vastaajaan liittyvät tekijät. Koulujen välisiä eroja oireilussa selitti parhaiten erilaiset psykososiaaliset tekijät, kuten huoli sisäilmasta ja viihtyminen koulussa.
”Kuten kaikkeen oireiluun, myös sisäilmaan liitettyyn oireiluun vaikuttavat monet tekijät. Kun tarkastellaan oireilua eri rakennuksissa, erojen perusteella saadaan Suomessa nykyisin varsin vähän tietoa sisäilman laadusta. Oireita kartoittavien kyselyjen tuloksia on tämän takia syytä tulkita hyvin varovaisesti. Sen sijaan sisäilman laadun arvioinnin tulisi perustua rakennuksiin kohdistuviin tutkimuksiin ja selvityksiin, sanoo professori Juha Pekkanen.
Vastaajia lähes 16 000
Aikaisemmin lähtökohtana oli, että jos oireilun koettiin liittyvän rakennukseen, oireilun myös pääteltiin johtuvan rakennuksesta.
”On mielenkiintoista, että oireilua selittävät tekijät olivat niin samanlaisia, kysyttiin sitten kaikkea oireilua tai oireilua, joka pahenee koulussa. Tätä ei ole aiemmissa tutkimuksissa tarkasteltu, vaan on otettu annettuna, että oireilun liittäminen rakennukseen on varma merkki siitä, että oire johtuu rakennuksesta. Se ei näytä pitävän paikkansa”, Pekkanen sanoo.
Tutkimuksessa analysoitiin alakoululaisten oireita heidän itsensä ja heidän vanhempiensa raportoimana sekä yläkoululaisten oireita heidän itsensä raportoimina. Heiltä kysyttiin oireilusta yleensä sekä koulurakennukseen liittyen. Yhteensä tietoja saatiin 135 helsinkiläisestä koulurakennuksesta ja vastaajia oli yhteensä 15 725.
”Tämän tutkimuksen tulokset toistavat viimeaikaisia suomalaisia tuloksia, joiden mukaan kyselyillä todettu oireilun yleisyys heijastaa huonosti rakennuksen sisäilman laatua. Olisikin tarkkaan pohdittava ja selvitettävä, onko sisäilmakyselyissä perusteita kysyä sisäilman koetun laadun lisäksi oireita, erityisesti Suomessa”, sanoo Pekkanen.
Sisäilmalla on väliä
Lasten oireita voivat kouluympäristön lisäksi pahentaa lukuisat biologiset, psykologiset ja sosiaaliset tekijät. Oireiden raportointi myös vaihtelee voimakkaasti päivästä ja viikosta toiseen.
Huolimatta siitä, että sisäilma selittää vain osan oireilusta, kannattaa sisäilman laatuun kiinnittää huomiota.
”Huono ja huonoksi koettu sisäilma heikentää viihtyisyyttä ja oppimista ja voi aiheuttaa terveyshaittaa, joten huonoon sisäilman laatuun pitää puuttua. Sisäilman laatu selviää kuitenkin parhaiten tutkimalla rakennusta, ei kyselemällä oireita”, sanoo tutkimusprofessori Anne Hyvärinen.
Lähde:
Lisätietoja:
Miten sisäilma vaikuttaa ihmisten terveyteen?
Juha Pekkanen
professori
THL ja Helsingin yliopisto
p. 040 508 1077
juha.pekkanen(at)helsinki.fi
Anne Hyvärinen
tutkimusprofessori
THL
p. 029 524 6364
anne.hyvarinen(at)thl.fi
Avainsanat
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on asiantuntija- ja tutkimuslaitos. Tuotamme tietoa, työkaluja ja ratkaisuja terveys- ja hyvinvointialan päätöksenteon ja toiminnan tueksi. Teemme kansainvälisesti ja kansallisesti arvokasta tutkimusta ja sovellamme sitä suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden rakentamiseen.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
Väestötutkimus: Nuorempien ikäryhmien suhtautuminen rahapelaamiseen on muuttunut kielteisemmäksi, vanhempien myönteisemmäksi16.4.2024 02:00:00 EEST | Tiedote
Suomalaiset suhtautuvat rahapelaamiseen pääosin kielteisesti. Vuonna 2023 toteutetun väestötutkimuksen mukaan nuorempien ikäryhmien suhtautuminen rahapelaamiseen on muuttunut kielteisemmäksi, kun taas vanhempien ikäryhmien on muuttunut myönteisemmäksi. Edellisen kerran tutkimus tehtiin vuonna 2019.
THL viikolla 16/202411.4.2024 15:58:42 EEST | Tiedote
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mediakalenteri ilmestyy joka torstai. Siihen kootaan aina seuraavan viikon infot, tiedotteet, keskeiset tapahtumat, julkaisut ja muita valikoituja ajankohtaisia asioita. Tiedot pohjautuvat torstain 11.4. tilanteeseen, ja niihin voi tulla muutoksia.
Vanhuspalvelujen henkilöstön työn kuormituksessa on huomattavaa vaihtelua alueiden välillä – esihenkilöt huolissaan henkilöstön jaksamisesta11.4.2024 02:00:00 EEST | Tiedote
Vanhuspalvelujen henkilöstön työn kuormittavuudessa on isoja eroja alueiden välillä. Valtakunnallisessa vertailussa suurinta kuormittavuus oli Vantaa-Keravan, Helsingin ja Päijät-Hämeen hyvinvointialueilla. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kyselyyn vastasivat toimintayksikköjen esihenkilöt.
THL: Opiskeluhuollon kuraattorit ja psykologit tulee pitää hyvinvointialueilla ja osana sote-palveluja9.4.2024 17:14:30 EEST | Tiedote
THL katsoo, että opiskeluhuollon kuraattorit ja psykologit on syytä pitää osana hyvinvointialueiden sosiaali- ja terveyspalveluita. Koulukuraattorit ja -psykologit siirrettiin kunnista hyvinvointialueille viime vuoden alussa osana sote-uudistusta.
THL viikoilla 14–15/202428.3.2024 15:25:39 EET | Tiedote
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mediakalenteri ilmestyy joka torstai. Siihen kootaan aina seuraavan viikon infot, tiedotteet, keskeiset tapahtumat, julkaisut ja muita valikoituja ajankohtaisia asioita. Tiedot pohjautuvat torstain 28.3. tilanteeseen, ja niihin voi tulla muutoksia.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme