Tutkimus selvitti tekijät, jotka muuntavat normaalin solun maksasyöpäsoluiksi
Tuoreessa tutkimuksessa Helsingin yliopiston tutkijat onnistuivat ensi kertaa osoittamaan, että ihmisen normaalit fibroblastit eli sidekudossolut voidaan muuntaa syöpäsoluiksi käyttämällä yksinomaan syöpäpotilaiden kudoksissa yleisesti löytyviä geenimuunnoksia. Aiemmissa tutkimuksissa vastaavia muutoksia on saatu aikaan vain käyttämällä voimakkaita viruksista löytyviä syöpägeenejä, jotka ovat harvoin yhteydessä ihmisen syöpiin.
Moniin syöpiin ei ole toistaiseksi löydetty täsmällisiä diagnostisia merkkiaineita eikä tehokkaita kohdennettuja hoitoja. Siksi ymmärrys siitä, miten normaali solu muuttuu syöpäsoluksi, on ratkaisevan tärkeää uusien diagnosointi- ja hoitomenetelmien kehittämiseksi.
Uusi analyysimenetelmä avaa mahdollisuuksia lisätutkimukselle
Professori Jussi Taipaleen tutkimusryhmä, joka toimii osana Suomen Akatemian kasvaingenetiikan tutkimuksen huippuyksikköä, on kehittänyt uudenlaisen solujen muuntumisen analysointimenetelmän, jolla voidaan tutkia ihmisessä syöpää aiheuttavia geenimuunnoksia solutasolla.
Tutkimalla järjestelmällisesti erilaisia aiemmin ihmisen maksakasvaimissa havaittuja muunnoksia tutkijat löysivät joukon tekijöitä, jotka voivat muuntaa tavallisia soluja maksasyöpäsoluiksi.
– Keskityimme maksasyöpään, mutta vastaavaa lähestymistapaa voi soveltaa muihinkin ihmisen syöpiin. Näin ollen tämä tutkimus voi lisätä tuntuvasti ymmärrystä kasvainten syntyyn johtavista mekanismeista, Taipale toteaa.
Uuden menetelmän avulla tutkijat havaitsivat myös, että solutyyppi sekä solun eriytymisvaihe vaikuttavat ratkaisevasti siihen, miten solu reagoi syöpäkasvaimia aiheuttaviin muunnoksiin. Tutkimustulokset tarjoavat selityksen sille, miksi tietyt geenimuunnokset aiheuttava syöpää joissakin kudoksissa, mutta eivät kaikissa.
Tutkimus julkaistiin vastikään Oncogene-tiedelehdessä.
– Kyseessä on täysin uudentyyppinen tutkimus, jossa kuvataan systemaattinen tapa tutkia ihmisissä syöpää aiheuttavia molekyylitason tekijöitä, artikkelin ensimmäinen kirjoittaja, akatemiatutkija Biswajyoti Sahu kertoo.
Tämän uuden tutkimusmenetelmän innovatiivisuus perustuu siihen, että se hyödyntää syövän tutkimisessa solujen transdifferentaatiota eli solutyyppien muuntamista. Menetelmässä ihmisen sidekudossolut muunnetaan eri solutyypeiksi, esimerkiksi maksasoluiksi, tiettyjen transkriptiotekijöiden eli DNA:n kopioitumista säätelevien tekijöiden avulla. Sitten soluja altistetaan onkogeenisille eli kasvaimia aiheuttaville tekijöille tämän muuntumisprosessin aikana.
– Aiemmissa syöpäkasvainten genomin sekvensointitutkimuksissa on kuvattu ihmisen erilaisiin kasvaimiin liittyviä muunnoksia yli 250 geenissä, joten uusia menetelmiä todella tarvitaan selvittämään niiden vaikutusta kasvainten syntyyn, Sahu huomauttaa lopuksi.
Lisätietoja
Biswajyoti Sahu, akatemiatutkija, Helsingin yliopisto (haastattelut englanniksi)
puh: 02941 25577
Jussi Taipale, professori, Helsingin yliopisto
puh: +44 (0) 7566 763 543
Alkuperäinen artikkeli: Biswajyoti Sahu, Päivi Pihlajamaa, Kaiyang Zhang, Kimmo Palin, Saija Ahonen, Alejandra Cervera, Ari Ristimäki, Lauri A. Aaltonen, Sampsa Hautaniemi, Jussi Taipale. Human cell transformation by combined lineage conversion and oncogene expression. Oncogene (2021). DOI: 10.1038/s41388-021-01940-0
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anu Koivusipiläviestinnän asiantuntijaHelsingin yliopisto | Meilahden kampus
Puh:02941 25491Puh:050 472 5881anu.koivusipila@helsinki.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto oli hakijoiden ykköstoive yhteishaussa28.3.2024 11:38:03 EET | Tiedote
Hakijoita kandi- ja maisteriohjelmiin oli yli 31 000. Ensisijaisten hakijoiden määrän perusteella Helsingin yliopisto oli Suomen suosituin yliopisto. Tutut alat – oikeustiede, lääketiede ja psykologia – olivat jälleen Helsingin yliopiston suosituimpia hakukohteita.
Modernin ajan suurinta aurinkomyrskyä jäljitettiin Lapin puiden vuosirenkaista28.3.2024 09:34:22 EET | Tiedote
Helsingin yliopiston johtama tutkimusryhmä pystyi mittaamaan vuoden 1859 Carringtonin aurinkomyrskyn jälkeisen piikin Lapin puiden radiohiilipitoisuuksista. Jäljitys auttaa varautumaan vaarallisiin aurinkomyrskyihin.
KUTSU MEDIALLE 10.4; Mistä europarlamenttivaaleissa puhutaan, tutkijoiden ajankohtaisimmat asiat esillä27.3.2024 14:05:26 EET | Kutsu
Kesäkuun Euroopan parlamentin vaalit käydään entistä kireämmässä maailmanpoliittisessa tilanteessa. Mikä merkitys EU-vaaleilla on Euroopan ja Suomen suunnalle? Millaisessa poliittisessa tilanteessa EU-vaaleihin lähdetään? Entä millaisia valtakamppailuja Euroopan parlamentin sisällä käydään?
Tutkijat selvittivät, miten musiikki katoaa aivoista27.3.2024 12:00:00 EET | Tiedote
Sävelkuurolta ihmiseltä puuttuu kyky tunnistaa melodioita. Tuore tutkimus onnistui paikantamaan sävelkuurouden eli amusian todennäköisen alkuperän aivoissa. Ilmiön jäljille päästiin tutkimalla tapauksia, joissa aivoinfarkti oli aiheuttanut amusian.
Plastiikkakirurgian professori Virve Koljoselle J. V. Snellman -palkinto26.3.2024 18:00:00 EET | Tiedote
Helsingin yliopisto on myöntänyt J. V. Snellmanin nimeä kantavan tiedonjulkistamispalkinnon vuonna 2024 professori Virve Koljoselle. Koljonen viestii erikoisalastaan plastiikkakirurgiasta aktiivisesti ja yleistajuisesti sosiaalisessa mediassa ja on tavoittanut laajasti niin ammattilaisia kuin suurta yleisöä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme