Tutkimusmatkailijoiden jalanjäljillä muinaisessa Lähi-idässä
Lähi-itä on alue, jonne tutkimusmatkailijat ovat kautta aikain suunnanneet etsimään läntisen kulttuurin menneisyyttä. Muinainen Lähi-itä on monien yhteiskunnan kehityssuuntien ja innovaatioiden syntysija.
Kansallismuseossa 19.5.2022 avautuvaan näyttelyyn on ensimmäistä kertaa koottu yhteen suomalaisiin museokokoelmiin kuuluvia Lähi-idän arkeologisia esineitä. Kokoelmat on alun perin kerätty eurooppalaisen tutkimuksen näkökulmasta, joten esineet kertovat paitsi alkuperäisen alueensa historiasta, myös siitä, miten Lähi-itä on nähty Euroopassa.
Lähi-idän tutkimusta ensiaskeleista näihin päiviin
Näyttely esittelee Lähi-idän tutkimusta sen ensimmäisistä askeleista alkaen. Aluetta tutkittiin runsaasti 1800-luvulla. Taustalla olivat länsimaiden kolonialistiset pyrkimykset valloittaa itselleen uusia alueita luonnonvaroineen ja kulttuureineen, museoiden kehittyminen ja arkeologian ammattimaistuminen. Tutkimusta hallitsivat ranskalaiset ja brittiläiset tutkimusmatkailijat, mutta muut eurooppalaiset – suomalaiset mukaan lukien – seurasivat perässä.
”Lähi-itä on ollut kautta aikojen tutkimusmatkailijoille loputtoman kiinnostuksen kohde, sillä me eurooppalaiset etsimme omia juuriamme sieltä”, muinaisen Lähi-idän tutkimuksen professori Saana Svärd sanoo.
Näyttelyssä tutustutaan tutkimusmatkailijoihin, joiden työ on luonut vakaan pohjan muinaisen Lähi-idän tutkimukselle Suomessa. Ahvenanmaalainen Georg August Wallin (1811–1852) teki Euroopasta levinneen Egypti-innostuksen, egyptomanian, myötä kaikkiaan kolme tutkimusmatkaa Lähi-idän alueelle 1840-luvulla. Kiinnostus Egyptiä kohtaan näkyy Suomessa myös museokokoelmissa: Museoviraston kokoelmissa sekä museoissa ympäri maan on satoja egyptiläisiä esineitä. Suomen alueelta Lähi-itään, nykyisen Irakin alueella sijaitsevaan Niniveen, suuntasi nuolenpääkirjoitusta tutkinut pohjanmaalainen Karl Fredrik Eneberg (1841–1876) jo vuonna 1876.
Antropologi Hilma Granqvist (1890–1972) lähti 1920-luvulla Palestiinaan tutkimaan Raamatussa kuvattua naisten elämää väitöskirjaansa varten. Vietettyään alueella jonkun aikaa hän ymmärsi, etteivät alueen nykyiset asukkaat edustaneet raamatullista menneisyyttä, vaan naisten elämää piti tutkia laajemmin heidän omista lähtökohdistaan käsin. Granqvistin kehittämästä tavasta tutkia vierasta kulttuuria elämällä sen arkea ja osallistumalla paikallisten elämään tuli myöhemmin antropologisen tutkimuksen perusmenetelmiä, joita kutsutaan osallistuvaksi havainnoinniksi.
Suomalainen muinaisen Lähi-idän tutkimus on viimeisen 50 vuoden aikana saanut runsaasti kansainvälistä tieteellistä arvostusta niin assyriologian, arkeologian, papyrologian kuin Raamatun tutkimuksen aloilla. Tutkimustyötä tehdään yliopistojen lisäksi Suomen Lähi-idän instituutissa.
Näyttelyssä käsitellään myös muinaisesta Lähi-idästä peräisin olevia yhteiskunnallisia kehityssuuntia ja innovaatioita, kuten varhaisimmat kirjoitus- ja rahajärjestelmät. Matematiikan ja tähtitieteen tutkimuksella oli tuhansia vuosia pitkät perinteet Babyloniassa, ja sieltä on peräisin tunnin jakaminen 60 minuuttiin sekä ympyrän jakaminen 360 asteeseen.
Hauras yhteinen kulttuuriperintömme
Museotoiminta ja arkeologia kehittyivät 1800-luvulla tieteinä, jotka kuitenkin toimivat puhtaasti länsimaisesta näkökulmasta. Eurooppalaiset tutkijat tekivät suuria kaivauksia Egyptissä ja nykyisen Irakin alueen palatsikohteissa, muun muassa Ninivessä ja Nimrudissa, joista löydettiin suuria arkistoja nuolenpääkirjoituksia.
Tutkimusmatkoja muinaiseen Lähi-itään -näyttely tuo esille myös alueen kulttuuriperintöön kohdistuvia riskejä. Kuten muuallakin maailmassa, rakentamisella ja maankäytöllä on suuri vaikutus kulttuuriperintökohteiden säilymiseen. Sodat ja konfliktit tuhoavat kulttuuriperintökohteita sekä museokokoelmissa eri puolilla maailmaa säilytettäviä kulttuuriesineitä. Lisäksi Lähi-idän arkeologiset löydöt ovat haluttuja antiikkimarkkinoilla. Kiinnostus arkeologisia esineitä kohtaan lisää ryöstökaivauksia ja esineiden laitonta maastavientiä, vaikka niiden maastavientiä on säädelty jo egyptomanian ajoista, 1800-luvulta asti.
”Toimet kulttuuriesineisiin kohdistuvia laittomuuksia vastaan ovat tärkeää kansainvälistä yhteistyötä ja linkittyvät osaltaan laajempaan rikollisuuden torjuntaan. UNESCOn kulttuuriperintösopimukset, Euroopan Unionin säädökset, paikallinen lainsäädäntö ja kansainvälinen viranomaisyhteistyö ovat keskeisiä työkaluja kulttuuriomaisuuden säilymisen turvaamiseksi maailmanlaajuisesti”, Suomen kansallismuseon ylijohtaja Elina Anttila sanoo.
Näyttelyyn on ensimmäistä kertaa koottu yhteen suomalaisiin museokokoelmiin kuuluvia Lähi-idän arkeologisia esineitä Suomen kansallismuseosta ja Museoviraston arkeologisista kokoelmista, Gallen-Kallelan museosta, Raahen museosta, Lappeenrannan museoista, Lahden museoista, Yliopistomuseosta ja Kansalliskirjastosta. Näyttelyn reilusta sadasta esineestä kahdeksan on lainassa Medelhavsmuseetin kokoelmista Ruotsista.
Näyttelyn yleisöohjelmaa on suunniteltu yhteistyössä Helsingin yliopiston museologian opiskelijoiden kanssa. Se sisältää opastusten ja omatoimimateriaalin lisäksi opastettuja kävelykierroksia kaupungille. Niissä Helsinkiä tarkastellaan muun muassa muinaisesta Egyptistä inspiroituneen arkkitehtuurin näkökulmasta. Yhteistyössä kansainvälisen Making Home Abroad -hankkeen kanssa museon toisen kerroksen Ateljeessa järjestetään elokuun alussa viikon kestävä Kotona kulttuurissa -näyttely, joka lähtee kiertämään kulttuurikeskuksiin eri puolelle Suomea. Lisätiedot yleisöohjelmasta verkosta: https://www.kansallismuseo.fi/fi/tapahtumat/yleisoohjelma-tutkimusmatkoja-muinaiseen-lahi-itaan
Suomen kansallismuseo on toteuttanut näyttelyn yhteistyössä Helsingin yliopiston Muinaisen Lähi-idän imperiumit -huippuyksikön ja Keski-Suomen museon kanssa. Näyttely on esillä Kansallismuseossa 4.9.2022 asti, jonka jälkeen se nähdään Keski-Suomen museossa 15.10.2022–1.1.2023.
Lisää näyttelystä: https://www.kansallismuseo.fi/fi/naeyttelyt/tulossa-tutkimusmatkoja-muinaiseen-lahi-itaan
KUTSUMME median edustajat tutustumaan näyttelyyn ennakkoon tiistaina 17.5. ja keskiviikkona 18.5. Varaa aika klo 10–15 välille ja tapaa tekijöitä, tutkijoita, tieteilijöitä! Sovi vierailusta ja haastatteluista: sanna.paakkanen@kansallismuseo.fi
KANSALLISMUSEO
Mannerheimintie 34, Helsinki
Museo on avoinna päivittäin klo 11–18
www.kansallismuseoo.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
viestintäasiantuntija Sanna Paakkanen, sanna.paakkanen@kansallismuseo.fi, puh. 0295 33 6200
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Mannerheimintie 34
00100 HELSINKI
p. 0295 33 6000, kansallismuseo@kansallismuseo.fihttps://www.kansallismuseo.fi/fi/kansallismuseo/etusivu
Suomen kansallismuseo
Suomen kansallismuseo on valtakunnallinen kulttuurihistorian museo, joka ylläpitää ja kehittää kulttuurihistorian kokoelmiaan, edistää kulttuuriperinnön tutkimusta ja käyttöä, sekä tarjoaa näyttely- ja yleisöpalveluja museokohteissaan ympäri maan: Kansallismuseo, Seurasaaren ulkomuseo, Tamminiemi, Suomen merimuseo, Langinkoski, Hvitträsk, Louhisaari, Vankila, Hämeen linna ja Olavinlinna. Yhteiskunnallisena keskustelijana ja alan kansainvälisenä vaikuttajana toimiva Suomen kansallismuseo on osa opetus- ja kulttuuriministeriön alaista Museovirastoa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen kansallismuseo
Suomen merimuseon uudessa näyttelyssä nähdään meren inspiroimaa huippumuotia ja klassikoita vuosikymmenien varrelta – tervetuloa mediatilaisuuteen27.3.2024 08:45:00 EET | Kutsu
Suomen merimuseossa avautuvan näyttelyn Oceanista – muoti ja meri pääosaan nousee merestä, merenkulkijoista ja meriluonnosta inspiroitunut huippumuoti. Laajassa, noin 110 vaatetta ja asustetta kokoavassa näyttelyssä nähdään myös vahvoja muistoja herättäviä merihenkisiä klassikkoasuja ja katumuotia aina 1800-luvun loppupuolelta asti. Näyttely on avoinna 19.4.–29.9.2024. Näyttely esitellään medialle torstaina 18. huhtikuuta klo 14–16.
Olavinlinnan ja Hämeen linnan talviloma: hurjimpia käytäviä, historiallisia tansseja ja lasiteos16.2.2024 14:48:26 EET | Tiedote
Hämeen linna ja Olavinlinna tarjoavat monipuolista ohjelmaa talvilomaa viettäville.
Kansallismuseo odottaa kutsua kylään eri puolilla Suomea sijaitseviin museoihin – ensimmäisenä vuorossa Tornio7.2.2024 08:58:30 EET | Tiedote
Parhaillaan peruskorjaus- ja lisärakennushankkeen takia kiinni oleva Kansallismuseo lähtee kylään eri puolilla Suomea sijaitseviin museoihin. Ensimmäisenä pysähdyspaikkana on Tornionlaakson museo 17.–18. helmikuuta. Tornioon Kansallismuseo ottaa mukaansa seitsemän klassikon asemaan noussutta aarrettaan. Yksi näistä on paikkakunnalta kotoisin olevan taiteilija Eetu Iston teos Hyökkäys.
Nationalmuseet väntar på att bli inbjudet till museer runt om i Finland7.2.2024 08:57:34 EET | Tiedote
Nationalmuseet, som för närvarande är stängt på grund av renoverings- och tillbyggnadsprojektet, gästar museer på olika håll i Finland. Det första besöket är till Tornedalens museum 17.–18.2. Nationalmuseet tar med sig till Torneå sju skatter som blivit klassiker. En av dessa är verket Anfall av konstnären Eetu Isto, som kommer från orten.
Historiallinen kävijäennätys Suomen kansallismuseon museoissa ja linnoissa20.12.2023 07:43:02 EET | Tiedote
Suomen kansallismuseon kahdeksassa museossa ja kahdessa linnassa vieraili kuluneen vuoden aikana yhteensä 779 377 kävijää. Kyseessä on museoperheen kaikkien aikojen kävijäennätys. Edellinen ennätys löytyy vuodelta 2019, jolloin kävijöitä oli 762 481. Vuoteen 2022 verrattuna kävijämäärät kasvoivat 182 600 henkilöllä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme