Työsuojelurahasto

Tutkimus osoittaa: Verkostotyössä joustavuus ohittaa ohjeet

Jaa
Kun työ lohkoutuu tai verkostoituu, pelkkä lisäohjeistus ei auta. On oltava valmius muuttaa työn suuntaa ja aikatauluja. Työpaikoilla on tärkeää tunnistaa, mihin standardit sopivat ja milloin tarvitaan joustavia toimintatapoja. Näin arvioivat Työterveyslaitoksen tutkijat, jotka paneutuivat insinööritoimisto- ja ensiaputyöhön. Tutkimusta rahoitti Työsuojelurahasto.

Tutkijat haastattelivat ensiavun työprosesseista kolmea esimieslääkäriä, kolmea esimieshoitajaa ja kuutta muuta hoitajaa sekä yhtä toimistohenkilöstön edustajaa. Insinööritoimiston suunnitteluprojekteista haastateltiin 25:tä henkilöä, joista kuusi esimiehiä ja viisi asiakkaiden edustajia. Haastatteluissa käsiteltiin projektien tai prosessien organisointia, tiedonkulkua ja yhteistyötä, kun toimitaan organisaatiorajojen yli.

Kohti uutta työn hallintaa
 
Insinööritoimistosta ja ensiavusta löytyi paljon yhtäläisyyksiä. Kummankin työpaikan työtä ohjaavat monet standardit, jotka eivät kuitenkaan huomioi poikkeustilanteita. Lisäksi puutteelliset tiedot ja ennakoinnin vaikeus hankaloittivat molemmilla työpaikoilla työn sujuvuutta. Tutkijat päättelevät, että verkostomainen työ haastaa totutut työn hallinnan keinot.
 
Työkäytäntöjen kehittämiseksi tarvitaan yhteinen ajatus siitä, millaista toimintamallia organisaatiossa tavoitellaan. Verkostomaisessa projektityössä ja työprosesseissa työn hallinta edellyttää joustavuutta. Reagoinnin merkitys korostuu. Verkostomainen työ vaatii kykyä nivoa toimintatapoja, aikatauluja ja intressejä. Lisäksi toimintaympäristön merkitys on otettava huomioon.

Käskyjen sijaan neuvottelut
 
Verkostomaisen työn johtamisessa korostuu vuorovaikutus. Johtajuus hajautuu moninaisiksi suhteiksi, jotka eivät pysähdy yksiköiden, työpaikkojen tai edes valtioiden rajoille. Sekä insinööritoimistossa että ensiavussa korostettiin, että yksilöt johtavat osaltaan myös omaa työtään.
 
Kurinalaisen johtajuuden tarve vaihteli projekteittain ja prosesseittain. Yleensä kuitenkin käskyttävän johtamisen aika on ohi. Tilalle ovat tulleet luottamus ja neuvottelut.
Esimiehen pitää luoda toimintaedellytyksiä ja organisoida työryhmä, joka kehittää uusia toimintatapoja.
 
Yhteisöllisyyttä prosesseista ja aktiiveista

Yhteinen tavoite, kohtaaminen ja fyysinen läheisyys luovat yhteenkuuluvuutta.  Kun jokainen hoitaa osansa kokonaisuudesta omalla ammattitaidollaan, se luo yhteisöllisyyttä.

Ketju- tai projektityössä yhteisöllisyyttä muodostanevat aiempaa useammin yhteinen prosessi tai aktiiviset yksilöt, eivät enää hallinnolliset rajat. Tällöin työntekijöiden sosiaalinen todellisuus muuntuu monin tavoin. Esimerkiksi insinööritoimistossa moni katsoi kuuluvansa yhden tiiviin työyhteisön sijaan samanaikaisesti useaan työyhteisöön. Näitä yhteisöjä muodostui esimerkiksi projekteissa ja päivittäisissä kohtaamisissa työpaikalla. Yhteisöjen moninaisuus voi tuoda virkistäviä kohtaamisia. Tarvitaan kuitenkin hieman tilaa ja aikaa, että näistä kohtaamisista muodostuu ”me”.

Oppia myös epävirallisesti
 
Ensiavussa viralliset koulutukset täydentyivät ammattiryhmien epävirallisella oppimisella. Lääkärit saattoivat ottaa hoitajat tai hoitoryhmän erityisoppiinsa. Hoitajat puolestaan opastivat lääkäreitä ensiavun toimintatapoihin. Yleensä hoitajat olettavat, että hoitajien monipuolinen tehtävänkuva auttaa heitä samastumaan toistensa rooleihin.

Katsoaksesi videon lähteestä www.youtube.com, anna hyväksyntä sivun yläosasta.Rajoja rikkova työ - Miten verkostomaista työtä johdetaan?Siirry videokanavalle

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tutkimuksesta:
erikoistutkija Minna Janhonen, Työterveyslaitos, minna.janhonen@ttl.fi, 0438243391
Viestintä:
viestintäpäällikkö Marja-Leena Jylhä, Työsuojelurahasto, viestinta@tsr.fi, 09 6803 3314, 040 548 8852

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Työsuojelurahasto
Työsuojelurahasto
Pohjoisesplanadi 21A
00100 Helsinki

+358(0)9 6803 3311,info@tsr.fihttp://www.tsr.fi, http://www.tiedonsilta.fi
Työsuojelurahasto rahoittaa tutkimus- ja kehitystoimintaa, joka parantaa työoloja sekä työyhteisöjen toiminnan turvallisuutta ja tuottavuutta. Rahastoa hallinnoivat työmarkkinakeskusjärjestöt ja se saa varansa lakisääteisen tapaturmavakuutuksen maksutulosta. Rahaston toimintaa valvoo sosiaali- ja terveysministeriö. Rahasto rahoittaa Työturvallisuuskeskuksen toimintaa. Lisäksi Työsuojelurahasto ja Työturvallisuuskeskus julkaisevat ja kustantavat yhdessä Telma - työelämän kehittämisen erikoislehteä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Työsuojelurahasto

Tunteet ja tunnetaidot työpaikalla – kutsu Tutkimus tutuksi -tapaamiseen 28.11.20195.11.2019 07:25:00 EET | Kutsu

Tervetuloa Työsuojelurahaston 28.11. järjestämään Tutkimus tutuksi –tapaamiseen, jonka aiheena on tunteet ja tunnetaidot työpaikalla. Tilaisuudessa esillä olevissa hankkeissa tutkitaan ja kehitetään esimerkiksi tunnetoimijuutta, tunnetiloja ja tunneilmastoa työpaikalla. Tule kuulemaan ja keskustelemaan työelämän tunnetaidoista Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi -tapaamiseen torstaina 28.11.2019 klo 9-10.30 Musiikkitalon ravintolaan.

Työsuojelurahasto palkitsee ajankohtaisia hankkeita – Pidempiä työuria, aivoergonomiaa ja yhteistä vuorovaikutusosaamista9.5.2019 09:00:00 EEST | Tiedote

Työsuojelurahasto palkitsee 40-vuotisjuhlavuotensa kunniaksi tunnustusstipendillä kolme ajankohtaista hanketta. Palkitut hankkeet ovat kehittäneet suomalaista työelämää tuottamalla uutta ja merkittävää tietoa sekä hyviä käytäntöjä. Kannustaako eläkeuudistus pidempiin työuriin? Miten hoitotyön aivokuorma saadaan kuriin? Onko tiimin vuorovaikutuksen aina oltava rationaalista? Tunnustusstipendit jaetaan ja hankkeet esitellään Tutkimus tutuksi -juhlatapaamisessa 9. toukokuuta 2019.

HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye