Helsingin yliopisto

Tutkimus: Tiukka finanssipolitiikka taantumassa on suuri virhe

Jaa

Julkisten alijäämien vähentäminen taantumassa aiheuttaa huomattavaa vahinkoa taloudelle, ilmenee Helsingin yliopistossa tehdystä tuoreesta tutkimuksesta.

Euroalueen valtiot toteuttivat 2010-luvun alkupuolella ison julkisten alijäämien vähentämisen, kun veroja korotettiin ja julkisia menoja leikattiin. Tällä supistavalla finanssipolitiikalla on ollut kielteinen vaikutus talouteen, koska se laski tuotantoa ja tuottavuutta pitkäkestoisesti, kerrotaan Helsingin yliopiston määräaikaisen professorin Juha Tervalan ja Philipp Englerin tutkimuksessa Hysteresis and Fiscal Policy.

Finanssipolitiikka on tehokasta taantumissa

Tutkimukset tukevat hystereesihypoteesia, jonka mukaan taantumilla on pysyviä vaikutuksia tuotannon tasoon. Nyt ilmestyneen tutkimuksen mukaan hystereesin huomioiminen nostaa finanssipolitiikan kertoimen alle yhdestä yli neljän. Eli yhden euron lisäys julkisissa menoissa lisää tuotantoa normaaleissa olosuhteissa alle yhdellä euroa, mutta taantumissa vaikutus on jopa yli neljä euroa.

Tutkijan mukaan on väärinkäsitys, että taantumissa tapahtuisi niin sanottua luovaa tuhoa, joka on hyväksi taloudelle.

- Taantumat aiheuttavat tuhoa ja elvyttävän finanssipolitiikan suurin hyöty onkin sen kyky lieventää taantumien aiheutumaa pitkäkestoista vahinkoa tuottavuuden ja tuotannon tasolle. Tästä syystä elvyttävä finanssipolitiikka on erittäin tehokasta nimenomaan taantumissa, professori (ma.) Juha Tervala sanoo.

Talouspolitiikan pitäisi huomioida hystereesi

Tutkimuksen toisen löydöksen mukaan elvyttävän finanssipolitiikan vaikutus hyvinvointiin on positiivinen ainoastaan olosuhteissa, joissa esiintyy hystereesiä eli taantumissa. Nousukaudella elvyttävä finanssipolitiikka ei ole suotavaa, vaikka se lisää tuotantoa, koska hyvinvointivaikutus on negatiivinen. Hystereesillä pitäisi olla huomattavia vaikutuksia finanssipolitiikan toimeenpanoon.

- Tulokset viittaavat siihen, että euroalueella vuosikymmenen alun taantuman aikaan toteutettu julkisten alijäämien leikkaaminen oli suuri virhe. Supistava finanssipolitiikka selittääkin pääosan euroalueen surkeasta talouskasvusta 2010-luvun alussa.

- Nyt euroalueen talous kasvaa ja alijäämien vähentäminen on lähes ohi, vaikka nyt olisi järkevää harjoittaa supistavaa finanssipolitiikkaa, Tervala toteaa.

Tutkimuksessa analysoidaan hystereesin eli pysyvämmän ilmiön vaikutuksia finanssipolitiikkaan. Jos hystereesiä ei olisi, taantumien jälkeen talouskasvu olisi satumaisen nopeaa ja tuotanto saavuttaisi taantumaa edeltäneen kasvu-uran nopeasti. Keskeinen syy hystereesiin on tuottavuuden laskeminen taantumissa. Tutkimuksessa käytetään niin sanottua dynaamista yleisen tasapainon mallia (DSGE-mallia), jossa taantumalla on haitallinen vaikutus tuottavuuden ja tuotannon tasoon.

Tutkimus Hysteresis and Fiscal Policy on julkaistu Journal of Economic Dynamics and Control - aikakauskirjassa:

https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S016518891830068X

Kuva Yhdysvaltojen bruttokansantuotteesta ja kasvu-urasta:

https://blogs.helsinki.fi/jtervala/files/2018/03/USAn-BKT.xlsx



Lisätiedot:
Professori (ma.) Juha Tervala, Helsingin yliopisto
Puh. 050 5862968
juha.tervala@helsinki.fi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Pasi Komulainen, viestinnän asiantuntija, Helsingin yliopisto, Puh. 050-5398523, pasi.komulainen@helsinki.fi

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

GSK ja Sanofi mukaan merkittävään suomalaiseen FinnGen-geenitutkimushankkeeseen22.1.2019 14:00Tiedote

GSK ja Sanofi ovat liittyneet mukaan FinnGen-tutkimuskonsortioon. FinnGen on laaja julkisen ja yksityisen sektorin yhteinen tutkimushanke, jonka tavoitteena on tuottaa geneettistä tietoa 500 000 suomalaisesta biopankkinäytteen antajasta. Genomitiedon yhdistäminen terveystietoihin mahdollistaa tutkimuksen tavoittelemat tieteelliset läpimurrot, paremman ymmärryksen sairauksien syntymekanismeista ja uusien hoitokeinojen kehittämisen.

Koirien pelon ja ihmisten mielenterveyshäiriöiden taustalla samoja tekijöitä21.1.2019 14:51Tiedote

Professori Hannes Lohen ryhmä on tunnistanut yli kolmensadan saksanpaimenkoiran aineiston avulla kaksi geenialuetta, joista toinen liittyy koirien pelokkuuteen ja toinen ääniarkuuteen. Pelokkuuteen liitetty geenialue vastaa ihmisten kromosomin 18 aluetta, joka on liitetty erilaisiin psykiatrisiin sairauksiin. Ääniarkuuteen liitetty alue sisältää puolestaan useita ihmisten ja koirien käyttäytymiseen sekä psykiatrisiin sairauksiin liittyviä geenejä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme