Tutkimus: Ruutuajalla on yhteys pienten lasten kielenkehityksen hidastumiseen

Tutkimuksessa oli mukana 1667 suomenkielistä perhettä, jotka kutsuttiin mukaan satunnaisotannalla Pirkanmaan äitiysneuvoloiden asiakkaista ennen lapsen syntymää.

Vanhempia pyydettiin kuvaamaan lapsensa sanavarastoa, sanojen yhdistämistä, puheen ymmärrettävyyttä, sormella osoittamista ja ohjeiden noudattamista. Aineistoa kerättiin vuosina 2013-2015. Tutkimustuloksista selvisi, että lasten sanavarasto oli vanhemman arvioimana yleisesti ottaen pienempi kuin aiemmissa tutkimuksissa ja että mitä enemmän aikaa lapsi ja vanhemmat viettivät sähköisten medioiden äärellä, sitä vähemmän lapsella oli käyttösanastoa.

Puolitoistavuotiaista lapsista noin kahdella kolmasosalla (69%) oli korkeintaan 20 sanan sanavarasto, ja kolmasosalla (36%) oli käytössä korkeintaan viisi sanaa. Kaksivuotiaista vajaa kolmasosa (32%) käytti korkeintaan 40:ä sanaa. Kymmenesosalla kaksivuotiaista oli 40-50 sanan sanavarasto. Luvut ovat pienempiä kuin muissa tutkimuksissa, ja tulosten perusteella näyttää siltä, että lasten sanavarasto saattaa kehittyä aiempaa hitaammin.

─ Tämäkin tutkimus viittaa siihen, että lapsen toimintakyvyn kehittymiseen vaikuttaa lapsen ja vanhempien yhteisen tekemisen määrä ja se, mitä tehdään, millä tavoin, ja kuinka usein, sanoo tutkija, apulaisylilääkäri Marja Asikainen Taysin foniatrian poliklinikalta.
─ Myös vanhempien elektronisten laitteiden käytöllä voi olla vaikutusta lapsen kielelliseen kehitykseen. Esimerkiksi laitteiden usein toistuva vilkuilu voi kapeuttaa keskustelun ja puuhailun sisältöä lapsen kanssa.

Tutkijat toteavat, että sähköisten medioiden käyttö voi olla myös harmitonta tai lapsen toimintakykyä kehittävää, mikäli lapsella on runsastii aikaa muillekin puuhille ja sähköisten välineiden sisältö on valittu mielekkäästi.

Lisää tutkimusta tarvitaan

Tutkimuksessa selvitettiin miten erilaiset taustatiedot ovat yhteydessä puheen kehittymiseen. Tutkimuksessa otettiin huomioon esimerkiksi perheen koko, taloudellinen asema ja lasten ja perheen ajankäyttö tiettyihin asioihin. Päivittäiseen sähköisten medioiden käyttöön laskettiin aika, joka vietettiin television, erilaisten toistolaitteiden tai muiden sähköisten laitteiden parissa.

Lisäksi seurattiin aikuisten ruutuaikaa sekä aikaa, jolloin laitteet ylipäätään olivat päällä. Tutkimuksessa huomioitiin myös päivittäinen kuvakirjojen lukeminen lapsen kanssa, sekä nukkumisaika. Eniten vaikutusta havaittiin olevan sekä lasten että vanhempien ruutuajalla. Sanavarasto oli pienempi myös niillä lapsilla, joille ei luettu kuvakirjaa päivittäin.

Tutkijoiden mukaan sähköisten medioiden käytöstä johtuva vähäisempi kielellinen vuorovaikutus voi olla haitallista erityisesti lapsille, joilla kielelliseen kehitykseen liittyy muitakin haasteita. Puheen kehittyminen vaatii jokapäiväistä vuorovaikutusta ja erilaisten sanojen kuulemista. Tulevaisuudessa saatetaan myös tarvita aiempaa enemmän kielellisen kehityksen tukea lapsille.

─ Mobiililaitteiden käytön hurja lisääntyminen noin 10-15 vuoden aikana näkyy kaikkialla, Asikainen sanoo.
─ Runsaan käytön vaikutuksista lasten toimintakyvyn kehittymiseen ja hyvinvointiin on huolta väestötasollakin. On myös mahdollista, että lasten tuen tarve, ja tukea tarvitsevien lasten määrä, ovat lisääntyneet. Aihepiiriä on tärkeä tutkia tarkemmin.

Tutkimustulokset on julkaistu Acta Paediatrica -tiedejulkaisussa heinäkuussa 2021 (doi: 10.1111/apa.16021). Tutkimus toteutettiin yhteistyössä Tampereen yliopiston ja THL:n kanssa.