Tutkimushanke Utilis Sanitas: Terveyspalveluilla tuotettavaa terveyshyötyä tulisi seurata
Kuntaliitto tiedottaa
1.12.2017
Julkaisuvapaa kello 12.00
Tutkimushanke Utilis Sanitas:
Terveyspalveluilla tuotettavaa terveyshyötyä tulisi seurata
– Sekä julkisten että yksityisten terveyspalvelujen tuottajien aikaansaamasta terveyshyödystä on jo runsaasti tietoa tuottajittain. Tieto on kuitenkin erikseen saatettava vertailukelpoiseksi ja kansallisesti yhtenäinen terveyshyödyn seuranta puuttuu, Utilis Sanitas -hanketta vetänyt Itä-Suomen yliopiston emeritusprofessori Ilkka Vohlonen toteaa.
– Terveydenhuoltoa järjestettäessä päätöksenteon tukena käytetään nykyisin lähes yksinomaan kustannustietoja. Tämän mahdollistaa se, että terveydenhuoltojärjestelmästä vastuussa olevilta poliitikoilta tai virkamiehiltä ei vaadita tietoa väestölle tuotetusta terveyshyödystä.
Tietoa terveyshyödyn tuottamisesta tulisi käyttää terveydenhuollon voimavarojen kohdentamisessa
Sote-uudistuksen yhteydessä on tarkoitus uudistaa myös rahoitusjärjestelmää, mikä tarjoaa mahdollisuuden tuoda resurssien jakamiseen myös terveyshyödyn näkökulman. Terveyshyödyn seuranta ja sitä koskevan tiedon käyttö auttaisi kohdentamaan terveydenhuollon rajalliset voimavarat vaikuttaviin hoitoihin ja menetelmiin, jolloin verovaroin ylläpidetty järjestelmä tuottaisi kansalaisille mahdollisimman paljon terveyttä ja toimintakykyä.
– Terveyshyötyjen mittaaminen voidaan järjestää esimerkiksi Ruotsissa jo vuosia käytössä olevalla ”Öppna jämförelser” -järjestelmällä tai Utilis Sanitas -hankkeessa kehitetyllä työprosessilla.
Aivohalvaus- diabetes- ja masennuspotilaiden hoito terveyshyödyn seurannan esimerkkikohteina
Utilis sanitas -tutkimus- ja kehittämishankkeeseen osallistui vuosina 2014–2016 sairaanhoitopiirejä, Suomen Terveystalo, Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra, Suomen lääkäriliitto ja Duodecim. Hanke toteutettiin FCG Konsultointi Oy:n organisoimana ja sen tuloksia koskeva raportti julkaistiin Itä-Suomen yliopistolla tänään 1. joulukuuta.
Hankkeessa tarkasteltiin aivohalvaus-, diabetes- ja masennuspotilaita. Esimerkiksi kroonisista sairauksista diabeteksen ja masennuksen osalta yksittäisiä potilaita koskevien terveyshyötyä mittaavien indikaattorien avulla voitiin tehdä tilastollisia johtopäätöksiä siitä, mihin suuntaan potilaiden terveydentila kehittyi.
– Hankkeessa osoitettiin potilaalle tuotettu terveyshyöty terveydentilan muutoksena. Voitiin seurata palvelutuottajittain ja osoittaa, kehittyivätkö sairaudet hoitoon hakeutumiseen jälkeen huonompaan suuntaan, pysyikö tilanne ennallaan vai saatiinko tilanne tasapainotettua tai kehittymään parempaan.
– Hanketyön aikana kehittyi myös koko verkoston yhteinen toimintaprosessi, jota voidaan käyttää mitattavista hoitokokonaisuuksista tai mittareiden standardoinnista sovittaessa.
Terveyshyödyn seuranta on mahdollista ja tarpeellista
Hankkeen aikana todistettiin terveyshyödyn seuraamisen olevan mahdollista jo nykyisillä tietopohjilla. Erityisesti jo valmiiksi yhdistetyt sote-tietopohjat mahdollistivat mittaritietojen tuottamisen: hyvinä esimerkkeinä EKSOTE, Suomen Terveystalo ja Siun Sote onnistuivat esimerkkimittareiden laadinnassa.
Ilkka Vohlonen korostaa, että terveyshyötyjen mittaaminen mahdollistaa Sote-palvelujen laadunhallinnan monella eri tasolla: rahoittajien, palvelutuottajien ja lopulta terveydenhuoltomme asiakkaiden hyväksi.
– Asiantuntija-arvioiden mukaan terveyshyödyn seuranta sekä sen mahdollistama sosiaali- ja terveydenhuoltomme laadunhallinta voisivat säästää parhaimmillaan tuhansien ihmisten hengen Suomessa vuosittain. Terveyshyödyn seuranta ja laadunhallinta tasoittaisivat ajan myötä palveluiden laatua eri palvelutuottajien välillä, johtaen terveyserojen kaventumiseen, Vohlonen perustelee.
Lisätietoja:
Ilkka Vohlonen, professori, terveyspolitiikka, Itä-Suomen yliopisto, p. 050 38 39938
Päivi Koivuranta, hallintoylilääkäri, Kuntaliitto, p. 050 538 4647
Yhteyshenkilöt
Hanna Kaukopuro-Klemettitiedottaja/informatör
Puh:+358 50 597 4918hanna.kaukopuro-klemetti@kuntaliitto.fiMediapuhelin toimittajille arkisin klo 9-15 Medietjänstnummer för journalister vardagar kl. 9-15: 050 340 9977Liitteet
Tietoja julkaisijasta
Kuntatalo / Toinen linja 14
00530 HELSINKI
09 7711http://www.kuntaliitto.fi
Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä, johon on koottu keskeiset kunta-alan tiedot ja palvelut. Suomen kunnat ja kaupungit vastaavat noin 2/3 julkisista palveluista.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Ramförhandlingarna hörsammade kommunerna delvis – normerna måste luckras upp snabbt16.4.2024 18:38:49 EEST | Tiedote
Kommunförbundet och kommunerna är lättade över att regeringen vid ramförhandlingarna lovade kompensera åtminstone en del av den statsandelsnedskärning som staten stått i beråd att genomföra till följd av slutnotan för social- och hälsovårdsreformen. Om nedskärningen hade genomförts fullt ut, hade det inneburit att kommunernas statsandelar minskat permanent med 400 miljoner euro. En förbättring av kommunalskattens effektivitet ger på lång sikt också större spelrum i kommunernas ekonomi.
Kehysriihi vastasi kuntien huoliin osittain – normien keventämisessä edettävä ripeästi16.4.2024 16:52:45 EEST | Tiedote
Kuntaliitto ja kunnat ovat helpottuneita, että hallitus lupasi kehysriihessä kompensoida edes osan sote-uudistuksen loppulaskuun liittyvästä valtionrahoituksen leikkauksesta. Jos leikkaus olisi toteutunut täysimääräisesti, se olisi merkinnyt 400 miljoonan euron pysyvää vähenemistä kuntien valtionosuuksiin. Myös kunnallisverotuksen efektiivisyyden parannus tuo pitkällä aikavälillä kuntien taloudenhoitoon lisää liikkumavaraa.
Finalen i FM i kommunal kommunikation: känslor, ankor och lättläst språk16.4.2024 06:00:00 EEST | Tiedote
I FM i kommunal kommunikation har sex finalister utsetts. Tävlingen är indelad i två kategorier: kommunikationskampanjer och kommunikationsåtgärder. I båda kategorierna valdes tre tävlingsbidrag ut till finalen.
Kuntaviestinnän SM-kilpailun finaalissa tunteita, ankkoja ja selkokieltä16.4.2024 06:00:00 EEST | Tiedote
Kuntaviestinnän SM-kilpailun kuusi finaalityötä on valittu. Kilpailussa on kaksi sarjaa: viestintäkampanja ja viestintäteko. Kummastakin kategoriasta finaaliin etenee kolme kilpailutyötä.
Kommunförbundets budskap till ramförhandlingarna: Vårdreformens överraskande slutfaktura måste kompenseras så att välfärden och livskraften kan tryggas11.4.2024 15:50:58 EEST | Tiedote
Vid ramförhandlingarna måste lösningar hittas så att det inte blir kommunerna som får stå för den överraskande tilläggsfakturan på över 400 miljoner euro för vårdreformen, kräver Kommunförbundets styrelses arbetsutskott.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme