Kalevi Sorsa -säätiö

Tutkimus: Populististen puolueiden äänestäjien talousajattelu vasemmistolaista

Jaa
Tuoreen haastatteluihin perustuvan tutkimuksen mukaan populististen puolueiden kannattajia Suomessa, Unkarissa, Italiassa, Ranskassa ja Saksassa yhdistää vahva 1980- ja 1990-lukuihin liittyvä nostalgia, kansallistunteen voimistuminen sekä turvallisuuden, vakauden ja taloudellisen oikeudenmukaisuuden kaipuu.

Populistipuolueiden äänestäjien mielissä 1980- ja 1990-luvut olivat taloudellisesti vakaita ja työpaikat turvattuja. Nykyaikaa sen sijaan leimaa globalisaatio, jonka koetaan uhkaavan perinteisiä arvoja sekä omaa historiaa, kulttuuria ja jopa uskontoa. Globalisaatiota vieläkin suurempana uhkana nähdään (muslimi)maahanmuuttajat. Unkarissa populistipuolueiden kannattajien silmissä epätoivottavan vähemmistön muodostavat romanit, jotka muodostavat vain kaksi prosenttia maan väestöstä.

- On ilmeistä, että perussuomalaisten kaltaiset liikkeet ovat oikein onnistuneesti käyttäneet nationalistisia stereotypioita politiikassaan ja retoriikassaan, sanoo Helsingin yliopiston professori Jussi Pakkasvirta. Hän kirjoitti tutkimusraportin perussuomalaisia koskevan luvun.

Stereotypioilla Pakkasvirta tarkoittaa ennen kaikkea kuvitellun yhtenäisen kansakunnan vastinpariksi luotuja yksinkertaistettuja kuvia "muista" etnisistä ryhmistä. Stereotypiat mahdollistavat epämääräisen informaation järjestelyn ja luokittelun sekä uskomusten vahvistamisen.

Populistipuolueiden äänestäjät eivät kuitenkaan ole yksiselitteisesti muutosta tai edes globalisaatiota vastaan. Nämä äänestäjät ovat taloutta koskevalta ajattelultaan selkeästi vasemmalla: globalisaation ongelmina nähdään ennen kaikkea vaurauden epätasainen jakautuminen, yhteisöjen hajoaminen sekä pienten, keskisuurten ja paikallisten tai alueellisten yritysten vaikeudet.

Tutkimusraportin toimittaja, politiikan tutkija Tamás Boros näkee populismin vaarana vallan kahmimisen yhdelle puolueelle kansalta saadun mandaatin varjolla. Näin on tapahtunut Unkarissa Victor Orbánin Fidesz-puolueen kohdalla. Ongelmana on myös vähemmistöjen oikeuksien polkeminen.

- Maahanmuuton suhteen olisi kyettävä uskottaviin kotouttamistoimiin omaksumatta äärioikeiston rasistista retoriikkaa, unkarilaislähtöisen Policy Solutions -konsultti- ja tutkimusinstituutin strateginen johtaja Boros sanoo.

Hän pitää varsinkin sosialidemokraattisten puolueiden kannalta huonona, jos ne osallistuvat suuriin hallituskoalitioihin keskustaoikeistolaisten puolueiden kanssa. Tällöin niiden vasemmistolainen politiikka saattaa muuttua tunnistamattomaksi, kuten monissa Euroopan maissa on kahtena viime vuosikymmenenä tapahtunut. Tämä ruokkii populististen puolueiden suosiota.

Populismipuolueiden kannattajien ajatuksia yhteiskunnasta tutkittiin viidessä maassa identtisillä fokusryhmähaastatteluilla syksyllä 2018. Tutkimuksen kohteina olivat seuraavat puolueet tai liikkeet ja niiden kannattajat: perussuomalaiset, Unkaria yksinvaltaisesti hallitseva Fidesz ja oppositiopuolue Jobbik, Italiassa koalitiohallituksen muodostaneet Viiden tähden liike ja Lega, Saksan Alternative für Deutschland sekä Ranskan vasemmistopopulistinen puolue La France insoumise ja Marine Le Penin Rassemblement national (entinen Front national). Suomen osalta Taloustutkimus toteutti kaksi ryhmähaastattelua Helsingissä ja yhden Kouvolassa.

Tutkimuksen tilasivat Foundation for European Progressive Studies -ajatuspaja (FEPS) ja Policy Solutions -konsultti- ja tutkimusinstituutti yhteistyössä Kalevi Sorsa -säätiön, Fondation Jean Jaurès'n, Das Progressive Zentrumin ja Fondazione Pietro Nennin kanssa.

Jussi Pakkasvirta ja Tamás Boros esittelevät tutkimusraportin tulokset ja johtopäätökset Helsingin Musiikkitalon ravintolassa järjestettävässä "Ratkaisuja populismiin" -seminaarissa lauantaina 23.3.2019. Tilaisuudessa puhuvat myös Aalborgin yliopiston apulaisprofessori Susi Meret sekä joukko vähemmistöihin kuuluvia poliitikoita.

Ohjelma:

09:30 Aamukahvi

10:00 Alkusanat, Kaisa Penny, Kalevi Sorsa -säätiö

10:15 Ratkaisuja populismiin -tutkimusraportin esittely
– Strategiajohtaja Tamás Boros, Policy Solutions
– Professori Jussi Pakkasvirta, Helsingin yliopisto

10:45 Populismitutkijoiden paneelikeskustelu (englanniksi)
– Professori Jussi Pakkasvirta, Helsingin yliopisto
– Apulaisprofessori Susi Meret, Aalborgin yliopisto
– Strategiajohtaja Tamás Boros, Policy Solutions

12:00 Lounas

12:30 Raportin esittely: "Reclaiming Action – Progressive strategies in times of growing right-wing populism in Denmark, Norway, Sweden and Germany" (Friedrich Ebert Stiftung)(englanniksi)

13:00 Poliitikkojen paneelikeskustelu (suomeksi)
– Nasima Razmyar
– Eva Biaudet
– Veronika Honkasalo
– Eeli Kytömäki
– Habiba Ali

13:50 Loppusanat, Arja Alho, Vapaus valita toisin ry

14:00 Tilaisuus päättyy

Tilaisuuden järjestävät Kalevi Sorsa -säätiö, Friedrich Ebert Stiftung ja Vapaus Valita Toisin -yhdistys. Tamás Boros on haastateltavissa tilaisuuden jälkeen.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Professori Jussi Pakkasvirta, Helsingin yliopisto p. 0500 566 559, jussi.pakkasvirta@helsinki.fi


Muiden kuin Jussi Pakkasvirran haastattelupyynnöt ja lisätiedot tutkimusprojektista: Projektitutkija Maija Mattila, Kalevi Sorsa -säätiö, p. 050 575 1338, maija.mattila(at)sorsafoundation.fi

Liitteet

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Kalevi Sorsa -säätiö
Siltasaarenkatu 18-20c
00530 Helsinki

http://www.sorsafoundation.fi

Kalevi Sorsa -säätiö on sosialidemokraattinen ajatuspaja. Säätiö rakentaa tilaisuuksissaan ja julkaisuissaan siltoja tutkijayhteisön, tiedotusvälineiden, kansalaisjärjestöjen ja päättäjien välille.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Kalevi Sorsa -säätiö

Ennakkotieto: Yhteisövero kohdistuu tuloluokkiin epätasaisesti Suomessa29.1.2024 08:00:00 EET | Tiedote

Torstaina 1.2. julkaistava tutkimusraportti arvioi yritysten voitoista perittävän yhteisöveron kohdistumista eri tuloluokkiin tilastoaineiston perusteella. Kyseessä on ensimmäinen selvitys yhteisöveron tulonjakovaikutuksista Suomessa. Raportti sisältää myös tutkimuskatsauksen yhteisöverosta sekä suosituksia yritysverotuksen uudistamiseksi. Vuoden alusta Suomessakin käyttöön otettu yhteisöveron 15 prosentin globaali alaraja kasvattaa sen merkitystä julkisen talouden kannalta.

Raportti: Liikenteen kestävä siirtymä voidaan toteuttaa lisäämättä alueellista ja taloudellista eriarvoisuutta21.11.2023 02:00:00 EET | Tiedote

Kalevi Sorsa -säätiön uusi raportti tarkastelee sitä, miten fossiilittomaan liikenteeseen voidaan siirtyä siten, että samalla vähennetään eriarvoisuutta ja liikenneköyhyyttä. Se onnistuu tunnistamalla ympäristötoimien vaikutukset eri ryhmille sekä tasaamalla muutoksen aiheuttamia hyötyjä ja haittoja. Raportin on kirjoittanut säätiön eriarvoisuuden vähentämisen hankevastaava, valtiotieteiden tohtori Anna Rajavuori.

Julkaisutilaisuus: Miten kestävään liikenteeseen siirrytään oikeudenmukaisesti?15.11.2023 10:30:00 EET | Kutsu

Tilaisuudessa julkaistaan Kalevi Sorsa -säätiön raportti Vähemmän, reilummin, tehokkaammin. Miten fossiilittomaan tieliikenteeseen siirrytään oikeudenmukaisesti? Raportissa selvitetään, miten fossiilittomaan liikenteeseen siirtymistä voidaan edistää siten, etteivät toimet lisää eriarvoisuutta ja liikenneköyhyyttä. Julkaisun on kirjoittanut eriarvoisuuden vähentämisen hankevastaava, valtiotieteiden tohtori Anna Rajavuori.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye