Tutkimus: Sairaanhoitaja hukkaa joka päivä yli tunnin tapellessaan tietojärjestelmien kanssa – fiksumpi teknologia voisi ratkaista hoitajapulan

Jaa

Huonosti suunnitellut tietojärjestelmät hidastavat hoitotyötä ja vaarantavat potilasturvallisuuden joka viikko. Tiedot selviävät Reaktor Healthin tuoreesta sairaanhoitajien työn arkea koskevasta tutkimuksesta.

Reaktor Healthin Minttu Paukkunen ja Riku Ruotsalainen.
Reaktor Healthin Minttu Paukkunen ja Riku Ruotsalainen.

Sairaanhoitajat joutuvat käyttämään työpäivänsä aikana useita vanhentuneita ja käytettävyydeltään heikkoja tietojärjestelmiä, joita ei ole suunniteltu käyttäjien tarpeisiin.

”Jos tietojärjestelmät olisi sovitettu paremmin hoitotyön tarpeisiin, hoitajat voisivat käyttää joka päivä kaikkiaan tunnin ja neljä minuuttia enemmän aikaa potilaiden hoitoon. Teknologian aiheuttamiin ongelmiin tuhlaantuu nykyään niin paljon aikaa, että paremmin suunnitellut järjestelmät voisivat ratkaista hoitajapulan Suomessa”, Reaktor Healthin johtaja Riku Ruotsalainen toteaa.

Reaktor kartoitti tietojärjestelmien vaikutuksia hoitajien työn arkeen toukokuussa haastattelututkimuksella, johon osallistui 22 sairaanhoitajaa Suomesta, Ruotsista, Norjasta, Tanskasta ja Britanniasta. Kaikissa maissa on samantyyppisiä ongelmia tietojärjestelmien kanssa. Eniten ongelmia tuli esille Suomessa. Aiemmat akateemiset tutkimukset ovat tuoneet esille yksittäisiin potilastietojärjestelmiin liittyviä haasteita. Aiemmin ei kuitenkaan ole selvitetty, miten erilaisten työkalujen kirjo vaikuttaa hoitotyön sujuvuuteen ja työn tuloksiin. .

Potilasturvallisuus uhattuna viikoittain

Neljäsosa haastatelluista sairaanhoitajista kokee joka viikko tilanteita, joissa potilasturvallisuus vaarantuu tietojärjestelmien vuoksi.

”Sairaanhoitajien pitää tyypillisesti syöttää samoja tietoja useampaan eri tietojärjestelmään. Tämä ei ole ainoastaan hidasta ja hankalaa, vaan se lisää inhimillisten virheiden todennäköisyyttä”, Ruotsalainen huomauttaa.

Hoitajan on vaikeaa saada kokonaiskuvaa potilaan tilanteesta, koska potilaan tiedot on ripoteltu sirpaleisesti eri järjestelmiin. Järjestelmien hankala käytettävyys ja heikosti suunnitellut käyttöliittymät saattavat johtaa siihen, että potilastietoja tallennetaan vääriin paikkoihin. Kun tietoja on haastavaa löytää, potilaan hoidon kannalta olennaiset tiedot esim. lääkkeistä voivat hoidossa jäädä vaille huomiota – erityisesti kiireisissä tilanteissa kuten päivystyksessä. 

Elintärkeät tiedot eivät liiku järjestelmästä toiseen

Tyypillinen tietojärjestelmiiin liittyvä ongelma syntyy, jos potilasta hoidetaan muilla osastoilla tai muissa yksiköissä, mutta hänen tietojaan ei siirretä uudelle osastolle. Potilasturvallisuus vaarantuu, jos esimerkiksi elintärkeitä tietoja kuten verenpainetta, verensokeria tai aivosähkökäyriä koskeva data ei liiku järjestelmien ja hoitavien yksiköiden välillä. Tällaisissa tilanteissa hoitajat joutuvat tekemään paljon turhaa, manuaalista työtä ja hankkimaan potilastietoja puhelimitse.

”Jos hoitaja pääsisi helpommin käsiksi muiden syöttämiin potilastietoihin, potilaan kokonaisvaltainen, moniammatillinen hoito onnistuisi nykyistä paremmin. Näin ei käy, jos hoitajan pitää navigoida eri alustojen välillä tietoja löytääkseen tai kysyä puhelimitse lääkäriltä asioita, jotka olisi voinut hoitaa nopeammin katsomalla järjestelmästä”, Ruotsalainen sanoo.

Järjestelmät eivät keskustele keskenään

Sairaanhoitajien työajasta jopa puolet kuluu nykyään tietokoneella. Hoitajat käyttävät työpäivänsä aikana keskimäärin yli seitsemää erilaista järjestelmää tai työkalua. Siirtyminen järjestelmästä toiseen sekä järjestelmän sisällä osiosta toiseen vie paljon aikaa. Järjestelmät ovat usein vanhoja, eivätkä ne keskustele keskenään.

Nykyiseen tilanteeseen on ajauduttu, koska uusia tietojärjestelmiä otetaan tyypillisesti käyttöön yksi kerrallaan. Silloin uusi järjestelmä ei välttämättä sovi kokonaisuuteen.

“Tietojärjestelmien parempi käytettävyys ja tehokkaat käyttöliittymät eivät ole mitään luksusta. Hyvin suunniteltu järjestelmä kokoaa yhteen näkymään potilasta koskevat olennaiset tiedot. Tällaisella järjestelmällä olisi mahdollista kohdistaa hoitajien niukat resurssit oikein”, Ruotsalainen sanoo.

Käyttäjät unohdettu järjestelmien suunnittelussa

Terveydenhoidon järjestelmiä ei yleensä suunnitella sopimaan sairaanhoitajan työn arkeen. Tämän takia järjestelmä saattaa esimerkiksi vaatia monia klikkauksia tietyn toiminnon suorittamiseksi, tai järjestelmä ei anna käyttäjän mennä eteenpäin, jos tiettyihin kysymyksiin ei ole vastattu.

"Raivo. Tekee mieli hakata seinää. Kun työnsä haluaa tehdä kunnolla ja tehokkaasti ja järjestelmä ei toimi, se tietysti ärsyttää”, tutkimukseen haastateltu suomalainen hoitaja kuvailee.

Yli 80 % tutkimukseen haastatelluista hoitajista kokee, että käyttäjiä ei kuunnella tarpeeksi, kun uusia tietojärjestelmiä otetaan käyttöön. Tutkimukseen haastateltu suomalainen työterveyshoitaja arvioi, että järjestelmiä rakentavat eivät tunne hoitotyötä.

”Nämä järjestelmät on rakentanut joku, joka ei tee varsinaista hoitotyötä, koska ne eivät palvele meitä työntekijöitä (ja tarpeitamme). Ne ovat liian monimutkaisia ​​eivätkä käyttäjäystävällisiä. Niissä vaaditaan liikaa klikkauksia, niissä ei ole mahdollista edetä loogisesti ja niissä täytyy muistaa tehdä liian paljon asioita.” 

Mitä terveydenhuollon järjestelmille pitäisi hoitajien mielestä tehdä?

  • Tietojärjestelmän suunnittelu pitäisi aina aloittaa loppukäyttäjästä.
  • Järjestelmien pitäisi välittää tietoa ammatillisten rajojen yli.
  • Tietojen pitäisi siirtyä järjestelmästä toiseen automaattisesti.
  • Hyvä käyttöliittymä olisi selkeä, yksinkertainen ja värikoodattu ja siinä olisi toimiva hakuominaisuus.
  • Tärkeimmät potilastiedot pitäisi löytää helposti, jotta potilaan hoidossa tarvittava yleiskuva olisi mahdollista muodostaa nopeasti.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Reaktor Healthin Minttu Paukkunen ja Riku Ruotsalainen.
Reaktor Healthin Minttu Paukkunen ja Riku Ruotsalainen.
Lataa
Riku Ruotsalainen
Riku Ruotsalainen
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Reaktor
Yliopistonkatu 4
00100 Helsinki

http://www.reaktor.com

Reaktor on luova teknologiakumppani organisaatioille ja yhteiskunnille. Reaktorilla työskentelee yli 700 ohjelmoinnin, suunnittelun ja innovaatioiden huippuasiantuntijaa, joiden asiakkaita ovat esimerkiksi Adidas, Varian, Mehiläinen, Supercell ja HBO. Helsingissä vuonna 2000 perustetulla yrityksellä on toimistot New Yorkissa, Amsterdamissa, Lissabonissa, Tukholmassa ja Tokiossa, joista käsin se tuottaa alansa johtavia digitaalisia palveluita, tuotteita ja strategioita.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Reaktor