Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Tutkimushanke Utilis Sanitas: Terveyspalveluilla tuotettavaa terveyshyötyä tulisi seurata

Jaa

– Sekä julkisten että yksityisten terveyspalvelujen tuottajien aikaansaamasta terveyshyödystä on jo runsaasti tietoa tuottajittain. Tieto on kuitenkin erikseen saatettava vertailukelpoiseksi ja kansallisesti yhtenäinen terveyshyödyn seuranta puuttuu, Utilis Sanitas -hanketta vetänyt Itä-Suomen yliopiston emeritusprofessori Ilkka Vohlonen toteaa.

Kuntaliitto tiedottaa
1.12.2017
Julkaisuvapaa kello 12.00

Tutkimushanke Utilis Sanitas:
Terveyspalveluilla tuotettavaa terveyshyötyä tulisi seurata
 
– Sekä julkisten että yksityisten terveyspalvelujen tuottajien aikaansaamasta terveyshyödystä on jo runsaasti tietoa tuottajittain. Tieto on kuitenkin erikseen saatettava vertailukelpoiseksi ja kansallisesti yhtenäinen terveyshyödyn seuranta puuttuu, Utilis Sanitas -hanketta vetänyt Itä-Suomen yliopiston emeritusprofessori Ilkka Vohlonen toteaa.
 
– Terveydenhuoltoa järjestettäessä päätöksenteon tukena käytetään nykyisin lähes yksinomaan kustannustietoja. Tämän mahdollistaa se, että terveydenhuoltojärjestelmästä vastuussa olevilta poliitikoilta tai virkamiehiltä ei vaadita tietoa väestölle tuotetusta terveyshyödystä.

Tietoa terveyshyödyn tuottamisesta tulisi käyttää terveydenhuollon voimavarojen kohdentamisessa
 
Sote-uudistuksen yhteydessä on tarkoitus uudistaa myös rahoitusjärjestelmää, mikä tarjoaa mahdollisuuden tuoda resurssien jakamiseen myös terveyshyödyn näkökulman. Terveyshyödyn seuranta ja sitä koskevan tiedon käyttö auttaisi kohdentamaan terveydenhuollon rajalliset voimavarat vaikuttaviin hoitoihin ja menetelmiin, jolloin verovaroin ylläpidetty järjestelmä tuottaisi kansalaisille mahdollisimman paljon terveyttä ja toimintakykyä.
 
– Terveyshyötyjen mittaaminen voidaan järjestää esimerkiksi Ruotsissa jo vuosia käytössä olevalla ”Öppna jämförelser” -järjestelmällä tai Utilis Sanitas -hankkeessa kehitetyllä työprosessilla.
 
Aivohalvaus- diabetes- ja masennuspotilaiden hoito terveyshyödyn seurannan esimerkkikohteina
 
Utilis sanitas -tutkimus- ja kehittämishankkeeseen osallistui vuosina 2014–2016 sairaanhoitopiirejä, Suomen Terveystalo, Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra, Suomen lääkäriliitto ja Duodecim.  Hanke toteutettiin FCG Konsultointi Oy:n organisoimana ja sen tuloksia koskeva raportti julkaistiin Itä-Suomen yliopistolla tänään 1. joulukuuta.
 
Hankkeessa tarkasteltiin aivohalvaus-, diabetes- ja masennuspotilaita. Esimerkiksi kroonisista sairauksista diabeteksen ja masennuksen osalta yksittäisiä potilaita koskevien terveyshyötyä mittaavien indikaattorien avulla voitiin tehdä tilastollisia johtopäätöksiä siitä, mihin suuntaan potilaiden terveydentila kehittyi.
 
– Hankkeessa osoitettiin potilaalle tuotettu terveyshyöty terveydentilan muutoksena. Voitiin seurata palvelutuottajittain ja osoittaa, kehittyivätkö sairaudet hoitoon hakeutumiseen jälkeen huonompaan suuntaan, pysyikö tilanne ennallaan vai saatiinko tilanne tasapainotettua tai kehittymään parempaan.
 
– Hanketyön aikana kehittyi myös koko verkoston yhteinen toimintaprosessi, jota voidaan käyttää mitattavista hoitokokonaisuuksista tai mittareiden standardoinnista sovittaessa.
 
Terveyshyödyn seuranta on mahdollista ja tarpeellista
 
Hankkeen aikana todistettiin terveyshyödyn seuraamisen olevan mahdollista jo nykyisillä tietopohjilla. Erityisesti jo valmiiksi yhdistetyt sote-tietopohjat mahdollistivat mittaritietojen tuottamisen: hyvinä esimerkkeinä EKSOTE, Suomen Terveystalo ja Siun Sote onnistuivat esimerkkimittareiden laadinnassa.
 
Ilkka Vohlonen korostaa, että terveyshyötyjen mittaaminen mahdollistaa Sote-palvelujen laadunhallinnan monella eri tasolla: rahoittajien, palvelutuottajien ja lopulta terveydenhuoltomme asiakkaiden hyväksi.
 
– Asiantuntija-arvioiden mukaan terveyshyödyn seuranta sekä sen mahdollistama sosiaali- ja terveydenhuoltomme laadunhallinta voisivat säästää parhaimmillaan tuhansien ihmisten hengen Suomessa vuosittain. Terveyshyödyn seuranta ja laadunhallinta tasoittaisivat ajan myötä palveluiden laatua eri palvelutuottajien välillä, johtaen terveyserojen kaventumiseen, Vohlonen perustelee.
 
 
Lisätietoja:
Ilkka Vohlonen, professori, terveyspolitiikka, Itä-Suomen yliopisto, p. 050 38 39938
Päivi Koivuranta, hallintoylilääkäri, Kuntaliitto, p. 050 538 4647

Yhteyshenkilöt

Liitteet

Tietoja julkaisijasta

Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Kuntatalo / Toinen linja 14
00530 HELSINKI

09 7711http://www.kuntaliitto.fi

Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä, johon on koottu keskeiset kunta-alan tiedot ja palvelut. Suomen kunnat ja kaupungit vastaavat noin 2/3 julkisista palveluista.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Vertailututkimus: Kunnat onnistuneet pitämään sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset kurissa - Uudenmaan kunnat kärjessä6.6.2018 12:00Tiedote

Suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannukset pysyivät vuonna 2017 edellisvuoden tasossa, selviää Kuntaliiton kymmenen suuren kaupungin vertailututkimuksesta. Suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannukset olivat yhteensä 5 miljardia euroa, ja ne hoitivat noin 2,2 miljoonan suomalaisen palvelut. Keskimäärin kustannukset olivat 2 297 euroa asukasta kohti.

Jämförande undersökning: Kommunernas social- och hälsovårdskostnader under kontroll – bäst resultat i nyländska kommuner6.6.2018 12:00Tiedote

År 2017 hölls hälso- och sjukvårdskostnaderna i de stora städerna på samma nivå som året innan. Det framgår av en jämförande undersökning som Kommunförbundet utfört bland tio stora städer. De stora städerna hade hälso- och sjukvårdskostnader på sammanlagt 5 miljarder euro och de tillhandahöll tjänster för omkring 2,2 miljoner finländare. I snitt uppgick kostnaderna till 2 297 euro per invånare.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme