Tampereen yliopisto

Tutkimus: Nuorille aikuisille kasvomaskit ovat mahdollisuus vaikuttaa yhteiskunnalliseen tilanteeseen

Jaa

Citizen Shield -hankkeen laadullisessa haastattelututkimuksessa tutkittiin pääkaupunkiseudulla asuvien 18–25-vuotiaiden kokemuksia kasvomaskien käyttämisestä. Vertailuna haastatteluaineiston huomioihin on nostettu toukokuussa 2021 toteutetun kyselytutkimuksen kuvailevia tuloksia saman ikäryhmän osalta.

Haastatellut  kertoivat käyttävänsä kasvomaskia erityisesti suojellakseen muita. Aineistossa nousi esiin kasvomaskien käyttäminen tapana suojata riskiryhmiin kuuluvia, kuten iäkkäämpiä henkilöitä ja perussairauksista kärsiviä. Keväällä toteutetun kyselytutkimuksen huomiot ovat samansuuntaisia: yli puolet (64%) nuorista aikuisista uskoi suojaavansa itseään ainakin jonkin verran käyttämällä maskia ja lähes kaikki (92%) ajattelivat suojaavansa muita.

– Jo toukokuisessa kyselyssämme suuri osa piti tuplarokotuksenkin jälkeen suojaustoimien noudattamista kuten maskinkäyttöä tarpeellisena. Tuoreessa, syyskuisessa Kansalaispulssi-kyselyssä vielä suurempi osa koki suojaustoimien jatkamisen tarpeelliseksi. Tästä voisi tulkita myös niin, että monilla on selvästikin oikea käsitys siitä, että myös rokotetut voivat oireettomina levittää nykyistä deltavarianttia, toteaa professori Nelli Hankonen

– Tuoreen maskisuosituksen päivityksen mukaan kaikkien on edelleen olennaista suojautua esimerkiksi ruuhkaisissa sisätiloissa ja julkisissa kulkuneuvoissa, tällä hillitään mm. sairaanhoidon kuormituksen pahenemista, Hankonen sanoo.

Useat haastateltavat kuvasivat maskin käyttöä keinona toimia epidemian leviämistä vastaan, osoittaa vastuullisuutta tai näyttää esimerkkiä muille.

– Aineistonkeruuajankohtana ei vielä ollut tavanomaista käyttää FFP2-maskia, joka suojaa myös itseä. Uudessa maskisuosituksessa kehotetaan käyttämään maskia oman harkinnan mukaan, jolloin itsen suojaaminen motiivina voi jatkossa korostua enemmän, pohtii tuloksia projektisuunnittelija Kaisa Saurio.

Sekä haastattelu- että kyselyaineiston perusteella aikomus käyttää kasvomaskia vaihtelee tilanteen mukaan. Kevään kyselytutkimukseen osallistuneista valtaosa aikoi käyttää maskia seuraavan viikon aikana kaupassa  (93 %) tai  julkisissa kulkuvälineissä (96 %), mutta 52 % ei olisi käyttänyt maskia tavatessaan ystäviä tai perhettä sisätilassa.

Useat haastateltavista kokivat kasvomaskin käytön läheisten kanssa henkisesti raskaaksi. Kasvomaskin koettiin vaikeuttavan luonnollista vuorovaikutusta ja muistuttavan ikävällä tavalla pandemiasta myös silloin, kun haluaisi rentoutua. Sosiaalisesti haastavia ovat esimerkiksi tilanteet, joissa muut eivät käytä maskia. Tällöin voidaan kyseenalaistaa oma käyttämispäätös tai kokea oma panos tilanteessa turhaksi.

–  Kasvomaskien käyttäminen on moniin muihin keinoihin verrattuna helppoa, edullista ja haittaa elämää vain vähän, minkä vuoksi se on varteen otettava keino torjua epidemiaa yhteiskuntaa avattaessa, toteaa Saurio. On kuitenkin sellaisia tilanteita, kuten läheisten tapaaminen monelle haastatelluista, joissa maskin käyttäminen on vaikeaa tai jopa mahdotonta. Näissä tilanteissa voidaan kuitenkin esimerkiksi tavata ulkona tai tehostaa ilmanvaihtoa ja tehdä pikatestit ennen tapaamista.

Haastatteluaineistosta löytyi myös jonkin verran väärinymmärryksiä liittyen maskin käyttöön, esimerkiksi uskomus, että jos maskin joutuu ottamaan hetkeksikin jossain seurassa pois, sitä ei kannattaisi käyttää ollenkaan. Kuitenkin vähäkin suojautuminen on parempi kuin ei mitään tarttuvan taudin vakavuuden kannalta.

– Pandemiatilanne tulee todennäköisesti jatkumaan pitkään, joten suojautuminen on ajankohtaista vielä jatkossakin, kommentoi VTT:n tutkimusprofessori Ali Harlin

– Olemme jo kansalaisina oppineet, kuinka suojaamme toisiamme väkijoukossa. Seuraavaksi meidän tulisi oppia tunnistamaan riskitilanteet ja toimimaan niiden mukaisesti. Esimerkiksi, flunssaoireisena valitsen suojata muita maskilla. Sisätiloissa tai väkijoukossa ollessani käytän hengityssuojainta, kuten FFP2-suojainta, jolla suojaan myös itseäni, Harlin sanoo.

Yksilöhaastattelut toteutettiin kesällä 2021 verkkovälitteisesti. Haastateltavat olivat 18–25-vuotiaita Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla asuvia nuoria aikuisia. Kyselytutkimuksen tulokset koskevat 252 henkilön vastauksia koko Suomen alueelta.

Tampereen yliopiston sosiaalipsykologian oppialan ja VTT:n yhteisen Citizen Shield -projektin tavoitteena on tuottaa tieteellistä tietoa yksilön ja yhteiskunnan suojaamiseen ilmavälitteisiltä epidemioilta. Tutkimushankeessa yhdistyvät käyttäytymistieteellinen tutkimus ja tekninen osaaminen.

Lue haastattelututkimuksen tuloksista lisää täältä (Citizen Shield-projekti)

Tiedote keväällä toteutetun kyselytutkimuksen tuloksista (Helsingin yliopisto)

Ohjeet kasvomaskien ja hengityssuojainten turvalliseen ja ekologiseen käyttöön (Citizen Shield-projekti)

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Nelli Hankonen, professori, Tampereen yliopisto
nelli.hankonen@tuni.fi
050 311 9450

Ali Harlin, tutkimusprofessori, VTT
ali.harlin@vtt.fi
040 533 2179

Katri Kostamo, tutkijatohtori, Tampereen yliopisto
katri.kostamo@tuni.fi

Tietoja julkaisijasta

Tampereen yliopisto
Tampereen yliopisto
Kalevantie 4
33014 TAMPEREEN YLIOPISTO

p. 0294 5211https://www.tuni.fi

Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa. 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto

Verotutkimuksen huippuyksikkö Tampereen yliopistoon14.10.2021 09:30:00 EEST | Tiedote

Suomen Akatemia on valinnut Tampereen yliopiston johtaman verotutkimuksen konsortion huippuyksikköohjelmaansa. Huippuyksikön tavoitteena on tuottaa uutta tietoa verotuksesta ja tulonsiirroista. Tutkimuksen tulokset voivat vaikuttaa olennaisesti yhteiskuntapoliittisiin suosituksiin verojärjestelmää suunniteltaessa. Huippuyksikössä ovat mukana myös Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT sekä Helsingin yliopisto.

3D-mallintaminen toimii hyvänä perustana nenä- ja sivuonteloiden tutkimiselle13.10.2021 10:45:25 EEST | Tiedote

Nenä- ja sivuonteloiden kuvantamistutkimukset perustuvat nykyään tietokonetomografiaan, jolla saadaan hyvä hahmotus nenän ja sen sivuonteloiden rakenteista, mutta ei niiden toiminnallisesta tilanteesta. Toiminnallisten nenävirtauksen mittaustutkimusten luotettavuus vaihtelee, eivätkä niiden tulokset yhdessä kuvantamislöydösten kanssa ole aina yhteneviä tukkoisesta nenästä kärsivien potilaiden oireiden kanssa. Lääketieteen lisensiaatti Olli Valtonen totesi väitöstutkimuksessaan, että tietokonetomografiaan pohjautuvat 3D-mallinnukset toimivat luotettavan tasoisesti tutkimuskäyttöä varten.

Asteroidien sisärakenne selville tomografisen tutkan avulla – tiedosta apua aurinkokunnan syntyvaiheiden selvittämisessä ja asteroidien torjunnassa13.10.2021 09:18:36 EEST | Tiedote

Diplomi-insinööri Liisa-Ida Sorsa osoittaa matematiikan alan väitöskirjassaan, että matalataajuisella tutkalla mitaten voidaan tunnistaa pienten taivaankappaleiden kuten kivikasa-asteroidien sisärakenteista esimerkiksi onkaloita, halkeamia tai tihentymäalueita asteroidia kiertävästä satelliitista käsin. Tieto auttaa selvittämään aurinkokunnan syntyvaiheita, torjumaan asteroidien törmäyksiä Maahan sekä kohdentamaan malminetsintää.

Turvallisuusviranomaisten työhön tehoa työyhteisötaitoja johtamalla12.10.2021 10:00:00 EEST | Tiedote

Turvallisuusviranomaisten työssä on perinteisesti korostettu johtamista ja esimiestyötä puhuttaessa strategisiin tavoitteisiin pääsemisestä. Hallintotieteiden maisteri Arto Hietasen tuore väitöskirja osoittaa, että myös työntekijöiden työyhteisötaidot ovat keskeisessä asemassa pyrittäessä asetettuihin strategisiin tavoitteisiin. Tutkimustulokset nostavat esille työyhteisötaitojen johtamisen tärkeyden osana organisaation strategisen henkilöstöjohtamisen kokonaisuutta.

Vammojen ehkäisyn pitäisi kuulua nuorten koripallon ja salibandyn pelaajien päivittäiseen harjoitteluun11.10.2021 08:29:06 EEST | Tiedote

Koripallo ja salibandy ovat suosittuja urheilulajeja Suomessa. Lajit ovat nopeatempoisia ja siksi niissä on korkea riski saada pelaamisen jatkamista uhkaava polvi- tai nilkkavamma. Näiden vammojen riskitekijöiden tunteminen on tärkeää, jotta niitä voitaisiin tehokkaasti ehkäistä. Lääketieteen lisensiaatti Jussi Hietamon väitöstutkimuksen mukaan vammojen ehkäisyn pitäisi olla osa jokapäiväistä harjoittelua.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme