Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Tutkimus: Suomen johtamiskäytännöt hyvää kansainvälistä tasoa

Jaa

Tuoreen tutkimuksen mukaan suomalaiset työntekijät työskentelevät hyvin johdetuissa yrityksissä. Suomen teollisuuden toimipaikkojen johtamiskäytännöt ovat hyvää kansainvälistä tasoa: Suomi on hieman Yhdysvaltoja jäljessä, mutta samaa luokkaa Saksan kanssa. Johtamiskäytäntöjen laatu kuitenkin vaihtelee merkittävästi. Suurissa toimipaikoissa käytetään parempia johtamiskäytäntöjä kuin pienissä.

Kansantalouden vientimenestys ja koko talouskehitys ovat yhteydessä yritysten johtamisen laatuun. Vientimenestyksen kannalta olennaista on johtamisen laatu erityisesti suurissa yrityksissä. Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamassa Taidot Työhön – hankkeessa on nyt tutkittu, miten laadukkaita johtamiskäytäntöjä Suomen teollisuuden toimipaikoissa on käytössä.


Etlan tutkimusjohtajan ja Jyväskylän yliopiston professorin Mika Malirannan sekä tutkija Roope Ohlsbomin tänään julkistetun tutkimuksen mukaan suomalaiset työntekijät työskentelevät yleisesti ottaen hyvin johdetuissa yrityksissä. Teollisuuden toimipaikkojen johtamiskäytännöt ovat vertailun mukaan hyvää kansainvälistä tasoa. Mika Malirannan mukaan näyttää siltä, että olemme jonkin verran Yhdysvaltoja jäljessä, mutta Yhdysvallat onkin useiden tutkimusten mukaan selvästi johtava maa johtamiskäytäntöjen laadussa. Vertailu Saksaan vahvistaa edelleen käsitystä, että Suomen teollisuuden toimipaikkojen johtamiskäytännöt ovat keskimäärin hyvät.


- Tämä on merkittävä havainto, sillä aikaisemmissa tutkimuksissa on havaittu, että johtamiskäytäntöjen laatu on Yhdysvalloissa melko selvästi muita korkeampi, Maliranta huomauttaa.


Suhteellisesti ottaen Suomi on johtamiskäytäntöjen suhteen vahvempi tuotannon ja toiminnan seurannassa kuin kannustimissa ja tavoitteiden asettamisessa. Johtamiskäytäntöjen laatu myös vaihtelee merkittävästi teollisuuden toimipaikkojen välillä. Suurissa toimipaikoissa käytetään parempia johtamiskäytäntöjä kuin pienissä toimipaikoissa. Toisaalta myös suurten yritysten pienissä toimipaikoissa johtamiskäytännöt ovat paremmat kuin pienten yritysten pienissä toimipaikoissa. Mika Maliranta kuitenkin tähdentää, että tutkimuksessa on keskitytty tuotantotoiminnan johtamiskäytäntöihin. Liiketoimintaosaamisen monet tekijät ovat tarkastelun ulkopuolella.


- Tutkimuksen mittarit keskittyivät enemmän johtamiseen lattiatasolla kuin ylimmän johdon strategisiin päätöksiin tai markkinointiin, hän toteaa.

Tulevissa tutkimuksissa on tarkoitus selvittää yksityiskohtaisemmin hyvien johtamiskäytäntöjen syitä ja seurauksia Suomen tehdasteollisuudessa. Suomen laajat rekisteripohjaiset yritys- ja toimipaikka-aineistot tarjoavat tähän poikkeuksellisin hyvät edellytykset.

Tutkimusraportin lisäksi EVAn johtaja Matti Apunen on haastatellut Mika Malirantaa EVA-analyysissa "Johtajan jäljillä". EVA-analyysi julkaistaan samanaikaisesti ja on luettavissa osoitteessa www.eva.fi. 


Tutkimuksen käytännön toteutuksesta:


Suomen johtamiskäytäntöjen laatua tutkittiin uudella Suomen teollisuuden toimipaikkojen johtamiskäytäntöjen laatua mittaavalla kyselyaineistolla, ns. FMOP-aineistolla (Finnish Management and Organizational Practices Survey). Aineiston on tehnyt Tilastokeskus Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittaman Taidot työhön -hankkeen toimeksiannosta. Vastausaineistossa on 731 toimipaikkaa. Sen esikuvana on käytetty Yhdysvaltojen tilastoviraston (US Census Bureuau) keräämää johtamiskäytäntöjä koskevaa aineistoa, jota kutsustaan MOPS:iksi (Management and Organizational Practices Survey). Yhdysvaltalainen kysely on nyt toteutettu vuosina 2010 ja 2015. Otokseen on poimittu teollisista ja ei-teollisista yrityksistä yhteensä 2509 teollista toimipaikkaa. Vähintään 4 henkilöä työllistävät toimipaikat on poimittu otokseen, jos ne kuuluvat yritykseen, joka täyttää jonkin seuraavasta kolmesta ehdosta: yli 50 työntekijää, liikevaihto yli 40 miljoonaa euroa tai 300 miljoonaa euroa ylittävä tase.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Lisätietoja: Mika Maliranta p. 050-3698054, mika.maliranta@etla.fi

Kuvat

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI

09 609 900http://www.etla.fi

ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Etla: Trumpin kauppapolitiikka uhkaa viedä työpaikkoja Suomestakin28.11.2018 08:00Tiedote

Presidentti Donald Trumpin kauppapolitiikan vaikutukset voivat tuntua Suomessakin, jos kaikki uhatut tullit toteutuvat. Etlan tänään julkistamien laskelmien mukaan vaikutukset Suomen bkt:hen tai työllisyyteen jäävät suhteellisen pieniksi, mutta erityisen vahingollisia Suomen autoteollisuudelle olisivat mahdolliset tullit autoille ja autojen osille. Jos autotullit toteutuisivat, työllisyysvaikutus olisi arviolta -12 prosenttia eli uhattuna olisi liki 900 työpaikkaa. Uusista lisätulleista suurin vaikutus EU:hun ja myös Suomeen on Yhdysvaltojen asettamilla teräs- ja alumiinitulleilla.

Teollisuustuotanto jäämässä hieman odotetusta, rakennusalalla kolkuttelee kohta taantuma26.11.2018 07:00Tiedote

Etlan tänään julkistaman Toimialakatsauksen mukaan teollisuustuotanto saattaa jäädä tänä vuonna hieman odotettua ripeää kasvua pienemmäksi. Teollisuuden tuotanto kasvoi tammi-syyskuussa 3,6 prosenttia vuodentakaisesta. Sähkö- ja elektroniikkateollisuus on jatkanut vahvaa kasvuaan, myös kone- ja metallituotteiden tilaukset ovat kasvaneet. Rakentamista ennakoivat indikaattorit viittaavat kuitenkin rakennusalan ajautuvan taantumaan ensi vuonna.

Etla: Puolet työpaikkojen lisäyksestä politiikan ansiota12.11.2018 11:00Tiedote

Kilpailukykysopimus ja työn tarjontaa lisänneet uudistukset ovat tukeneet kasvua merkittävästi ja tuoneet Etlan arvion mukaan noin puolet hallituskaudella toteutuneesta runsaan sadan tuhannen työpaikan lisäyksestä. Suomella on edellytykset päästä noin kahden prosentin kasvuun seuraavallakin vaalikaudella. Nopean kasvun jatkuminen sekä tavoiteltu 75 prosentin työllisyysaste vaativat kuitenkin lisää rakennemuutoksia.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme