Tutkimus: Nykyiset norsut selvisivät aikansa ilmastonmuutoksesta, niiden sukulaiset eivät
Uuden tutkimuksen mukaan norsueläimet monimuotoistuivat nopeasti noin 20 miljoonaa vuotta sitten levittäytyessään uusille mantereille, mutta tuo monimuotoisuus alkoi taantua ilmaston jäähtyessä noin kolme miljoonaa vuotta sitten.
Ilmaston muutoksilla oli voimakas vaikutus norsueläinten sukupuuttoihin jo kauan ennen kuin nykyihminen siirtyi Afrikasta muille mantereille.
– Toki nykyihmisellä on loppuvaiheessa voinut myös olla merkittävä vaikutus norsueläinten sukupuuttoihin, kertoo tutkimukseen osallistunut paleontologi Juha Saarinen Helsingin yliopistosta.
Helsingin yliopiston tutkijoiden yhteistyössä Madridin, Bristolin, Buenos Airesin, Berliinin yliopistojen kanssa tehty tutkimus julkaistiin Nature Ecology and Evolution -lehdessä.
Tutkimukseen kerättiin ennennäkemättömän laaja aineisto tietoa elävien ja fossiilisten norsueläinlajien evolutiivisista sopeutumista. Näihin kuuluvat muun muassa kallon ja alaleuan sekä syöksyhampaiden muoto, poskihampaiden muoto, raajojen rakenne, sekä ruumiin koko.
– Aineistomme kattaa käytännössä kaikki vakuuttavaan fossiiliaineistoon perustuvat norsueläinlajit niiden koko evoluutiohistorian ajalta, yhteensä lähes 200 lajia, kertoo Saarinen.
Ilmaston jäähtyminen aloitti norsulajien taantumisen
Norsueläimet saivat alkunsa Afrikassa yli 50 miljoonaa vuotta sitten, ja niiden evoluutiohistoria rajoittui tuolle mantereelle seuraavan noin 30 miljoonan vuoden ajaksi.
Tutkimustulokset osoittavat, että norsueläinten monimuotoisuus kasvoi niiden levittäytyessä noin 20 miljoonaa vuotta sitten Afrikasta Euraasiaan ja hieman myöhemmin (noin 16 miljoonaa vuotta sitten) Pohjois-Amerikkaan. Sopeutuminen näkyy erityisesti kallon ja hampaiston erikoistumisesta erilaisten ravintokohteiden käsittelyyn.
Norsulajien monimuotoisuus saavutti huippunsa viimeistään noin viidestä kymmeneen miljoonaa vuotta sitten, jonka jälkeen se on taantunut ilmaston jäähtymisen, kuivumisen ja kasvaneen vaihtelun seurauksena. Parhaiten ilmaston muutoksiin sopeutuivat nykyisten norsujen kaltaiset sopeutumiskykyiset lajit joilla esimerkiksi kestävä ja tehokas hampaisto mahdollisti monenlaisten ravintokohteiden hyödyntämisen.
– Nykyihmisen levittäytyminen ja maailmanlaajuinen menestys oli todennäköisesti merkittävä tekijä norsujen ahdingon taustalla viimeisessä noin 20 tuhatta vuotta sitten alkaneessa sukupuuttoaallossa, jonka seurauksena esimerkiksi villamammutti kuoli sukupuuttoon, sanoo Saarinen.
– On myös selvää, että nykyään jäljellä olevan kolmen norsulajin, afrikkalaisen metsänorsun ja savanninorsun sekä aasiannorsun huolestuttava taantuminen johtuu salametsästyksestä ja muusta ihmistoiminnasta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Juha SaarinenGeotieteiden ja maantieteen osasto
juha.saarinen@helsinki.fiHelsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Modernin ajan suurinta aurinkomyrskyä jäljitettiin Lapin puiden vuosirenkaista28.3.2024 09:34:22 EET | Tiedote
Helsingin yliopiston johtama tutkimusryhmä pystyi mittaamaan vuoden 1859 Carringtonin aurinkomyrskyn jälkeisen piikin Lapin puiden radiohiilipitoisuuksista. Jäljitys auttaa varautumaan vaarallisiin aurinkomyrskyihin.
KUTSU MEDIALLE 10.4; Mistä europarlamenttivaaleissa puhutaan, tutkijoiden ajankohtaisimmat asiat esillä27.3.2024 14:05:26 EET | Kutsu
Kesäkuun Euroopan parlamentin vaalit käydään entistä kireämmässä maailmanpoliittisessa tilanteessa. Mikä merkitys EU-vaaleilla on Euroopan ja Suomen suunnalle? Millaisessa poliittisessa tilanteessa EU-vaaleihin lähdetään? Entä millaisia valtakamppailuja Euroopan parlamentin sisällä käydään?
Tutkijat selvittivät, miten musiikki katoaa aivoista27.3.2024 12:00:00 EET | Tiedote
Sävelkuurolta ihmiseltä puuttuu kyky tunnistaa melodioita. Tuore tutkimus onnistui paikantamaan sävelkuurouden eli amusian todennäköisen alkuperän aivoissa. Ilmiön jäljille päästiin tutkimalla tapauksia, joissa aivoinfarkti oli aiheuttanut amusian.
Plastiikkakirurgian professori Virve Koljoselle J. V. Snellman -palkinto26.3.2024 18:00:00 EET | Tiedote
Helsingin yliopisto on myöntänyt J. V. Snellmanin nimeä kantavan tiedonjulkistamispalkinnon vuonna 2024 professori Virve Koljoselle. Koljonen viestii erikoisalastaan plastiikkakirurgiasta aktiivisesti ja yleistajuisesti sosiaalisessa mediassa ja on tavoittanut laajasti niin ammattilaisia kuin suurta yleisöä.
Rehtori Sari Lindblom: Maailman myrskytessä yliopistoja, tiedettä ja tutkimusta kaivataan erityisesti26.3.2024 17:15:00 EET | Tiedote
Helsingin yliopiston rehtori Sari Lindblom korosti vuosipäiväjuhlan puheessaan 26.3. tiedon ja tutkimuksen merkitystä epävarmuuden aikakaudella. Lindblomin mukaan maailmanlaajuisten haasteiden, kuten luontokadon, ilmastonmuutoksen ja teknologisen muutoksen edessä tiede tarjoaa toivoa ja on avainasemassa tulevaisuuden ratkaisujen löytämisessä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme