Aalto-yliopisto

Tutkimus: Suomi24:n keskusteluissa vähemmistöt ja maahanmuutto nähdään uhkana

Jaa
Tutkimukseen koottiin koneoppimismallin avulla yli 100 000 keskustelupalstaviestiä ja yli 5000 uutistekstiä. Tutkimus osoitti, että Suomi24:n ja perinteisen median rasismipuhe eroavat voimakkaasti toisistaan.

Suomalaisessa mediassa ja keskustelupalstoilla käydään hyvin erilaista keskustelua rasismista. Tämä käy ilmi Aalto-yliopiston, Helsingin yliopiston ja Tampereen yliopiston tutkimuksesta, joka pohjautuu perinteisistä uutismedioista, kuten Helsingin Sanomista, Ylestä ja Aamulehdestä, sekä Suomi24-keskustelupalstalta kerättyyn aineistoon. Tutkittu aineisto on julkaistu vuosina 2011–2015.

Tutkijat käyttivät laajaan tekstiaineistoon soveltuvaa koneoppimismallia. Sen avulla he tunnistivat aihepiirejä, joissa rasismia käsiteltiin.He havaitsivat, että perinteisessä mediassa ja keskustelupalstalla jopa samoja aiheita käsiteltiin täysin eri tavoin.

”Esimerkiksi maahanmuutto-teema esiintyi Suomi24:ssä usein tunteita herättävänä asiana. Media taas käsitteli sitä enemmän tosiasiana”, Aalto-yliopiston vieraileva tutkija ja Helsingin yliopiston tutkija Matti Nelimarkka sanoo.

Kielipeli syö rasismi-termin painoarvoa

Toimittajat käsittelivät rasismia historiallisessa tai kansainvälisessä kontekstissa ja vakavana sosiaalisena ongelmana. Nettikeskusteluissa painottui taas usein ”käänteinen rasismi”: keskustelijat näkivät vähemmistöt ja maahanmuuton sekä niiden puolustajat uhkana. He viittasivat usein esimerkiksi ruotsinkieliseen väestöön suomenkielisiä sortavana rasistisena joukkona.

Tutkijoiden mukaan rasismi irtautuu keskustelupalstoilla usein historiallisesta asiayhteydestään. Keskustelijat myös liudentavat käsitteitä puhumalla esimerkiksi ikärasismista ja keksimällä kielirasismin kaltaisia uudissanoja.

”Sellaisten uusien sanojen kuin kielirasismi – jolla viitataan ruotsin kielen asemaan toisena virallisena kielenä –  käyttäminen irrottaa rasismin historiallisista valta- ja alistussuhteista ja vähättelee rasismin uhrien kokemuksia. Tällaisella kielipelillä rasismi-termi menettää painoarvoaan”, sanoo Helsingin yliopiston apulaisprofessori Mervi Pantti.

Tutkijoiden mukaan Suomessa esiintyvä rakenteellinen rasismi, kuten kuluneella vuosikymmenellä koventunut maahanmuuttopolitiikka, on harvoin uutismedian aiheena. Myös uutisia ihonvärin vuoksi rasismin kohteiksi joutuneista ihmisistä julkaistaan lähinnä rasisminvastaisten kampanjoiden yhteydessä.

“Rodullistetun rasismin kokijoiden ääni jää taustalle, mikä tutkimuksessamme johtui myös aineistoksi valitun palstan erityisluonteesta. Kiinnittäisin kuitenkin huomiota myös siihen, ettei heidän äänensä kuulu liiemmin valtamediassakaan”, sanoo Tampereen yliopiston professori Kaarina Nikunen.

Tutkijat korostavat, ettei Suomi24 edusta kaikkea suomalaisen sosiaalisen median keskustelua. Se valittiin kuitenkin tutkimukseen, koska se on yksi Euroopan suurimmista ei-englanninkielisistä keskustelupalstoista.

Suomi24:stä poimittuja kirjoituksia oli 113 410, mikä vastasi noin puolta prosenttia kaikista tutkimusjakson aikana julkaistuista kirjoituksista. Uutismedioista aineistoon valittiin 5262 kirjoitusta, mikä vastasi noin 0,25 prosenttia kaikista artikkeleista, jotka näissä medioissa julkaistiin aineistonkeruun aikana.

Matti Nelimarkan mukaan massiivisen aineiston käsittely ei olisi ollut mahdollista ilman koneoppimiseen perustuvia menetelmiä.

”Uskomme, että nämä menetelmät auttavat tulevaisuudessa lisäämään ymmärrystämme yhteiskunnan tilasta”, hän sanoo.

Artikkeli julkaistiin hiljattain European Journal of Communication -lehdessä.Linkki julkaisuun.

Suomen Akatemia on rahoittanut tutkimusta, ja se tehtiin Helsingin yliopiston, Aalto-yliopiston ja Tampereen yliopiston yhteistyönä osana Rasismi ja julkinen keskustelu hybridissä mediamaisemassa -tutkimushanketta.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Mervi Pantti
Apulaisprofessori, Helsingin yliopisto
Puh. 040 7014 010
mervi.pantti@helsinki.fi


Matti Nelimarkka
Vieraileva tutkija, Aalto-yliopisto
Tutkija, Helsingin yliopisto
Puh. 050 5275 920
matti.nelimarkka@aalto.fi


Kaarina Nikunen
Professori, Tampereen yliopisto
Puh. 040 1904 094
kaarina.nikunen@tuni.fi

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Aalto-yliopistossa tiede ja taide kohtaavat tekniikan ja talouden. Rakennamme kestävää tulevaisuutta saavuttamalla läpimurtoja avainalueillamme ja niiden yhtymäkohdissa. Samalla innostamme tulevaisuuden muutoksentekijöitä ja luomme ratkaisuja maailman suuriin haasteisiin. Yliopistoyhteisöömme kuuluu noin 13 000 opiskelijaa ja yli 4 500 työntekijää, joista 400 on professoreita. Kampuksemme sijaitsee Espoon Otaniemessä.

aalto.fi

facebook.com/aaltouniversity

twitter.com/aaltouniversity

youtube.com/aaltouniversity

 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Aalto-yliopisto

Aalto-yliopisto erottui edukseen kansallisissa ja kansainvälisissä arvioinneissa vuonna 202321.3.2024 13:41:01 EET | Tiedote

Aalto-yliopiston hallitus hyväksyi kokouksessaan 19.3.2024 hallituksen toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen vuodelta 2023. Vuonna 2023 Aalto-yliopisto erottui edukseen sekä kansallisissa että kansainvälisissä arvioinneissa ja yliopistovertailuissa. Keväällä yliopisto läpäisi Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) toteuttaman laatujärjestelmän auditoinnin ja sai arvion erinomainen kaikilta arviointialueilta. Aalto nousi Suomen ykköseksi kansainvälisen QS-rankingin kokonaisvertailussa ja oli koko maailmassa sijalla 109. Alakohtaisissa vertailuissa taide ja muotoilu oli sijalla 6 maailmassa. Times Higher Education arvioi Aalto-yliopiston maailman 53. kansainvälisimmäksi yliopistoksi ja maailman 40. parhaaksi nuoreksi (alle 50-vuotiaaksi) yliopistoksi. Suomen Akatemian vuosittaisessa Tieteen tila -arvioinnissa Aalto-yliopiston kaikki keskeiset tutkimusalat ylittävät julkaisutoimintansa vaikuttavuudessa top 10 -indikaattorilla arvioituna suomalaisten yliopistojen keskiarvon, ja

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye