Tutkimus: Nykyiset norsut selvisivät aikansa ilmastonmuutoksesta, niiden sukulaiset eivät

Jaa

Norsueläinten kehitystä tutkineen tutkimuksen tulokset osoittavat, että ilmaston muutoksilla oli voimakas vaikutus norsueläinten sukupuuttoihin. Nykyiset norsumme ovat selvinneet ilmaston muutoksista koska ovat olleet lajeista ekologisesti joustavimpia.

Norsueläinten kukoistusaikana noin 20 – 3 miljoonaa vuotta sitten niitä eli usein samoissa ympäristöissä samanaikaisesti useampia lajeja, joilla oli erilaisia sopeutumia erilaisten ravintokohteiden hyödyntämiseen. Kuvan norsueläimiä ovat gomphotheeri Anancus ultimus (vasemmassa reunassa), deinotheeri Deinotherium bozasi (keskellä vasemmalla), sekä nykyisten afrikannorsujen sukulaiset Loxodonta adaurora (keskellä oikealla) ja Loxodonta exoptata (oikeassa reunassa). Kuva: Julius Csotonyi.
Norsueläinten kukoistusaikana noin 20 – 3 miljoonaa vuotta sitten niitä eli usein samoissa ympäristöissä samanaikaisesti useampia lajeja, joilla oli erilaisia sopeutumia erilaisten ravintokohteiden hyödyntämiseen. Kuvan norsueläimiä ovat gomphotheeri Anancus ultimus (vasemmassa reunassa), deinotheeri Deinotherium bozasi (keskellä vasemmalla), sekä nykyisten afrikannorsujen sukulaiset Loxodonta adaurora (keskellä oikealla) ja Loxodonta exoptata (oikeassa reunassa). Kuva: Julius Csotonyi.

Uuden tutkimuksen mukaan norsueläimet monimuotoistuivat nopeasti noin 20 miljoonaa vuotta sitten levittäytyessään uusille mantereille, mutta tuo monimuotoisuus alkoi taantua ilmaston jäähtyessä noin kolme miljoonaa vuotta sitten.

Ilmaston muutoksilla oli voimakas vaikutus norsueläinten sukupuuttoihin jo kauan ennen kuin nykyihminen siirtyi Afrikasta muille mantereille.

– Toki nykyihmisellä on loppuvaiheessa voinut myös olla merkittävä vaikutus norsueläinten sukupuuttoihin, kertoo tutkimukseen osallistunut paleontologi Juha Saarinen Helsingin yliopistosta.

Helsingin yliopiston tutkijoiden yhteistyössä Madridin, Bristolin, Buenos Airesin, Berliinin yliopistojen kanssa tehty tutkimus julkaistiin Nature Ecology and Evolution -lehdessä.

Tutkimukseen kerättiin ennennäkemättömän laaja aineisto tietoa elävien ja fossiilisten norsueläinlajien evolutiivisista sopeutumista. Näihin kuuluvat muun muassa kallon ja alaleuan sekä syöksyhampaiden muoto, poskihampaiden muoto, raajojen rakenne, sekä ruumiin koko.

– Aineistomme kattaa käytännössä kaikki vakuuttavaan fossiiliaineistoon perustuvat norsueläinlajit niiden koko evoluutiohistorian ajalta, yhteensä lähes 200 lajia, kertoo Saarinen.

Ilmaston jäähtyminen aloitti norsulajien taantumisen

Norsueläimet saivat alkunsa Afrikassa yli 50 miljoonaa vuotta sitten, ja niiden evoluutiohistoria rajoittui tuolle mantereelle seuraavan noin 30 miljoonan vuoden ajaksi.

Tutkimustulokset osoittavat, että norsueläinten monimuotoisuus kasvoi niiden levittäytyessä noin 20 miljoonaa vuotta sitten Afrikasta Euraasiaan ja hieman myöhemmin (noin 16 miljoonaa vuotta sitten) Pohjois-Amerikkaan. Sopeutuminen näkyy erityisesti kallon ja hampaiston erikoistumisesta erilaisten ravintokohteiden käsittelyyn.

Norsulajien monimuotoisuus saavutti huippunsa viimeistään noin viidestä kymmeneen miljoonaa vuotta sitten, jonka jälkeen se on taantunut ilmaston jäähtymisen, kuivumisen ja kasvaneen vaihtelun seurauksena. Parhaiten ilmaston muutoksiin sopeutuivat nykyisten norsujen kaltaiset sopeutumiskykyiset lajit joilla esimerkiksi kestävä ja tehokas hampaisto mahdollisti monenlaisten ravintokohteiden hyödyntämisen.

– Nykyihmisen levittäytyminen ja maailmanlaajuinen menestys oli todennäköisesti merkittävä tekijä norsujen ahdingon taustalla viimeisessä noin 20 tuhatta vuotta sitten alkaneessa sukupuuttoaallossa, jonka seurauksena esimerkiksi villamammutti kuoli sukupuuttoon, sanoo Saarinen.
– On myös selvää, että nykyään jäljellä olevan kolmen norsulajin, afrikkalaisen metsänorsun ja savanninorsun sekä aasiannorsun huolestuttava taantuminen johtuu salametsästyksestä ja muusta ihmistoiminnasta.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Norsueläinten kukoistusaikana noin 20 – 3 miljoonaa vuotta sitten niitä eli usein samoissa ympäristöissä samanaikaisesti useampia lajeja, joilla oli erilaisia sopeutumia erilaisten ravintokohteiden hyödyntämiseen. Kuvan norsueläimiä ovat gomphotheeri Anancus ultimus (vasemmassa reunassa), deinotheeri Deinotherium bozasi (keskellä vasemmalla), sekä nykyisten afrikannorsujen sukulaiset Loxodonta adaurora (keskellä oikealla) ja Loxodonta exoptata (oikeassa reunassa). Kuva: Julius Csotonyi.
Norsueläinten kukoistusaikana noin 20 – 3 miljoonaa vuotta sitten niitä eli usein samoissa ympäristöissä samanaikaisesti useampia lajeja, joilla oli erilaisia sopeutumia erilaisten ravintokohteiden hyödyntämiseen. Kuvan norsueläimiä ovat gomphotheeri Anancus ultimus (vasemmassa reunassa), deinotheeri Deinotherium bozasi (keskellä vasemmalla), sekä nykyisten afrikannorsujen sukulaiset Loxodonta adaurora (keskellä oikealla) ja Loxodonta exoptata (oikeassa reunassa). Kuva: Julius Csotonyi.
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme