Jyväskylän yliopisto

Tutkimushankkeessa luodaan kunnille ensimmäinen ekologisen kompensaation toimintamalli maankäytön suunnitteluun

Jaa

Ekologisilla kompensaatioilla tarkoitetaan menetettyjen luontoarvojen kompensoimista toisilla luontoarvoja lisäävillä toimenpiteillä. Yhteistyöhankkeessa kehitetään ensimmäinen ekologisen kompensaation toimintamalli kuntien yhdyskuntasuunnitteluun. Mallia kehitetään ja testataan yhdessä Jyväskylän, Lahden ja Helsingin kaupunkien kanssa. Luontoarvojen lisäksi malli huomioi suunnittelussa alueiden virkistysarvot ja kompensoinnin sosiaalisen hyväksyttävyyden.

Uudessa hankkeessa kehitetään mallia, jossa ekologisen kompensaation avulla hyvitetään välttämättömät luontohaitat kaupunkien maankäytössä. Kuva: Lahden kaupunki
Uudessa hankkeessa kehitetään mallia, jossa ekologisen kompensaation avulla hyvitetään välttämättömät luontohaitat kaupunkien maankäytössä. Kuva: Lahden kaupunki

YK:n Kestävän kehityksen tavoiteohjelmassa (Agenda 2030) Suomi on muiden maiden mukana sitoutunut tavoittelemaan “ekosysteemien heikentymisen nollatasoa”. Yksi väline tavoitteeseen ovat ekologisten kompensaatiot, joiden käyttöä kokeillaan parhaillaan yksittäisissä suurissa hankkeissa kuten kaivosten perustamisen yhteydessä.

Kompensaatioita tarvittaisiin myös pienemmissä maankäyttöpäätöksissä.

”Merkittävä osa luontoarvojen pysyvästä katoamisesta muodostuu lukuisista pienistä kaupunki- ja kuntatasolla tehdyistä maankäyttöpäätöksistä. Tämän hankkeen tavoitteena on rakentaa malli, joka mahdollistaisi ekologisen kompensaation suunnitelmallisen ja tehokkaan käytön maankäytön suunnittelussa”, sanoo hanketta johtava luonnonvarojen käytön kestävyyden yliopistonlehtori Panu Halme Jyväskylän yliopistosta.

Suunnitteilla oleva malli tehdään monien tahojen yhteistyönä. Työn toteuttavat Jyväskylän yliopisto, Helsingin yliopisto, Luonnontieteellinen Keskusmuseo (LUOMUS), Suomen ympäristökeskus, Jyväskylän, Lahden ja Helsingin kaupungit ja Kuntaliitto.

Hanke sai Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitralta 250 000 euron rahoituksen. Hanketta tukee myös Kuntaliitto.

”Sitra on nostanut luonnon monimuotoisuuden vahvistamisen yhdeksi uuden strategiamme painopisteistä. Olemme iloisia voidessamme avata tämän työn tukemalla hanketta, joka onnistuessaan valtavirtaistaa luontokadon pysäyttämisen kuntien maankäyttöratkaisujen ytimeen. Juuri tällaisia skaalautuvia luontoratkaisuja tarvitaan nyt, kun tietoisuus luonnon perustavasta merkityksestä taloudelle ja hyvinvoinnillemme nousee kaikkialla”, toteaa Sitran ilmasto- ja luontoratkaisut -projektin johtaja Janne Peljo.

Mallia pilotoidaan Helsingin, Jyväskylän ja Lahden alueilla

Hankkeessa kehitetään toimintamalli ekologisen kompensaation suunnitteluun ja toteuttamiseen osana kaupunkisuunnittelua. Lisäksi kompensaatiot laajennetaan uusien tieteellisten menetelmien avulla huomioimaan myös alueiden virkistysarvot sekä kompensaatioiden sosiaalinen hyväksyttävyys.

”Hankkeen tarkoituksena on auttaa kuntia toteuttamaan maankäytön suunnittelua, joka mahdollistaa luontoarvojen säilyttämisen kehittyvillä kaupunki- ja kunta-alueilla sekä vähentää mahdollisia konflikteja maankäytön, luonnon ja virkistysarvojen välillä”, kertoo Panu Halme.

Yksi ekologisiin kompensaatioihin liittyvistä haasteista on luonnon suuri monimuotoisuus ja se, miten kahden alueen luontoarvoja mitataan luotettavasti ja riittävän nopeasti, jotta kompensaatioita voidaan toteuttaa osana arkipäivän aluesuunnittelua, arvioi yliopistotutkija Heini Kujala Helsingin yliopistosta.

Malli pilotoidaan Jyväskylän, Lahden ja Helsingin kaupunkien alueilla. Samalla kehitetään yleismalli ekologisen kompensaation käyttöön kaupunkien maankäyttöön.

”Kunnilla on tahtoa maankäytön ratkaisuillaan turvata luonnon monimuotoisuutta ja tavoitella luontoarvojen kokonaisheikentymättömyyttä, mutta keinot etenkin kasvupaineisilla kaupunkiseuduilla ovat niukat. Kuntaliitto haluaa olla mukana tuottamassa kaupungeille käyttökelpoisia työkaluja, joiden avulla kaupunki voi niin halutessaan maankäytön ratkaisuillaan sekä vastata rakentamisen tavoitteisiin että saavuttaa luonnon monimuotoisuuden ja hyvinvointipalvelujen kokonaisheikentymättömyyden”, kertoo Kuntaliiton yhdyskunta ja ympäristö -yksikön johtaja Miira Riipinen.

”Hankkeessa tutkimus ja käytännön kaavoitus kohtaavat, mikä on tärkeää, jotta kompensaatio saadaan kunnolla integroitua maankäytön suunnittelun prosesseihin”, arvioi yleiskaavapäällikkö Mervi Vallinkoski Jyväskylän kaupungista.

”Näille työkaluille on todella aito tilaus. Kompensaatioiden käyttöönotto voisi olisi ratkaisu moniin kaavoituksen ja luonnonsuojelun ristiriitoihin ainakin meillä Helsingissä”, sanoo ympäristötarkastaja Tuomas Lahti Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimialalta.

Lisätietoja:

Yliopistonlehtori Panu Halme, Jyväskylän yliopisto, panu.halme@jyu.fi, puh. 358 40 8054945

Yleiskaavapäällikkö Mervi Vallinkoski, Jyväskylän kaupunki, mervi.vallinkoski@jyu.fi, 050 584 8822

Ympäristökoordinaattori Aino Kulonen, Lahden kaupunki, aino.kulonen@lahti.fi, 044 482 6178

Ympäristötarkastaja Tuomas Lahti, Helsingin kaupunki, tuomas.lahti@hel.fi, 040 8431410

Yhdyskunta ja ympäristö -yksikön johtaja Miira Riipinen, Kuntaliitto, miira.riipinen@kuntaliitto.fi +358 40 824 4401

Yliopistotutkija Heini Kujala Helsingin yliopisto, heini.kujala@helsinki.fi

Projektijohtaja Janne Peljo, Sitra, janne.peljo@sitra.fi, +358 40 528 5754

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Uudessa hankkeessa kehitetään mallia, jossa ekologisen kompensaation avulla hyvitetään välttämättömät luontohaitat kaupunkien maankäytössä. Kuva: Lahden kaupunki
Uudessa hankkeessa kehitetään mallia, jossa ekologisen kompensaation avulla hyvitetään välttämättömät luontohaitat kaupunkien maankäytössä. Kuva: Lahden kaupunki
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Jyväskylän yliopisto
PL 35
40014 Jyväskylä

http://www.jyu.fi

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Liikunnalla ja painonhallinnalla mahdollista alentaa syöpäriskiä3.5.2021 07:30:00 EEST | Tiedote

Jyväskylän yliopiston yhteistyötutkimus osoittaa aikuisiän kehonpainon sekä fyysisen aktiivisuuden olevan yhteydessä Lynchin oireyhtymää kantavien ihmisten syöpään sairastumisikään. Lynchin oireyhtymä on periytyvä syöpäalttiusoireyhtymä, joka lisää riskiä useille eri syöville. Valtaosa sairastuu yhteen tai useampaan syöpään elämänsä aikana. Elämäntavat voivat vaikuttaa syöpään sairastumiseen ja sairastumisikään, mutta aihetta on tutkittu vielä niukasti. Tutkijat suosittelevat, että elintapojen seuranta yhdistettäisiin osaksi riskiryhmien seulontakäyntejä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme