Tuoreen tutkimuksen mukaan Suomi näyttäytyy positiivisessa valossa ulkomaisten työntekijöiden silmissä. Muuttopäätökseen vaikuttaneita vetovoimatekijöitä ovat haastateltujen mukaan esimerkiksi korkeatasoinen koulutus, puhdas luonto, hyvät julkiset palvelut ja demokratia.

Perheelliset näkivät Suomen hyvänä maana lastensa tulevaisuuden kannalta. Haastateltujen suhtautuminen ay-liikkeeseen on myönteistä tai neutraalia, mutta tuntemus on jäänyt vähäiseksi vielä Suomeen muuton jälkeen. Noin puolet haastatelluista kuului alansa ammattiliittoon ja muutamat olivat aktiiveja. Jotkut olivat kääntyneet ammattiliiton puoleen ongelmatilanteissa ja saaneet neuvontaa ja tukea, mutta yksi Yleiseen työttömyyskassaan kuuluva oli joutunut pettymään neuvontapalveluiden puutteeseen. Työpaikkatason näkyvyyttä ay-liikkeellä oli lähinnä terveydenhoitoalalla.

Tiedot selviävät tuoreesta tutkimuksesta, jota Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL on mukana rahoittamassa. Tutkimukseen haastateltiin työntekijäammateissa työskenteleviä ulkomaalaisia sosiaali- ja terveydenhuolto-, palvelu- ja rakennusalalla sekä maataloudessa. Tutkimusaineisto koostuu 25 laadullisesta haastattelusta, jotka toteutettiin viidellä kielellä joulukuussa 2022–huhtikuussa 2023. Aineisto antaa tietoa ihmisten kokemuksista Suomessa. Tutkimuksen teki E2 Tutkimus osana Tulevaisuuden Suomen tekijät -tutkimushanketta.

Ulkomaalaiselle työuran alku on vaikea 

Haastateltujen ongelmat ajoittuvat tyypillisesti aikaan maahantulon jälkeen. Osa haastateltavista kertoo, että heillä oli epäselvyyksiä työehdoissa. Kielitaidon puute, tietämättömyys työelämän pelisäännöistä ja mahdollinen nuori ikä olivat haasteita. Työelämän järjestystä ja pelisääntöjä kuitenkin arvostetaan.

”Kun mä olin sillon 20-ikäsenä niin sanotusti kuitenkin ulkomaalainen, nii kyllähän se asenne työantajaa kohtaa oli sillä tavalla, eli työnantaja kertoo ne kaikki [työ]ehdot, mulla ei oo loppupeleissä mitään muuta [vaihtoehtoa] kun pitää vaan hyväksyy ne [työ]ehdot -- Eka firma, mihin menin [rakennus]apulaisena [2000-luvulla], niin mun netto[kuukausi]palkka oli 800 euroa. Mä toisaalta tein maanantaista lauantaihin 12-tuntisia työpäiviä -- Kolmen kuukauden päästä mä ymmärsin, että ne olosuhteet [ei ollut kohdallaan].” 

”En olisi tehnyt missään nimessä tätä [siivoojan työtä] Kosovossa. Siellä sii­voojia katsotaan alaspäin, ei ole mitään arvostusta ja heitä ei luokitella työyh­teisöön kuuluviksi. Täällä Suomessa kunnioitetaan kuitenkin myös siivoojia - - täällä esihenkilöiden käyttäytyminen on paljon inhimillisempää ja parempaa. Myös työelämä on Suomessa paljon parempi. Kosovossa ei esimerkiksi ole työsopimusta ja esihenkilö voi antaa potkut, milloin ikinä hän haluaa. Ei ole työsuhdeturvaa.” 

Suurin osa haastatelluista on onnistunut kuitenkin vähitellen parantamaan asemaansa työmarkkinoilla. Suomen kielen taitoa pidetään tärkeänä. Se auttaa luomaan ystävyyssuhteita ja helpottaa suomalaisen yhteiskunnan ymmärtämistä. Moni on ylpeä siitä, että pystyy hankkimaan elannon itselleen ja perheelleen.

- Tulemme tarvitsemaan paljon työntekijöitä ulkomailta. Uudessa maassa ja vieraassa kulttuurissa ihminen on jonkin aikaa hyvin haavoittuvassa asemassa. Työhön ja yhteiskuntaan pitää päästä sujuvasti mukaan. Tässä meidän pitäisi yhteiskuntana olla hereillä ja ay-liikkeellä on peiliin katsomisen paikka, meidän täytyy tukea ulkomaalaisia työntekijöitä nykyistä paremmin, ammattiliitto JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine toteaa.

JHL on tarttunut toimeen ja käynnistänyt maahanmuuttajatyön. Keväällä 2023 JHL julkaisi työperäistä maahanmuuttoa käsittelevän katsauksen ”Suomi ikääntyy – työperäinen maahanmuutto avuksi hoivapommiin”, jossa JHL ehdottaa mm. Työelämäpassin käyttöönottoa. Ajatuksena on se, että kaikille Suomen työmarkkinoille tuleville tarjottaisiin systemaattisesti tietoa yhteiskunnan ja työmarkkinoiden toiminnasta sekä työntekijän oikeuksista ja velvollisuuksista. Sen avulla työvoiman väärinkäytöksiä pystyttäisiin ehkäisemään samalla kun maahanmuuton byrokratiaa kokonaisuutena voitaisiin keventää. Suomalaisen yhteiskunnan ja työelämän itsestään selviltä tuntuvat vahvuudet sekä käytännöt pitää osata kouluttaa systemaattisesti kaikille työelämään tulijoille.

- On tärkeää, että tietävät mistä työelämän ongelmiin saa apua, ja siihen tarvitsemme Työelämäpassin kaltaista osaamiskokonaisuutta. Samalla liittojen on aktivoiduttava työikäisten maahanmuuttajien suuntaan. Uusien toimintatapojen kehittämiselle on nyt hyvä hetki, kun TE- ja kotoutumispalvelut siirtyvät kuntiin vuoden 2025 alusta lähtien, JHL:n erityisasiantuntija Samuli Sinisalo muistuttaa.

Sinisalo on toinen JHL:n julkaisun kirjoittajista ja mukana E2:n Tulevaisuuden Suomen tekijät -hankkeen ohjausryhmässä. 

Maahanmuuton prosesseissa kehittämisen varaa 

Haastateltujen työntekijöiden mukaan pysyvän oleskeluvan saaminen lisää viihtymistä Suomessa, koska se vähentää tulevaisuuteen liittyvää epävarmuutta ja kannustaa esimerkiksi työuraa edistäviin opintoihin. Se mahdollistaa työelämän epäkohtiin puuttumista, kun oleskelulupa ei ole sidoksissa työnantajaan.

Kielteiset kokemukset liittyvät rasismiin ja suomalaisten ennakkoluuloihin maahanmuuttajia kohtaan. Osa kokee, että sekä asiakkaat että esihenkilöt arvioivat ulkomaalaisten työntekijöiden työpanosta kriittisemmin kuin suomalaisten työntekijöiden. Toimeentulorajojen kanssa monilla on ollut haasteita.

Kotoutumista auttavat perheen saaminen Suomeen sekä puolison ja lasten viihtyminen.

”Kun olet yksin, toisinaan sitä tuntee koti-ikävää. Mutta nyt minun perheeni on täällä ja kaikki on hyvin.  – – Olen paljon onnellisempi kuin silloin, kun olin täällä yksin.”

- On hyvä muistaa, että Suomeen tulija on aina ihminen. Kilpailu kansainvälisestä työvoimasta kasvaa, ja Suomen tarve erityisesti työntekijäammateissa ja mm. sote-alalla on suuri. Meidän on kohdeltava ulkomaisia työntekijöitä ihmisinä ja mahdollistettava hyvät olot työelämässä ja sen ulkopuolella, puheenjohtaja Niemi-Laine sanoo.