Tutkimus: Työssäkäynti ja läheishoiva – joustavat työkäytännöt tarpeen
Väestön ikääntyminen ja vanhuspalveluiden rakennemuutokseen sisältyvä kotihoidon korostaminen tekevät epävirallisen hoivan ja työssäkäynnin yhteensovittamisesta alati kasvavan yhteiskunnallisen haasteen.
– Hoivaajien työssä jaksamista ja jatkamista tukevat joustavat työkäytännöt ja myötätuntoinen ilmapiiri työpaikoilla, mikä hyödyttää myös työurien pidentämisen tavoitteita, VTT, dosentti, tutkimusjohtaja Kaisa Kauppinen sanoo.
Hän perustaa näkemyksensä tuoreeseen tutkimukseen, joka selvitti läheis- ja omaishoivan sekä työssäkäynnin yhdistämistä. Tutkimus tehtiin Helsingin yliopiston sosiaalitieteiden laitoksella Työsuojelurahaston rahoituksella.
Syväluotauksen tulos on kirja Työssäkäynti ja läheis- ja omaishoiva – työssä jaksamisen ja jatkamisen tukeminen. Kirjan ovat toimittaneet Kaisa Kauppinen ja VTT, tutkijatohtori Mia Silfver-Kuhalampi.
Hoivaystävällisiä käytäntöjä
Tutkimustulosten pohjalta luotiin hoivaystävällisen työpaikan tietokortti.
Hoivaystävällisyyteen kuuluvat joustavat työkäytännöt, kuten liukuva työaika, työaikapankki, lyhennetty työaika, etätyö, vuosilomapäivien säästäminen, vuorotteluvapaa ja poissaoloista sopiminen lähijohdon kanssa.
– Yhteisiä käytäntöjä on hyvä kirjata esimerkiksi työsuojelu- tai tasa-arvo-ohjelmaan. Niitä on myös hyvä päivittää tarvittaessa, Kauppinen sanoo.
Joustavien työkäytäntöjen lisäksi hoivaajan jaksamista auttavat työyhteisön empatia, perhe- ja lähipiirin tuki sekä palveluiden saatavuus ja toimivuus.
Uuden teknologian sovellusten toivotaan helpottavan yhteydenpitoa hoivaajan ja hoidettavan välillä sekä joustavoittavan hoivan hallinnointia.
Vahvasti sukupuolittunutta
Tutkimuksen mukaan työssäkäyvät hoivaavat useimmin omia tai puolison vanhempia. Muita huolehdittavia ovat oma puoliso, erityishoivaa vaativa lapsi tai muu sukulainen tai läheinen.
Työssäkäyvät hoivaajat ovat useimmin naisia, keskimäärin viisikymppisiä. Vaikka hoiva on vahvasti sukupuolittunut naisten tehtäväksi, miehetkin hoivaavat: yleisimmin omaa puolisoaan eläkeiässä. Kansaneläkelaitoksen tilastojen mukaan miesomaishoitajien keski-ikä on 74 vuotta.
Työssäkäynnin ja omais- ja läheishoivan yhteensovittaminen koskettaa erityisesti keski-ikäisiä naisia ja vaikuttaa heidän työrooleihinsa ja työssä kehittymiseensä.
Myönnytykset nakertavat työuraa
– Hoivavastuu vaatii usein työhön liittyviä myönnytyksiä, jotta voi paremmin huolehtia apua tarvitsevasta. Dramaattisimmillaan ne ovat työstä pois jättäytymistä tai esimerkiksi vastentahtoista työajan lyhentämistä, Kauppinen toteaa.
– Työssäkäyvistä runsas kolmannes oli joutunut kieltäytymään uusista tehtävistä, ja puolet oli hoivavelvoitteiden takia kieltäytynyt työmatkoista tai viikonloppu- ja ylitöistä.
Kauppisen mukaan myönnytykset ovat omiaan nakertamaan työuralla etenemistä. Esimerkiksi kehityskeskusteluissa pitäisikin tukea työuraa eri vaiheissa ja esimerkiksi etsiä tapoja, miten palata kokoaikaiseksi hoivavaiheen helpottuessa tai päättyessä.
Hoivaajat vahvasti sitoutuneita työhönsä
Tutkimuksessa korostui, että työ on hoivaajille hyvin tärkeää: se on henkireikä ja toimeentulon lähde.
– Hoivaajat ovat vahvasti sitoutuneita työhönsä ja pyrkivät suoriutumaan siinä hyvin. Haastatteluissa heitä harmitti ajatus, että he olisivat taakaksi työyhteisölle. Ei kukaan halua leimautua työpaikkansa heikoksi lenkiksi, Kauppinen sanoo.
Hoivaajat ovat hyvin tietoisia siitä, että työtoverit voivat ärsyyntyä, jos hoivaaja joutuu usein vastaamaan hoidettavaa koskeviin puheluihin tai lähtemään äkillisesti työstä pois, kun on sattunut jotakin.
– Työpaikoilla olisikin hyvä olla jonkinlainen puhelinetiketti liittyen puheluihin ja keskeytyksiin, jos niitä työaikana kertyy paljon. Muutenkin työpaikalla on hyvä kirjata yhteisiä sääntöjä, jotka koskevat yleisemminkin työn ja yksityiselämän yhteensovittamisen tilanteita.
Katsoaksesi videon lähteestä www.youtube.com, anna hyväksyntä sivun yläosasta.Tutkimusjohtaja Kaisa Kauppinen kertoo, millaisilla työpaikkakäytännöillä läheishoivan ja työssäkäynnin yhdistämistä voidaan helpottaa. Miestään työn ohessa hoivannut Eija Orpana puhuu omasta kokemuksestaan.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tutkimuksesta:
dosentti, tutkimusjohtaja, Kaisa Kauppinen, Helsingin yliopisto, 040 552 5306, kaisa.kauppinen@helsinki.fi
VTT, tutkijatohtori Mia Silfver-Kuhalampi, Helsingin yliopisto, 050 584 1062, mia.silfver@helsinki.fi
Viestintä:
viestintäpäällikkö Marja-Leena Jylhä, viestinta@tsr.fi, Työsuojelurahasto, 040 548 8852, 09 6803 3314
Liitteet
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Pohjoisesplanadi 21A
00100 Helsinki
+358(0)9 6803 3311,info@tsr.fihttp://www.tsr.fi, http://www.tiedonsilta.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työsuojelurahasto
Tunteiden johtaminen työpaikalla on järkevää28.11.2019 07:45:00 EET | Tiedote
Tunteita, tunnetaitoja ja tunteiden johtamista työelämässä ei voida enää sivuuttaa. Työpaikoilla on järjetöntä jättää huomiotta sitä suurta kehittämispotentiaalia, joka avautuu tunteiden tunnistamisesta ja hyvästä tunneilmastosta. Työsuojelurahasto on rahoittanut tunnehankkeita, joita esitellään Tutkimus tutuksi -tapaamisessa 28. marraskuuta 2019.
Tunteet ja tunnetaidot työpaikalla – kutsu Tutkimus tutuksi -tapaamiseen 28.11.20195.11.2019 07:25:00 EET | Kutsu
Tervetuloa Työsuojelurahaston 28.11. järjestämään Tutkimus tutuksi –tapaamiseen, jonka aiheena on tunteet ja tunnetaidot työpaikalla. Tilaisuudessa esillä olevissa hankkeissa tutkitaan ja kehitetään esimerkiksi tunnetoimijuutta, tunnetiloja ja tunneilmastoa työpaikalla. Tule kuulemaan ja keskustelemaan työelämän tunnetaidoista Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi -tapaamiseen torstaina 28.11.2019 klo 9-10.30 Musiikkitalon ravintolaan.
Työsuojelurahasto työelämän tutkimuksen ja kehittämisen rahoittaja jo 40 vuotta10.10.2019 13:00:00 EEST | Tiedote
Työsuojelurahasto viettää 40-vuotisjuhlavuottaan 2019. Juhlavuoden kunniaksi Työsuojelurahasto järjestää Helsingissä 10.10.2019 juhlaseminaarin, jossa tutkijat ja asiantuntijat kertoivat työelämän kehityssuunnista, Työsuojelurahaston rahoittamien hankkeiden vaikuttavuudesta ja tulevaisuuden työelämästä.
Luonnosta hyvinvointia työhön – myös virtuaaliluonto elvyttää5.9.2019 09:00:00 EEST | Tiedote
Luonnossa voi elpyä työstä ja saada uutta virtaa. Työsuojelurahasto on rahoittanut kahta tutkimusta, joista toisessa on saatu lupaavia tuloksia virtuaaliluonnon ja toisessa luonnossa ulkoilemisen vaikutuksista työhyvinvointiin. Hankkeita esitellään rahaston Tutkimus tutuksi -tapaamisessa 5. syyskuuta 2019.
Työsuojelurahasto palkitsee ajankohtaisia hankkeita – Pidempiä työuria, aivoergonomiaa ja yhteistä vuorovaikutusosaamista9.5.2019 09:00:00 EEST | Tiedote
Työsuojelurahasto palkitsee 40-vuotisjuhlavuotensa kunniaksi tunnustusstipendillä kolme ajankohtaista hanketta. Palkitut hankkeet ovat kehittäneet suomalaista työelämää tuottamalla uutta ja merkittävää tietoa sekä hyviä käytäntöjä. Kannustaako eläkeuudistus pidempiin työuriin? Miten hoitotyön aivokuorma saadaan kuriin? Onko tiimin vuorovaikutuksen aina oltava rationaalista? Tunnustusstipendit jaetaan ja hankkeet esitellään Tutkimus tutuksi -juhlatapaamisessa 9. toukokuuta 2019.