Tutkimus: Suomalaiset yhä tiukemmin hyvän hallinnon kannalla

Suomalaisten suhtautuminen julkiseen hallintoon on muuttunut entistä vaativammaksi ja arvostavammaksi, ilmenee Kantar TNS:n Akavan Erityisaloille tekemässä tutkimuksessa.

Kun tuloksia vertailee kahden vuoden takaisiin lukuihin, suomalaiset vaativat yhä tiukemmin, että hallinnon tulee olla lainmukaista, riippumatonta ja riittävästi resursoitua. Myös vaikutusten arviointia pidetään selvästi aikaisempaa tärkeämpänä. 

Valtaenemmistö ajattelee, että Suomi ei menesty ilman hyvää julkista hallintoa. Täysin tai jokseenkin tätä mieltä on 85 prosenttia kansalaisista. Tämä mielipide on  selvästi varmentunut  kahden vuoden takaisesta.Nyt 49 % on täysin tätä mieltä, kun kaksi vuotta sitten osuus oli 37 %.

– Näkyykö näissä tuloksissa sekava yhteiskunnallinen tilanne maailmalla? Suomalaiset tuntuvat arvostavan entistä enemmän omaa hallintoaan.Emme ole valmiita tinkimään piiruakaan hallinnon lainmukaisuudesta tai riippumattomuudesta, arvioi toiminnanjohtaja Salla Luomanmäki Akavan Erityisaloista.  – Tulokset voi tulkita vastalauseeksi yhteiskunnallisten instituutioiden rapauttamiselle ja esimerkiksi korruptiolle, joista saadaan nyt merkkejä mm. monista Euroopan maissa.

– Ilahduttavaa hallinnossa työskentelevien jäsentemme kannalta on se, että suomalaiset ymmärtävät resursoinnin ja asiantuntemuksen tärkeyden. Ilman riittäviä resursseja tai osaamista hyvä hallinto ei toteudu. Tämä on erittäin ajankohtainen kysymys nyt, kun meillä valmistellaan historiallisen suurta sote- ja maakuntauudistusta, Luomanmäki sanoo.

– Ehkäpä tuloksissa näkyy myös kotoinen tilanteemme ja Sipilän hallituksen kiireen ja hätäisen valmistelun leimaama alkutaival. Mm. vaikutusten arviointia, eri näkökulmien huomioimista ja avoimuutta arvostavien osuus on hypähtänyt selvästi kahden vuoden takaisista tuloksista.

Valtaosa, 86 % suomalaisista katsoo myös, että hyvä julkinen hallinto on kansalaisten yhdenvertaisen kohtelun edellytys. Myös näin ajattelevien määrä on lisääntynyt kahdessa vuodessa, joskin vähemmän.

Kysymys julkisen hallinnon supistamisesta jakaa vastaajajoukon kahteen.  46 % ei haluasi supistaa ja 39 % asettuu päinvastaiselle kannalle. 15 % ei osaa sanoa, mitä ajattelisi asiasta.

Lainmukaisuus
pitää ykkössijaa

Hyvän hallinnon tunnusmerkeistä kärjessä ovat edelleen lainmukaisuus, asiantuntemus ja avoimuus. Näitä pitää erittäin merkittävinä tai merkittävinä 94 % kansalaisista.

Hyvän hallinnon tunnusmerkkien merkitys on kautta linjan vahvistunut kahden vuoden aikana. Esimerkiksi lainmukaisuutta piti nyt erittäin merkittävänä 76 %, kun kaksi vuotta sitten osuus oli 65 %.

Myös hallinnon riippumattomuutta, riittävää resursointia ja vaikutusten arviointia voimakkaasti kannattavien osuus oli hypähtänyt verrattuna kahden vuoden takaiseen.

Osa hyvän hallinnon tunnusmerkeistä koetaan yhtä tärkeiksi puoluekannasta riippumatta. Tällaisia ovat lainmukaisuus, asiantuntemus ja riippumattomuus.  Asiakaslähtöisyys, yhdenvertaisuus, tarkoituksenmukaisuus ja taloudellisuus ovat puolestaan tekijöitä, joiden merkittävyys koetaan jonkin verran eri tavoin eri puolueita kannattavien joukossa.

Tämän vuoden tutkimuksessa hyvän hallinnon tunnusmerkistöön lisättiin asiakaslähtöisyys, jota pitää sitäkin erittäin tai melko merkittävänä 92 % suomalaisista. (Tästä ominaisuudesta ei siis ole vertailutietoa kahden vuoden takaa.)

Lisätietoa: toiminnanjohtaja Salla Luomanmäki, Akavan Erityisalat, puh. 040 7007800, salla.luomanmaki@akavanerityisalat.fi