Tutkimus: Nykyiset norsut selvisivät aikansa ilmastonmuutoksesta, niiden sukulaiset eivät
Uuden tutkimuksen mukaan norsueläimet monimuotoistuivat nopeasti noin 20 miljoonaa vuotta sitten levittäytyessään uusille mantereille, mutta tuo monimuotoisuus alkoi taantua ilmaston jäähtyessä noin kolme miljoonaa vuotta sitten.
Ilmaston muutoksilla oli voimakas vaikutus norsueläinten sukupuuttoihin jo kauan ennen kuin nykyihminen siirtyi Afrikasta muille mantereille.
– Toki nykyihmisellä on loppuvaiheessa voinut myös olla merkittävä vaikutus norsueläinten sukupuuttoihin, kertoo tutkimukseen osallistunut paleontologi Juha Saarinen Helsingin yliopistosta.
Helsingin yliopiston tutkijoiden yhteistyössä Madridin, Bristolin, Buenos Airesin, Berliinin yliopistojen kanssa tehty tutkimus julkaistiin Nature Ecology and Evolution -lehdessä.
Tutkimukseen kerättiin ennennäkemättömän laaja aineisto tietoa elävien ja fossiilisten norsueläinlajien evolutiivisista sopeutumista. Näihin kuuluvat muun muassa kallon ja alaleuan sekä syöksyhampaiden muoto, poskihampaiden muoto, raajojen rakenne, sekä ruumiin koko.
– Aineistomme kattaa käytännössä kaikki vakuuttavaan fossiiliaineistoon perustuvat norsueläinlajit niiden koko evoluutiohistorian ajalta, yhteensä lähes 200 lajia, kertoo Saarinen.
Ilmaston jäähtyminen aloitti norsulajien taantumisen
Norsueläimet saivat alkunsa Afrikassa yli 50 miljoonaa vuotta sitten, ja niiden evoluutiohistoria rajoittui tuolle mantereelle seuraavan noin 30 miljoonan vuoden ajaksi.
Tutkimustulokset osoittavat, että norsueläinten monimuotoisuus kasvoi niiden levittäytyessä noin 20 miljoonaa vuotta sitten Afrikasta Euraasiaan ja hieman myöhemmin (noin 16 miljoonaa vuotta sitten) Pohjois-Amerikkaan. Sopeutuminen näkyy erityisesti kallon ja hampaiston erikoistumisesta erilaisten ravintokohteiden käsittelyyn.
Norsulajien monimuotoisuus saavutti huippunsa viimeistään noin viidestä kymmeneen miljoonaa vuotta sitten, jonka jälkeen se on taantunut ilmaston jäähtymisen, kuivumisen ja kasvaneen vaihtelun seurauksena. Parhaiten ilmaston muutoksiin sopeutuivat nykyisten norsujen kaltaiset sopeutumiskykyiset lajit joilla esimerkiksi kestävä ja tehokas hampaisto mahdollisti monenlaisten ravintokohteiden hyödyntämisen.
– Nykyihmisen levittäytyminen ja maailmanlaajuinen menestys oli todennäköisesti merkittävä tekijä norsujen ahdingon taustalla viimeisessä noin 20 tuhatta vuotta sitten alkaneessa sukupuuttoaallossa, jonka seurauksena esimerkiksi villamammutti kuoli sukupuuttoon, sanoo Saarinen.
– On myös selvää, että nykyään jäljellä olevan kolmen norsulajin, afrikkalaisen metsänorsun ja savanninorsun sekä aasiannorsun huolestuttava taantuminen johtuu salametsästyksestä ja muusta ihmistoiminnasta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Juha SaarinenGeotieteiden ja maantieteen osasto
juha.saarinen@helsinki.fiHelsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Helsingin yliopiston operatiivinen tulos 2023 oli 16 miljoonaa euroa miinuksella17.4.2024 14:37:06 EEST | Tiedote
Varainhankinta sekä sijoitus- ja rahoitustuotot nostivat kokonaistuloksen plussalle. Yliopisto lisää sijoitustoiminnan tuotonjakoa perustehtävään seuraavien viiden vuoden ajan.
Pelastakaa tiede! -dokumenttielokuva kertoo tieteen evakuoinnin tarinan17.4.2024 10:28:01 EEST | Tiedote
Kirjailija, FT Anna Kortelainen, Kansalliskirjasto ja Kirjastokaista ovat tuottaneet yhteistyössä dokumentin, joka pureutuu Kansalliskirjaston aineistojen evakuointiin talvi- ja jatkosodan aikana. Elokuva julkaistaan 17.4.2024 Kirjastokaistan verkkosivuilla sekä Kansalliskirjaston Youtube-kanavalla.
Kutsu medialle: Tule seuraamaan Viikin tutkimustilan lehmien keväistä laitumellelaskua 4.5.!15.4.2024 14:44:21 EEST | Tiedote
Helsingin yliopisto, Valio ja maatalousylioppilaiden yhdistys Sampsa kutsuvat median edustajat osallistumaan Suomen urbaanimpien lehmien laitumellelaskuun Viikin tutkimustilalla lauantaina 4. toukokuuta.
Diabeteslääke voi tehostaa immuunipuolustuksen taistelua rintasyöpää vastaan12.4.2024 10:11:23 EEST | Tiedote
Tyypin 2 diabeteslääke metformiini voi tutkimuksen mukaan auttaa elimistön immuunijärjestelmää tunnistamaan paremmin syöpäsoluja ja tehostaa puolustusreaktiota niitä vastaan.
Suurten suojelualueiden merkitys korostuu pohjoisten lintulajien suojelussa12.4.2024 09:31:44 EEST | Tiedote
Nykyinen suojelualueverkosto ei riitä hidastamaan kylmään sopeutuneiden, pohjoisten lajien, kuten järripeipon, taantumista pohjoisella pallonpuoliskolla, osoittaa Helsingin yliopiston tuore tutkimus. Tehokkain tapa hidastaa pohjoisten lajien häviämistä on suurten suojelualueiden perustaminen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme