Tutkimus: Yli 70 % vastaajista haluaa valtioiden rajoittavan teknologiayritysten oikeutta käyttäjätietoihin

Amnestyn kyselyssä kartoitettiin ihmisten asenteita suuria teknologiayrityksiä kohtaan ja kokemuksia yksityisyydestä verkossa. Kyselyyn vastasi liki 10 000 ihmistä yhdeksästä maasta: Norjasta, Brasiliasta, Intiasta, Saksasta, Etelä-Afrikasta, Tanskasta, Egyptistä, Ranskasta ja Yhdysvalloista. Tutkimuksen Amnesty Internationalille toteutti YouGov. 

Jopa 71 prosenttia kyselyyn vastanneista oli huolissaan siitä, mitä tietoja yritykset keräävät käyttäjistään ja miten näitä tietoja käytetään. Heistä 62 prosenttia pelkää yksityisyytensä tulevan loukatuksi ja 59 prosenttia pelkää menettävänsä tietojensa hallinnan. Huolestuneista noin kolmannes pelkää, että viranomaiset voivat käyttää dataa yksittäisten ihmisten valvontaan. 

“Kyselyn tulokset ovat karut ja johdonmukaiset. Suurin osa ihmisistä on huolissaan siitä, millainen valta teknologiayrityksillä on heidän arjessaan. Nyt he toivovat, että hallitukset puuttuisivat niiden toimintaan”, sanoo Amnestyn Suomen osaston toiminnanjohtaja Frank Johansson. 

Liiketoimintamallia pidetään ongelmallisena

Keskeisimpien teknologiayritysten, kuten Googlen ja Facebookin, palvelut perustuvat algoritmeille, jotka käsittelevät valtavia määriä ihmisiltä kerättyä dataa. Algoritmit muodostavat datasta yksityiskohtaisia profiileja, joiden avulla voidaan esimerkiksi ennustaa ihmisten käyttäytymistä. Tämä tieto on erityisen arvokasta muun muassa mainostajille, jotka maksavat teknologiajäteille mainoksien mikrotargetoinnista. 

Peräti 77 prosenttia Amnestyn kyselyyn vastanneista piti liiketoimintamallia ongelmallisena. Osa vastanneista koki liiketoiminnan loukkaavan yksityisyyttä ja pelkäsi altistuvansa tietämättään poliittiselle mainonnalle. 

Poliittiset mainokset huolettavat Yhdysvalloissa 

Yhdysvalloissa käydään presidentinvaalit vuonna 2020. Kampanjoinnin käydessä kuumana 75 prosenttia Amnestyn kyselyyn vastanneista yhdysvaltalaisista piti ongelmallisena sitä, että teknologiayritykset myyvät käyttäjistään tekemiään profiileja eteenpäin poliittisille mainostajille.

Pelkästään tietoisuus siitä, että käyttäjien toimintaa seurataan, on saanut 37 prosenttia kaikista kyselyyn vastanneista välttelemään tiettyjä verkkosivuja tai hakukonehakuja. 

“Jos jo tietoisuus käyttäytymisen seuraamisesta vaikuttaa tällä tavalla, kysymys kuuluu: Voiko ihminen olla enää oma itsensä verkossa?” Frank Johansson toteaa. 

Kyselyn tulokset tukevat Amnestyn hiljattain julkaistun Surveillance Giants -raportin johtopäätöksiä. Raportti käsitteli Googlen ja Facebookin liiketoimintamalleja, jotka loukkaavat oikeutta yksityisyyteen sekä mielipiteen-, ajatuksen- ja ilmaisunvapauteen. Ne uhkaavat myös tasa-arvon toteutumista ja edistävät syrjintää. 

Valtioilla on velvollisuus suojella ihmisiä yritysten tekemiltä ihmisoikeusloukkauksilta. Siksi Amnesty vaatii käyttäjätietojen keräämiseen liittyvän lainsäädännön uudistamista välittömästi.