Tutkimus: Ystävät, lemmikit, isovanhemmat ja lapsenlapset ovat monelle osa perhettä – työnantajien on aika havahtua perhekäsitysten kirjoon

Tutkimuksessa kysyttiin työikäisiltä suomalaisilta (16–65 vuotta), keiden he kokevat olevan osa perhettään. Tämä tarkoittaa, että mikäli vastaajalla ei esimerkiksi ole lapsenlapsia, hän tuskin vastasi lapsenlapsien kuuluvan perheeseensä. Toisaalta voi olla, ettei isovanhempikaan miellä lapsenlapsia osaksi perhettään. Kysymyksellä halutiin siis selvittää työikäisten suomalaisten henkilökohtaista kokemusta perhetilanteestaan. Tuloksista ei voi päätellä esimerkiksi sitä, kuinka suuri osa isovanhemmista kokee tai ei koe lapsenlapsiaan osaksi perhettään.

Yli puolet vastanneista kertoo puolison tai asuinkumppanin (73 %), biologisen vanhemman tai vanhempien (64 %), omien lasten (60 %) tai sisarusten ja puolisisarusten (58 %) kuuluvan perheeseensä. Nämä vaihtoehdot vastaavat pitkälti käsitystä perinteisestä ydinperheestä. Ydinperheeseenhän lasketaan kuuluvaksi vain vanhemmat ja heidän lapsensa. Kaikista vastanneista 99 % koki perheeseensä kuuluvan ainakin jonkun näistä vaihtoehtoista, tai sitten ”ei ketään”, eli he eivät kokeneet kenenkään kuuluvan perheeseensä (1 %).

Jopa kaksi kolmesta vastaajista (67 %) nimesi kuitenkin yhden tai useamman perheenjäsenen myös perinteisen ydinperhekäsityksen ulkopuolelta. Kolmannes vastaajista (35 %) sanoo lemmikkieläimen ja neljäsosa (26 %) isovanhempien olevan osa perhettä. Noin viidesosa vastaajista kokee lastenlasten (21 %), lasten puolisoiden (18 %) ja puolison lasten (18 %) kuuluvan perheeseen. 9 % vastaajista laski myös ystävän tai ystäviä mukaan perheeseensä.

Tutkimukseen osallistujat saivat myös arvioida, muuttuisivatko heidän vastauksensa, jos kyse olisikin perheen sijaan siitä, kenen kokee olevan ”kuin perhettä”. Noin kaksi viidesosaa (39 %) vastasi kyllä, ja perhekäsitys laajeni sitä useammin mitä nuoremmasta vastaajasta oli kyse. Kaikista tutkimukseen vastaajista liki neljännes (23 %) koki läheisen ystävän tai ystävien olevan itselleen kuin perhettä.

Tutkimukseen osallistujat saivat myös arvioida, muuttuisivatko heidän vastauksensa, jos kyse olisikin perheen sijaan siitä, kenen kokee olevan ”kuin perhettä”. Noin kaksi viidesosaa (39 %) vastasi kyllä, ja perhekäsitys laajeni sitä useammin mitä nuoremmasta vastaajasta oli kyse. Kaikista tutkimukseen vastaajista liki neljännes (23 %) koki läheisen ystävän tai ystävien olevan itselleen kuin perhettä.

”Tulokset osoittavat, että työikäisten suomalaisten käsitys ja kokemus perheestä on huomattavasti perinteistä ydinperhettä laajempi. Vastaajan iällä ja elämäntilanteella on selvä yhteys hänen kokemukseensa. Työnantajien tulisi viimeistään nyt havahtua siihen, että perheystävälliset käytännöt olisivat kaikille tasa-arvoisia ja yhdenvertaisia”, analysoi DNA:n henkilöstöjohtaja Marko Rissanen.

Tutkimus toteutettiin Taloustutkimuksen internetpaneelissa 25.2.–3.3.2021. Vastaajat olivat iältään 16–65-vuotiaita valtakunnallisesti edustavalla otannalla. Vastaajia on kaikkiaan 1581. Tutkimusta valmisteltiin ja tuloksia analysoitiin yhteistyössä rekrytointimedia ja konsulttitoimisto Duunitorin kanssa.

Yrityksiltä odotetaan perheystävällisiä käytäntöjä – tärkeintä on joustavuus

Tutkimus osoittaa selvästi, että suurin osa työikäisistä haluaa työnantajan huomioivan perheet: 57 % vastaajista pitää tärkeänä, että työnantajalla on perheystävällisiä käytäntöjä. Vastaajien laaja käsitys omasta perheestään kuitenkin osoittaa selvästi, että näiden käytäntöjen tulee huomioida muutkin kuin vain lapsiperheelliset. 87 % vastaajista piti tärkeänä, että kaikki tulevat kohdelluksi tasa-arvoisesti iästä, sukupuolesta tai mistä tahansa taustasta ja ominaisuudesta riippumatta.

Perhetilanteiden ja -käsitysten kirjon huomiointi ei rajoittunut vain työnantajiin, vaan liki puolet (46 %) koki tärkeäksi myös sen, että heitä palvelevat yritykset ottavat erilaiset perhetilanteet ja -käsitykset huomioon.

Tutkimukseen vastanneet pitävät perheystävällisen työpaikan tärkeimpinä ominaisuuksina työajan joustoja, eli esimerkiksi mahdollisuutta vaikuttaa työaikoihin tai päättää ne itse (89 %), erilaisten perhetilanteeseen perustuvien vapaiden ja joustojen mahdollistamista (83 %) sekä työn sijainnin joustoja, eli esimerkiksi mahdollisuutta työskennellä missä haluaa (78 %).

Erilaisten perhetilanteiden ja -taustojen huomiointia henkilöstölle viestittäessä piti tärkeänä 47 % ja näiden tilanteiden ja taustojen huomiointia henkilöstöeduissa 41 %. 16–24-vuotiaille oli muita ikäryhmiä tärkeämpää, että erilaiset perhetilanteet ja -taustat huomioidaan henkilöstöviestinnässä (68 %) ja -eduissa (49 %).

DNA:lla uskotaan käytännön tekoihin – perheystävällisyys tänä vuonna keskiössä

”DNA:lla perheystävällisyys tarkoittaa ennen kaikkea käytännön tekoja. Yhdelle ne tarjoavat lisää aikaa ystäville, toiselle työelämän joustoa lasten tai vanhempien tarpeisiin. Perhepiiri voi siis tarkoittaa esimerkiksi lapsia, vanhempia, puolisoita, näiden lapsia, lemmikkieläimiä tai ystäviä riippuen täysin siitä, keltä asiasta kysyy. Työnantajana ymmärrämme, että omanlaiset perheet ovat yhdenlaisesti voimavara arjessa”, Rissanen linjaa.

Esimerkkejä erilaisiin elämäntilanteisiin sopivista käytännön perheystävällisistä teoista on useita. Jo vuodesta 2012 asti DNA:lla on tehty töitä mutkattomasti. Tämä tarkoittaa, että jos työtehtävä ei ole sidottu paikkaan tai aikaan, voi työn tehdä missä ja milloin vain, ilman esimiehen erillistä lupaa. Myös heille, joille tämä vapaus ei työnkuvan perusteella ole mahdollista, on tarjolla suuri määrä joustoja ja mahdollisuuksia vaikuttaa omiin työaikoihin.

Pienenä erikoisuutena DNA:lla on käytössä myös isovanhempainvapaa, eli viikon mittainen palkallinen vapaa, joka on tarkoitettu isovanhemman ja lapsenlapsen yhdessäoloon sekä lapsiperheen arjessa auttamiseen. Vapaaseen ovat oikeutettuja myös uusioperheen sekä adoption kautta isovanhemmiksi tulleet työntekijät. DNA:lla on myös sopimus sairaan lapsen kotihoitopalvelusta. Palvelu on vanhemmalle kuluton vaihtoehto kotiin jäämiselle silloin, kun lapsi sairastuu.

”Olemme jo vuosien ajan noudattaneet filosofiaa, jonka mukaan tyytyväisimmät asiakkaat voidaan saavuttaa vain, kun henkilöstö voi hyvin. Tämän vuoksi pidämme tärkeänä olla aidosti perheystävällinen työnantaja, tasa-arvoisesti ja yhdenveroisesti, kaikenlaisille perheille. Henkilöstön hyvinvointi heijastuu myös todistettavasti viivan alle, eli taloudelliseen menestykseen”, Rissanen toteaa.

DNA huomio myös heidät, joiden perheessä ei ole lapsia tai lapsenlapsia. Työn joustot ja riippumattomuus sijainnista ovat tietenkin läsnä päivittäisessä työssä tasa-arvoisesti kaikilla, perhetilanteeseen katsomatta. Monet yrityksen tilaisuudet ja hyvinvointipäivät ovat avoimia henkilöstön perheille laajasti – siis myös vaikkapa ystäville tai sisaruksille. Tarjolla on myös henkilöstölle maksuton Auntie-palvelu, joka auttaa arjen vaikeiden tilanteiden selättämisessä, aina parisuhdehaasteista muihin haastaviin tilanteisiin. DNA tekee myös yhteistyötä Gubbe-sydänystäväpalvelun kanssa, jonka tarkoituksena on vähentää perheen kantamaa huolta rakkaasta ikäihmisestä. Tyypillinen tilanne on, että ikäihmisen luona ei päästä itse vierailemaan niin usein kuin olisi halu tai tarve. DNA maksaa puolet palvelun kustannuksista.

”Kaikesta olemassa olevasta huolimatta koemme, että meillä on yhä paljon tehtävää. Kehitämme perheystävällisiä käytäntöjämme jatkuvasti ja pyrimme huomioimaan erilaisissa perhetilanteissa olevat työntekijämme yhä tasa-arvoisemmin ja yhdenvertaisemmin. Siksi olemme nostaneet perheystävälliset käytännöt yhdeksi tämän vuoden merkittävimmistä kehityskohteistamme työnantajana. Haluamme jokaisen työntekijän kokevan, että DNA on tarvittaessa hänen tukenaan”, Rissanen summaa.

Lisätietoja medialle:

Marko Rissanen, henkilöstöjohtaja, DNA Oyj, puh. 044 220 3230, marko.rissanen@dna.fi

DNA:n viestintä, puh. 044 044 8000, viestinta@dna.fi

Lisätietoa tutkimuksesta ja DNA:n perheystävällisistä käytännöistä: https://www.dna.fi/perhe

Liite 1: Keiden seuraavista koet olevan osa perhettäsi?

Liite 2: Mikä mielestäsi tekee työpaikasta perheystävällisen?