Tutkimus selvittää, voiko korvatulehduksia estää ihmisen omalla bakteerilla
Lähes kaikki lapset sairastavat korvatulehduksen, ja korvatulehdus on tärkein syy lapsen antibioottihoitoon.
Perinteiset maitohappobakteerit, kuten laktobasillit ovat luonnostaan suoliston eivätkä nenänielun bakteereja. Siksi niistä ei ole ollut hyötyä korvatulehduksen estämisessä. Korvatulehdusta aiheuttavat bakteerit siirtyvät lapsen välikorvaan tulehdusta aiheuttamaan, kun bakteeritasapaino häiriintyy flunssaa sairastaessa.
Uusi tutkimusidea perustuu tietoon, jonka mukaan nielun oma hyödyllinen bakteeri kilpailee taudinaiheuttajabakteerien kanssa nielussa ja siten estää korvatulehduksen synnyn ja bakteerien nousun välikorvaan. Nenänielun normaaleihin bakteereihin kuuluva hyötybakteeri eli probiootti Streptococcus salivariusja sen kanta K12 on eristetty terveen uusiseelantilaisen lapsen nielusta. Sitä on aiemmin käytetty paljon suun terveyden edistämisessä ja seon todettu turvalliseksi lapsilla ja aikuisilla. Bakteeri tuottaa luontaisia antibiootin kaltaisia puolustusproteiineja haitallisia bakteereita vastaan.
Oulun yliopistollisen sairaalan lasten ja nuorten klinikan ja Oulun yliopiston Salli-tutkimuksessa selvitetään, voidaanko säännöllisellä Streptococcus salivarius K12 -hyötybakteerin käytöllä vähentää korvatulehdusten määrää päiväkoti-ikäisillä eli 1–6-vuotiailla lapsilla.
Tutkimukseen haetaan nyt 900:aa lasta Oulun kaupungin päiväkodeista syksyn ja talven aikana. Tietoa tutkimuksesta jaetaan neuvoloissa ja lastenlääkärien vastaanotoilla. Tutkimukseen voivat osallistua myös lapset, jotka eivät ole päiväkodeissa.
Salli-tutkimuksessaselvitetään myös, voidaanko säännöllisellä Streptococcus salivarius K12 -hyötybakteerin käytöllä vähentää lasten muiden ylähengitystieinfektioiden sairastamista, antibioottien tarvetta, lääkärissä käyntejä ja vanhempien poissaoloa töistä lasten sairauden vuoksi. Covid-19-pandemian aikanakin tutkimus on turvallinen ja helppo, sillä näytteitä ei oteta eikä tutkimus vaadi lääkärissä tai sairaalassa käyntejä.
Tutkijoina toimivat lasten infektiolääkäri Terhi Tapiainen sekä tutkijalääkärit Suvi Sarlin ja Ulla Koskela Oulun yliopistollisen sairaalan lasten ja nuorten klinikasta. Kyseessä on tutkijalähtöinen akateeminen tutkimus ja sen rahoittajina toimivat OYSin VTR-rahoitus, Lastentautien tutkimussäätiö, Suomen Akatemia ja Oulun yliopiston tutkijakoulu UniOGS. Tutkimusta eivät rahoita tutkimusvalmisteen valmistajat.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tutkimuksesta vastaava lääkäri dosentti Terhi Tapiainen, Lapset ja nuoret OYS ja Oulun yliopisto, p. 040 7054677, terhi.tapiainen@oulu.fi
Tutkijalääkäri Suvi Sarlin, Lapset ja nuoret OYS, suvi.sarlin@student.oulu.fi
Tutkijalääkäri Ulla Koskela, Lapset ja nuoret OYS, ulla.koskela@oulu.fi
Anna-Maria HietapeltoViestintäasiantuntija
Tiedeviestintä: humanistiset tieteet, kasvatustieteet, kauppatieteet ja taloustiede sekä lääketiede, biokemia ja molekyylilääketiede.
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Oulun yliopisto on monitieteinen, kansainvälisesti toimiva tiedeyliopisto. Tuotamme uutta tietoa ja ratkaisuja kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi sekä koulutamme osaajia muuttuvaan maailmaan. Tärkeimmissä yliopistovertailuissa Oulun yliopisto sijoittuu kolmen prosentin kärkeen maailman yliopistojen joukossa. Meitä yliopistolaisia on noin 17 000.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto
Ylipaino muuttaa aivojen pulsaatioita25.4.2024 06:55:00 EEST | Tiedote
Korkea painoindeksi (BMI) on uuden tutkimuksen mukaan yhteydessä muutoksiin aivojen fysiologisissa pulsaatioissa, jotka ovat avainasemassa aivojen nestekierron ylläpitämisessä ja niiden puhdistumisessa kuona-aineista.
Pohjoismaiden ahmojen tila on huonoin, Euraasian kattava tutkimus osoittaa25.4.2024 06:04:00 EEST | Tiedote
Pohjoismaiden ahmojen geneettinen monimuotoisuus on alhaisin Euraasian mantereen ahmapopulaatioista. Uusi tutkimus kattaa ahman Euraasian levinneisyysalueen, jota ei ole aiemmin tutkittu näin laajasti. Näytteitä kerättiin Norjasta Itä-Venäjälle.
Oulun yliopistossa tehtiin viime vuonna 51 keksintöä – maailman henkisen omaisuuden päivää vietetään perjantaina 26.4.24.4.2024 06:52:00 EEST | Tiedote
Oulun yliopistossa tehdään vuosittain kymmeniä uusia keksintöjä, jotka voivat olla alkuja tulevaisuuden innovaatioille. Vuonna 2023 niitä raportoitiin 51. Eniten keksintöilmoituksia tehtiin tieto- ja sähkötekniikan tiedekunnassa, 22 kappaletta. Teknillisessä tiedekunnassa ilmoituksia tehtiin 13 sekä biokemian ja molekyylilääketieteen tiedekunnassa 10. Viime vuonna Oulun yliopisto lähti patentoimaan seitsemää keksintöä.
Alaselkäkipuun liittyvää terveyspalvelujen käyttöä ja sairauspoissaoloja voidaan vähentää luokitteluun perustuvalla hoidolla24.4.2024 05:50:00 EEST | Tiedote
Alaselkäkipupotilaiden toipumista voidaan nopeuttaa, lääkärikäyntejä ja kuvantamistutkimuksia vähentää sekä selkäkivusta johtuvia sairauspoissaolopäiviä minimoida luokitteluun perustuvalla hoitomallilla, uusi tutkimus osoittaa. Luokitteluun perustuvassa hoidossa potilaat huomioidaan yksilöllisesti ja terveydenhuollon resursseja kohdennetaan eniten hoitoa tarvitseville.
OTT Mikko Pikkujämsä yritysjuridiikan työelämäprofessoriksi Oulun yliopiston kauppakorkeakouluun18.4.2024 11:57:43 EEST | Tiedote
Oikeusneuvos, OTT Mikko Pikkujämsä on aloittanut yritysjuridiikan, erityisesti vero-oikeuden työelämäprofessorina Oulun yliopiston kauppakorkeakoulussa. Työelämäprofessorin tehtävänä on vahvistaa yritysjuridiikan opetusta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme