Pirkanmaan sairaanhoitopiiri

Tutkimus: Ruutuajalla on yhteys pienten lasten kielenkehityksen hidastumiseen

Jaa

Taysissa toteutetun tutkimuksen mukaan runsas ruutuaika voi haitata pienten lasten kielellistä kehitystä. Tutkimuksessa selvitettiin 1,5-vuotiaiden ja 2-vuotiaiden puheen ja kielellisen ilmaisun kehittymistä vanhemmilta saatujen tietojen pohjalta.

Tutkimuksessa oli mukana 1667 suomenkielistä perhettä, jotka kutsuttiin mukaan satunnaisotannalla Pirkanmaan äitiysneuvoloiden asiakkaista ennen lapsen syntymää.

Vanhempia pyydettiin kuvaamaan lapsensa sanavarastoa, sanojen yhdistämistä, puheen ymmärrettävyyttä, sormella osoittamista ja ohjeiden noudattamista. Aineistoa kerättiin vuosina 2013-2015. Tutkimustuloksista selvisi, että lasten sanavarasto oli vanhemman arvioimana yleisesti ottaen pienempi kuin aiemmissa tutkimuksissa ja että mitä enemmän aikaa lapsi ja vanhemmat viettivät sähköisten medioiden äärellä, sitä vähemmän lapsella oli käyttösanastoa.

Puolitoistavuotiaista lapsista noin kahdella kolmasosalla (69%) oli korkeintaan 20 sanan sanavarasto, ja kolmasosalla (36%) oli käytössä korkeintaan viisi sanaa. Kaksivuotiaista vajaa kolmasosa (32%) käytti korkeintaan 40:ä sanaa. Kymmenesosalla kaksivuotiaista oli 40-50 sanan sanavarasto. Luvut ovat pienempiä kuin muissa tutkimuksissa, ja tulosten perusteella näyttää siltä, että lasten sanavarasto saattaa kehittyä aiempaa hitaammin.

─ Tämäkin tutkimus viittaa siihen, että lapsen toimintakyvyn kehittymiseen vaikuttaa lapsen ja vanhempien yhteisen tekemisen määrä ja se, mitä tehdään, millä tavoin, ja kuinka usein, sanoo tutkija, apulaisylilääkäri Marja Asikainen Taysin foniatrian poliklinikalta.
─ Myös vanhempien elektronisten laitteiden käytöllä voi olla vaikutusta lapsen kielelliseen kehitykseen. Esimerkiksi laitteiden usein toistuva vilkuilu voi kapeuttaa keskustelun ja puuhailun sisältöä lapsen kanssa.

Tutkijat toteavat, että sähköisten medioiden käyttö voi olla myös harmitonta tai lapsen toimintakykyä kehittävää, mikäli lapsella on runsastii aikaa muillekin puuhille ja sähköisten välineiden sisältö on valittu mielekkäästi.

Lisää tutkimusta tarvitaan

Tutkimuksessa selvitettiin miten erilaiset taustatiedot ovat yhteydessä puheen kehittymiseen. Tutkimuksessa otettiin huomioon esimerkiksi perheen koko, taloudellinen asema ja lasten ja perheen ajankäyttö tiettyihin asioihin. Päivittäiseen sähköisten medioiden käyttöön laskettiin aika, joka vietettiin television, erilaisten toistolaitteiden tai muiden sähköisten laitteiden parissa.

Lisäksi seurattiin aikuisten ruutuaikaa sekä aikaa, jolloin laitteet ylipäätään olivat päällä. Tutkimuksessa huomioitiin myös päivittäinen kuvakirjojen lukeminen lapsen kanssa, sekä nukkumisaika. Eniten vaikutusta havaittiin olevan sekä lasten että vanhempien ruutuajalla. Sanavarasto oli pienempi myös niillä lapsilla, joille ei luettu kuvakirjaa päivittäin.

Tutkijoiden mukaan sähköisten medioiden käytöstä johtuva vähäisempi kielellinen vuorovaikutus voi olla haitallista erityisesti lapsille, joilla kielelliseen kehitykseen liittyy muitakin haasteita. Puheen kehittyminen vaatii jokapäiväistä vuorovaikutusta ja erilaisten sanojen kuulemista. Tulevaisuudessa saatetaan myös tarvita aiempaa enemmän kielellisen kehityksen tukea lapsille.

─ Mobiililaitteiden käytön hurja lisääntyminen noin 10-15 vuoden aikana näkyy kaikkialla, Asikainen sanoo.
─ Runsaan käytön vaikutuksista lasten toimintakyvyn kehittymiseen ja hyvinvointiin on huolta väestötasollakin. On myös mahdollista, että lasten tuen tarve, ja tukea tarvitsevien lasten määrä, ovat lisääntyneet. Aihepiiriä on tärkeä tutkia tarkemmin.

Tutkimustulokset on julkaistu Acta Paediatrica -tiedejulkaisussa heinäkuussa 2021 (doi: 10.1111/apa.16021). Tutkimus toteutettiin yhteistyössä Tampereen yliopiston ja THL:n kanssa.

Yhteyshenkilöt

Apulaisylilääkäri Marja Asikainen, 03 311 66831, marja.asikainen@pshp.fi

Apulaisylilääkäri Outi Saarenpää-Heikkilä, Lapsen uni ja terveys -hankkeen vastuututkija Taysissa, 03 311 611 (vaihde), outi.saarenpaa-heikkila@pshp.fi

Tietoja julkaisijasta

Pirkanmaan sairaanhoitopiiri
Pirkanmaan sairaanhoitopiiri
Elämänaukio 2, PL 2000
33521 TAMPERE

03 311 611http://www.tays.fi

Pirkanmaan sairaanhoitopiiri tuottaa terveyttä lähes miljoonalle suomalaiselle Tays Keskussairaalassa, Tays Hatanpäällä, Tays Pitkäniemessä, Tays Sastamalassa ja Tays Valkeakoskella sekä psykiatrian avohoidon eri toimipisteissä. Konserniimme kuuluvat myös Tekonivelsairaala Coxa, Tays Sydänsairaala, Fimlab Laboratoriot ja Tays Kehitysyhtiö. Lisätietoja meistä: tays.fi.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Pirkanmaan sairaanhoitopiiri

Rokottamattomien koronatartunnan riski on edelleen merkittävä5.10.2021 12:55:52 EEST | Tiedote

Sairaalahoidossa olevien potilaiden määrä on pysynyt Taysissa viikon ajan ennallaan. Hoidossa on keskimäärin toistakymmentä potilasta koronataudin takia. Sairaalahoidossa olevista potilaista suurin osa on ollut rokottamattomia. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan rokottamattomilla on Suomessa 17-kertainen riski sairastua vakavaan koronainfektioon täysin rokotettuihin verrattuna. Tämä on sopusoinnussa aiemmissa tutkimuksissa arvioidun rokotteiden suojatehon kanssa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme