Taideyliopisto

Tutkimus: Suomessa taiteen pariin hakeutuvat lahjakkaat ja kyvykkäät – tasa-arvoiseen taidekasvatukseen ja taiteesta nauttimiseen on vielä matkaa

Jaa

Suomen suurin taiteen tutkimuksen hanke ArtsEqual julkaisi raportin tasa-arvon kysymyksistä taidekasvatuksen ja taiteen peruspalveluissa.

Taiteen ja taidekasvatuksen pariin hakeutuu ja aktiivisesti valitaan ihmisiä, joilla on parhaat edellytykset menestyä taidejärjestelmässä, todetaan ArtsEqual-tutkimushankkeen raportissa ”Tasa-arvo taiteen ja taidekasvatuksen palveluiden suuntana”.

Lokakuussa julkaistu raportti analysoi Suomen suurimman taiteen tutkimuksen hankkeen tuloksia. ArtsEqual-hankkeessa (2015–2021) on toiminut kuusi tutkimusryhmää, jotka ovat tuottaneet yli 200 tutkimusjulkaisua.

Raportin mukaan taiteen ammattilaiset kohdistavat taidekasvatuksen pääasiassa lahjakkaille ja taidepalvelut aktiivisesti niiden pariin hakeutuville.

”Taidealalla normaalin ihanteeseen kuuluvat pitkälle herkistyneet aistit, toimintaan optimaalisesti sopiva ruumiinrakenne ja tarkka hienomotoriikka. Tästä ihanteesta poikkeavat yksilöt nähdään kelpaamattomina tai kyvyttöminä, ja he ovat näin vähempiarvoisia osallistumaan taiteisiin tai taidekasvatukseen”, tutkijat kirjoittavat.

Siksi esimerkiksi vammaiset, ikääntyneet, erilaiset oppijat ja ne, joiden keho tai aistit eivät muuten vastaa tätä ihannetta, jäävät usein taiteen ja taidekasvatuksen palvelujen ulkopuolelle.

Rahoitus korostaa taiteen uutuusarvoa ja hyötyä

Myös nykyinen rahoitusjärjestelmä toimii eriarvoisuutta tuottavana mekanismina.

”Rahoitusjärjestelmä korostaa taiteen ainutlaatuisuutta ja uutuusarvoa sekä perinteen siirtämistä. Nykyisellään se ei huomioi saavutettavuutta ja demokratiaa riittävästi”, raportissa todetaan.

Taidealan ulkopuolella taidetta arvostetaan ja rahoitusta perustellaan nykyään yhä enemmän sen taloudelle tai yhteiskunnalle tuottaman välittömän hyödyn perusteella. Tutkijat ovat huolissaan siitä, että ilman selkeää kytkentää talouteen tai muuhun yhteiskunnalliseen hyötyyn taide on vaarassa jäädä ilman rahoitusta.

Irti sektorirajoista

Tutkimusraportissa käydään läpi mekanismeja, jotka tekevät taiteen pariin pääsystä joillekin helpompaa kuin toisille. Sen lisäksi siinä tuodaan esiin myös lukuisia ratkaisuja, joita ArtsEqual-hankkeessa on löydetty valtion rahoittamien taide- ja taidekasvatuksen palveluiden kehittämiseksi.

Raportin mukaan taiteen ulkopuolelle jääviä ryhmiä voidaan tuoda mukaan taiteen piiriin madaltamalla osallistumisen kynnystä – yksinkertaisimmillaan vaikkapa kuljetuspalvelulla – tai kutsumalla kuntalaisia mukaan taidetoiminnan suunnitteluun ja kehittämiseen.

Tutkijat pitävät myös tärkeänä päästää irti jäykästä ajattelusta, jossa jokainen sektori vastaa vain kapeasti omista velvoitteistaan, jotta taidepalveluja saadaan osaksi vanhustyötä, työttömille, seurakuntiin tai terveydenhuollon piiriin.

Taidetoiminnasta vastaavien tahojen ei myöskään pidä raportin mukaan vain odottaa, että yleisö tai harrastajat löytävät heidän pariinsa vaan taide- ja taidekasvatustyö voivat olla myös etsivää: mennään sinne, missä toiminnan kohderyhmä jo on.

Raportissa visioidaan myös neljä erilaista tulevaisuuden skenaariota taiteen näkökulmasta. Tulevaisuudenkuvien pohjavirtauksia ovat uusliberalistinen markkinaehtoisuuden vaatimus, uusnationalismi, sosiaalisesti yhä tiedostavampi yhteiskunta sekä hyvinvointiin satsaava yhteiskunta.

Sadan tutkijan voimin

”ArtsEqual: Tasa-arvo taiteen ja taidekasvatuksen palveluiden suuntana” -raportin ovat kirjoittaneet Leena Ilmola-Sheppard, Pauli Rautiainen, Heidi Westerlund, Kai Lehikoinen, Sari Karttunen, Marja-Leena Juntunen ja Eeva Anttila.

Taideyliopiston koordinoima ArtsEqual-hanke (2015–2021) tutki, kuinka taide julkisena palveluna voisi lisätä yhteiskunnallista tasa-arvoa ja hyvinvointia 2020-luvun Suomessa. Hanketta rahoitti Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvosto.

ArtsEqual-konsortiossa toimi viisi yliopistoa ja tutkimuslaitosta: Taideyliopisto (koordinaattori), Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö (Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cupore), Lappeenrannan–Lahden teknillinen yliopisto (LUT), Turun yliopisto ja Työterveyslaitos.

Tutkimuksen käynnistyessä taiteen ja tasa-arvon kysymyksiä tutki runsaat 30 tutkijaa. Kevääseen 2021 mennessä hankkeessa oli toiminut jo lähes 100 tutkijaa, taiteilijaa ja tohtoriopiskelijaa.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Taideyliopisto
Taideyliopisto
PL 1
00097 Helsinki

Taideyliopisto vaalii ja uudistaa taidetta sekä kouluttaa taiteilijoita, joiden työskentely tuo yhteiskuntaan uusia näkökulmia, ajattelumalleja, hankausta ja elinvoimaa. Taideyliopisto koostuu Kuvataideakatemiasta, Sibelius-Akatemiasta ja Teatterikorkeakoulusta. Opiskelijoita Taideyliopistossa on noin 2 100 ja henkilötyövuosia noin 740. 

Taideyliopiston koordinoima ArtsEqual-hanke tutkii, kuinka taide julkisena palveluna voisi lisätä yhteiskunnallista tasa-arvoa ja hyvinvointia 2020-luvun Suomessa. Hanketta rahoittaa Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvosto.

 

 

 

 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Taideyliopisto

Tohtorintutkinto: Kulttuurienvälinen yhteistyö synnyttää uusia musiikillisia löytöjä ja tunteen globaalista kansalaisuudesta15.9.2021 15:00:00 EEST | Tiedote

Nathan Riki Thomson on tarkastellut tohtorintutkinnossaan, kuinka kulttuurienvälinen vuoropuhelu ja yhteistyö voi toimia katalysaattorina uusille musiikillisille löydöille, muusikkouden laajentamiselle ja syventämiselle sekä taiteellisen identiteetin muodostumiselle. Thomsonin tohtorintutkinto tarkastetaan Taideyliopiston Sibelius-Akatemiassa 1.10.2021. Australialaissyntyinen Thomson on ensimmäinen Sibelius-Akatemian Global Music -koulutuksesta valmistunut tohtorikandidaatti MuTri-tohtorikoulussa.

Dana Hall jazzmusiikin vierailevaksi professoriksi Sibelius-Akatemiaan10.9.2021 10:00:00 EEST | Tiedote

Yhdysvaltalainen jazzrumpali, säveltäjä, yhtyejohtaja ja etnomusikologi Dana Hall on nimitetty Taideyliopiston Sibelius-Akatemian vierailevaksi professoriksi. Professuurin tarkoituksena on muun muassa vahvistaa afroamerikkalaisen kulttuuriperinteen ymmärrystä jazzmusiikin aineryhmässä ja kehittää yhteistyötä amerikkalaisten yliopistojen kanssa. Hall on aloittanut kaksi vuotta kestävän vierailukautensa elokuussa 2021.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme