Tutkimus: Suomalaisten mielestä kirjastojen rahoitus on turvattava

Kirjastot ovat jotakin sellaista, josta kaikkien pitää päästä nauttimaan. Peräti 91 prosenttia on täysin tai jokseenkin vakuuttunut siitä, että ”syrjäseutujen asukkailla tulee olla mahdollisuus kirjastopalveluihin”.

Tulokset käyvät ilmi kesäkuun loppupuolella tehdystä tutkimuksesta, jossa Kantar TNS selvitti Akavan Erityisalojen toimeksiannosta suomalaisten suhtautumista kirjastoihin.

Valtaenemmistö uskoo, että ”kirjastopalveluiden laadun takeena on koulutettu ja pätevä henkilöstö”. Näin katsoo 87 prosenttia suomalaisista. Tällaisen henkilöstön antamaa palvelua myös arvostetaan. Vain neljäsosa kansasta asioisi mieluummin itsepalvelukirjastoissa.

Paljon on myös suomalaisia, jotka arvostavat kirjaston tunnelmaa niin paljon, että pitävät kirjastoa ”asuinyhteisön olohuoneena”. Noin joka neljäs on täysin ja melkein joka toinen jokseenkin tätä mieltä.

Lukeminen kuuluu sivistykseen

Suomalaiset katsovat, että kirjojen lukeminen on osa sivistystä. Täysin tai jokseenkin tätä mieltä on 92 prosenttia kansasta.

Lukemisen yhteys sivistykseen tunnustetaan kaikissa väestöryhmissä. Silti voi todeta, että mitä iäkkäämmästä henkilöstä on kyse, sitä vahvempana näiden asioiden välistä yhteyttä pidetään.

Naisista useampi kuin miehistä on tätä mieltä, eläkeläisistä suurempi osa kuin opiskelijoista. Vasemmistoliittolaisten, vihreiden ja kokoomuslaisten ajatukset yhtyvät tässä asiassa: kaikkien kannattajista keskimääräistä useampi liittää lukemisen sivistykseen. 

Kirjat kirjastojen päätehtävä

Kirjat muodostavat kirjastojen toiminnan ytimen. Useampi kuin neljä viidestä suomalaisesta on vähintään jokseenkin sitä mieltä, että ”kirjastojen tulee keskittyä kirjastoihin ja tietopalveluihin”.

Myös digitaalisuus nähdään tänä päivänä kirjastotoiminnan tärkeänä osana. Suomalaisten enemmistö toivoisi kirjastojen myös opettavan digitaitoja.

Kirjastojen rooli maahanmuuttajien kotouttamisessa jakaa selvästi käsityksiä. Asiaa edellyttäviä (43 prosenttia) on osapuilleen yhtä paljon kuin niitä, jotka eivät pidä sitä tarpeellisena (41 prosenttia).

Kysymys maahanmuuttajien kotouttamisesta jakaa kaikki tutkitut väestöryhmät, mutta perussuomalaisista löytää kaikkein varmimmin heitä, joiden mielestä tehtävä ei kuulu kirjastoille. Myös keskimääräistä useampi yrittäjä ja johtaja suhtautuu asiaan epäillen. Eniten tämä ehdotus saa tukea vasemmistoliiton ja vihreiden kannattajilta.

Keskustelu Koko kansan kirjasto - hyvää jatkoa vai hyvästi? SuomiAreenassa BePOP-lavalla tiistaina 11.7. klo 13.30.

Kirjastojen kohtalosta keskustelemassa seikkailija ja toimittaja Riku Rantala, uutisankkuri ja dekkaristi Matti Rönkä, kansanedustaja ja toimittaja Timo Harakka, ysärin lapsi ja yrittäjä Ronja Salmi sekä Akavan Erityisalojen hallituksen puheenjohtaja, Tampereen kaupungin pääkirjasto Metson kokoelmapäällikkö Maarit Helén. Keskustelun juontaa Suomen kirjastoseuran hallituksen puheenjohtaja, kulttuurin monitoimimies Jukka Relander.

***

Tutkimusta varten haastateltiin yhteensä 1.032 henkilöä 16. – 21.6.2017 välisenä aikana. Aineisto kerättiin hyödyntäen Gallup Kanavaa. Kyseessä on TNS Gallup Oy:n kotitalouspaneeli, jossa erikseen rekrytoitu joukko vastaa kyselyihin viikoittain internetin ylitse.

Tutkimuksen vastaajajoukko edustaa maamme 15 - 74 -vuotiasta väestöä pl. Ahvenanmaan maakunnassa asuvat. Tilastollinen virhemarginaali on keskimäärin 3,0 prosenttiyksikköä suuntaansa.

 

Lisätietoja: toiminnanjohtaja Salla Luomanmäki, Akavan Erityisalat, puh. 040 700 7800, salla.luomanmaki@akavanerityisalat.fi

asiamies Jaakko Korpisaari, Akavan Erityisalat, puh. 040 777 9422, jaakko.korpisaari@akavanerityisalat.fi