Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Tutkimus: Suomen johtamiskäytännöt hyvää kansainvälistä tasoa

Jaa

Tuoreen tutkimuksen mukaan suomalaiset työntekijät työskentelevät hyvin johdetuissa yrityksissä. Suomen teollisuuden toimipaikkojen johtamiskäytännöt ovat hyvää kansainvälistä tasoa: Suomi on hieman Yhdysvaltoja jäljessä, mutta samaa luokkaa Saksan kanssa. Johtamiskäytäntöjen laatu kuitenkin vaihtelee merkittävästi. Suurissa toimipaikoissa käytetään parempia johtamiskäytäntöjä kuin pienissä.

Kansantalouden vientimenestys ja koko talouskehitys ovat yhteydessä yritysten johtamisen laatuun. Vientimenestyksen kannalta olennaista on johtamisen laatu erityisesti suurissa yrityksissä. Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamassa Taidot Työhön – hankkeessa on nyt tutkittu, miten laadukkaita johtamiskäytäntöjä Suomen teollisuuden toimipaikoissa on käytössä.


Etlan tutkimusjohtajan ja Jyväskylän yliopiston professorin Mika Malirannan sekä tutkija Roope Ohlsbomin tänään julkistetun tutkimuksen mukaan suomalaiset työntekijät työskentelevät yleisesti ottaen hyvin johdetuissa yrityksissä. Teollisuuden toimipaikkojen johtamiskäytännöt ovat vertailun mukaan hyvää kansainvälistä tasoa. Mika Malirannan mukaan näyttää siltä, että olemme jonkin verran Yhdysvaltoja jäljessä, mutta Yhdysvallat onkin useiden tutkimusten mukaan selvästi johtava maa johtamiskäytäntöjen laadussa. Vertailu Saksaan vahvistaa edelleen käsitystä, että Suomen teollisuuden toimipaikkojen johtamiskäytännöt ovat keskimäärin hyvät.


- Tämä on merkittävä havainto, sillä aikaisemmissa tutkimuksissa on havaittu, että johtamiskäytäntöjen laatu on Yhdysvalloissa melko selvästi muita korkeampi, Maliranta huomauttaa.


Suhteellisesti ottaen Suomi on johtamiskäytäntöjen suhteen vahvempi tuotannon ja toiminnan seurannassa kuin kannustimissa ja tavoitteiden asettamisessa. Johtamiskäytäntöjen laatu myös vaihtelee merkittävästi teollisuuden toimipaikkojen välillä. Suurissa toimipaikoissa käytetään parempia johtamiskäytäntöjä kuin pienissä toimipaikoissa. Toisaalta myös suurten yritysten pienissä toimipaikoissa johtamiskäytännöt ovat paremmat kuin pienten yritysten pienissä toimipaikoissa. Mika Maliranta kuitenkin tähdentää, että tutkimuksessa on keskitytty tuotantotoiminnan johtamiskäytäntöihin. Liiketoimintaosaamisen monet tekijät ovat tarkastelun ulkopuolella.


- Tutkimuksen mittarit keskittyivät enemmän johtamiseen lattiatasolla kuin ylimmän johdon strategisiin päätöksiin tai markkinointiin, hän toteaa.

Tulevissa tutkimuksissa on tarkoitus selvittää yksityiskohtaisemmin hyvien johtamiskäytäntöjen syitä ja seurauksia Suomen tehdasteollisuudessa. Suomen laajat rekisteripohjaiset yritys- ja toimipaikka-aineistot tarjoavat tähän poikkeuksellisin hyvät edellytykset.

Tutkimusraportin lisäksi EVAn johtaja Matti Apunen on haastatellut Mika Malirantaa EVA-analyysissa "Johtajan jäljillä". EVA-analyysi julkaistaan samanaikaisesti ja on luettavissa osoitteessa www.eva.fi. 


Tutkimuksen käytännön toteutuksesta:


Suomen johtamiskäytäntöjen laatua tutkittiin uudella Suomen teollisuuden toimipaikkojen johtamiskäytäntöjen laatua mittaavalla kyselyaineistolla, ns. FMOP-aineistolla (Finnish Management and Organizational Practices Survey). Aineiston on tehnyt Tilastokeskus Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittaman Taidot työhön -hankkeen toimeksiannosta. Vastausaineistossa on 731 toimipaikkaa. Sen esikuvana on käytetty Yhdysvaltojen tilastoviraston (US Census Bureuau) keräämää johtamiskäytäntöjä koskevaa aineistoa, jota kutsustaan MOPS:iksi (Management and Organizational Practices Survey). Yhdysvaltalainen kysely on nyt toteutettu vuosina 2010 ja 2015. Otokseen on poimittu teollisista ja ei-teollisista yrityksistä yhteensä 2509 teollista toimipaikkaa. Vähintään 4 henkilöä työllistävät toimipaikat on poimittu otokseen, jos ne kuuluvat yritykseen, joka täyttää jonkin seuraavasta kolmesta ehdosta: yli 50 työntekijää, liikevaihto yli 40 miljoonaa euroa tai 300 miljoonaa euroa ylittävä tase.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Lisätietoja: Mika Maliranta p. 050-3698054, mika.maliranta@etla.fi

Kuvat

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI

09 609 900http://www.etla.fi

ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Toimialakatsaus povaa kasvukauden jatkuvan niin teollisuudessa kuin palveluissakin29.5.2018 08:00Tiedote

Etlan tänään julkistaman Toimialakatsauksen mukaan koneiden ja laitteiden tuotanto Suomessa on piristynyt tuntuvasti ja metallituotteiden tuotanto kasvaa nopeammin kuin EU-maissa keskimäärin. Moottoriajoneuvojen ja telakkateollisuuden erittäin hyvän tilauskannan ansiosta kulkuneuvoteollisuuden tuotanto kasvaa tänä vuonna yli 20 prosenttia. Myös paperiteollisuuden tuotanto kasvoi alkuvuonna EU-maiden keskimääräistä vauhtia kovemmin.

Henkilödatan hyödyntäminen nostaa selvästi yritysten arvoa – muuttuuko arvon luonti EU:n tietosuoja-asetuksen myötä?25.5.2018 06:00Tiedote

Patenttisalkut ovat nostaneet suurten teknologiayritysten arvoa vuosina 2007-2014 erityisesti niiden henkilötietoja hyödyntävien teknologioiden osalta, jotka liittyvät käyttäjien paikantamiseen tai sijaintiin liittyviin palveluihin. Etlan tuoreen tutkimuksen mukaan myös henkilötietoa hyödyntävillä tekoälypatenteilla on vahva yhteys yritysten arvoon. Tästä päivästä sovellettavan EU:n tietosuoja-asetuksen GDPR:n vaikutusta yritysten arvonluontiin henkilödatasta ei vielä kyetä arvioimaan.

ETLA: Lupaavia startup-yrityksiä perustetaan Suomeen noin sata vuodessa23.5.2018 09:00Tiedote

Etlan tuoreen tutkimuksen mukaan Suomeen perustetaan vuosittain noin sata lupaavaa, potentiaalisesti skaalautuvaa startup-yritystä. Määrä vastaa noin kahta prosenttia kaikista vuosittain aloittavista nuorista yrityksistä, joilla on perusedellytykset kasvulle. Useimmiten lupaavimmat startupit nousevat ohjelmistoalalle. Kasvavat ja skaalautuvat startup-yritykset —sekä yrittäjät —ovat keskeisiä koko kansantalouden kasvulle, mutta usein vasta vuosien viiveellä.

Tutkijaryhmä EU:n budjettirahoituksen uudistamisesta: Suomen edistettävä ympäristö- ja yhteisöverojen harmonisointia3.4.2018 10:00Tiedote

Suomalainen tutkijaryhmä on analysoinut EU-budjetin uusia tulonlähteitä. Tutkijoiden mukaan veropohjien liikkuvuus sekä tuotannon ja kulutuksen ympäristövaikutukset puoltavat veropohjien yhtenäistämistä EU-tasolla. Harmonisointi mahdollistaisi EU:n budjetin rahoituksen uudistamisen suoraan jäsenmaiden veropohjista kerättäviin uusiin omiin varoihin perustuvaksi.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme