Tutkimus: Suomalaiset arvioivat omaa elinajanodotettaan eläkepäätöstä tehdessään
Suomalaiset näyttäisivät arvioivan omaa elinaikaansa vanhempiensa eliniän perusteella. Henkilöt, joiden samaa sukupuolta oleva vanhempi on kuollut nuorempana, hakevat osittaista varhennettua vanhuuseläkettä 61-vuotiaana muita aktiivisemmin. Ihmistä voidaan siis pitää ainakin jossain määrin rationaalisena toimijana. Näin toteaa tutkimuksen tehnyt ETK:n ekonomisti Satu Nivalainen.
- Tutkimustulos on kansainvälisesti ainutlaatuinen. Aikaisemmin ihmisten eläkepäätöksiä ei ole voitu linkittää rekisteritietoon vanhempien eliniästä.
Osittainen vanhuuseläke kiinnostaa enemmän miehiä
Vuoden 2017 eläkeuudistuksen tuoma osittainen varhennettu vanhuuseläke on mahdollinen 61 vuotta täyttäville. ETK:n aiemman kyselyn mukaan yleisin syy eläkkeen hakemiseen on epävarmuus tulevaisuudesta ja eliniästä. Tuoreen tutkimuksen tulokset vahvistavat tätä havaintoa.
Miesten odotettu elinikä on naisia lyhyempi, ja he myös hakevat osittaista vanhuuseläkettä aktiivisemmin. ETK:n mukaan vuonna 2019 liki 14 prosenttia 61-vuotiaista miehistä haki osittaista vanhuuseläkettä. Naisilla vastaava osuus oli alle 9 prosenttia.
Osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen suosio näyttää vakiintuneen. Satu Nivalaisen mukaan jokaisesta ikäluokasta noin 10 prosenttia hakee osittaista vanhuuseläkettä 61-vuotiaana.
Kertyneestä eläkkeestä voi nostaa joko puolet tai neljänneksen. Eläkkeen ottaminen varhennettuna, eli ennen omaa alinta vanhuuseläkeikää, pienentää eläkettä pysyvästi.
Lyhempään elävät hyötyvät osittaisesta vanhuuseläkkeestä
ETK:n tutkimustulos on merkittävä eläkejärjestelmän kannalta, sillä osittaisen eläkkeen nostopäätöksillä on vaikutuksensa eläkkeiden maksamiseen tulevaisuudessa.
- Jos elinikänsä lyhyeksi arvioivat henkilöt nostavat eläkettä aikaisemmin, eläkkeitä voidaan joutua maksamaan enemmän kuin rahoituslaskelmissa on arvioitu, Satu Nivalainen sanoo.
Eläkkeiden rahoituslaskelmat perustuvat keskimääräiseen elinajanodotteeseen. Laskelmien taustalla on oletus siitä, että ihmiset eivät nosta eläkettä elinikänsä perusteella. Tällöin lyhytikäisemmät ehtivät saada elinaikanaan vähemmän eläkkeitä ja pitkäikäisemmät enemmän. Näin järjestelmä on tasapainossa. Jos lyhempään elävät nostavat systemaattisesti eläkkeitä mahdollisimman aikaisin, niitä joudutaan maksamaan enemmän kuin laskelmissa on oletettu.
Vaikka tällainen käyttäytyminen ei ole eläkepolitiikan näkökulmasta edullista, yksilölle valinta on optimaalinen.
- Henkilöt, joiden odotettavissa oleva elinikä on lyhyempi, hyötyvät osittaisen vanhuuseläkkeen nostosta mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Näin he saavat elinaikanaan enemmän eläke-etuuksia kuin muuten saisivat, Nivalainen kertoo.
Satu Nivalaisen tutkimus Early Pension Claiming and Expected Longevity: A Register-Based Study on the Take-up of the Partial Old-age Pension in Finland julkaistiin Work, Aging and Retirement -lehdessä kesäkuussa. Tutkimukseen rekisteriaineistona olivat kaikki suomalaiset, jotka olivat oikeutettuja osittaiseen varhennettuun vanhuuseläkkeeseen 61-vuotiaana vuosina 2018 ja 2019.
Lisätiedot:
Ekonomisti Satu Nivalainen, puh. 029 411 2151, etunimi.sukunimi(at)etk.fi
Työeläke.fi – Osittainen vanhuuseläke on joustava eläkelaji
Slideshare - Eläketurvakeskuksen kysely osittaisesta vanhuuseläkkeestä
Avainsanat
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Eläketurvakeskus (ETK) on lakisääteinen työeläketurvan kehittäjä, asiantuntija ja yhteisten palvelujen tuottaja.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Eläketurvakeskus (ETK)
Podcasten Eläkekomitea: Unga vill ha kortare arbetsdagar och en välfärdsstat – realism?10.4.2024 08:25:00 EEST | Tiedote
Hur förhåller sig den mytiska ungdomen och de sportiga pensionärerna till arbetslivet? Vem borde arbeta längre? Är den hotande arbetskraftsbristen ett hot eller en möjlighet för ungdomarna? Det diskuteras av direktör Mika Maliranta från forskningsinstitutet Labore, ungdomsforskaren Susanna Ågren från Tammerfors universitet och specialforskare Ilari Ilmakunnas från Pensionsskyddscentralen.
Eläkekomitea: Nuoret haluavat lyhyemmät työpäivät ja hyvinvointivaltion – realismia?10.4.2024 08:25:00 EEST | Tiedote
Miten myyttinen nuoriso ja sporttiset eläkeläiset suhtautuvat työelämään? Kenen työuria pitäisi pidentää? Onko Suomea uhkaava työvoimapula uhka vai mahdollisuus nuorille? Aiheesta keskustelemassa tutkimuslaitos Laboren johtaja Mika Maliranta, Tampereen yliopiston nuorisotutkija Susanna Ågren ja Eläketurvakeskuksen erikoistutkija Ilari Ilmakunnas.
Medelpensionen steg till nästan 2 000 euro27.3.2024 09:00:00 EET | Tiedote
Finländarnas medelpension utvecklades positivt år 2023. Samtidigt ökade de totala pensionsutgifterna – pensioner betalades för nära 38 miljarder euro. I fjol fanns det 1,6 miljoner pensionstagare i Finland.
Keskieläke nousi lähes 2 000 euroon27.3.2024 09:00:00 EET | Tiedote
Suomalaisten keskieläke kehittyi vuonna 2023 myönteisesti. Samalla kokonaiseläkemenot kasvoivat – eläkkeitä maksettiin lähes 38 miljardia euroa. Maassa oli viime vuonna 1,6 miljoonaa eläkkeensaajaa.
Podcasten Eläkekomitea: Hur ska miljardanpassningen av pensionerna göras?20.3.2024 08:25:00 EET | Tiedote
Förhandlingarna om pensionsreformen är i gång. Vad beslutar man om och vem bär riskerna? Det diskuteras av direktör Mikko Kuusela från Finanssiala ry, forskningsdirektör Tuulia Hakola-Uusitalo från Statens ekonomiska forskningscentral och vd Mikko Kautto från Pensionsskyddscentralen. Konferencier är ekonomijournalisten Alma Onali.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme