Audiomedia Oy

Tutkimusraportti: EU:n elvytysrahaa puurakentamiseen ja puupohjaisten biotalouden tuotteiden kehittämiseen

Jaa

PTT ehdottaa puun käytön osuuden kasvattamista rakentamisessa ja uusien jalostusarvoltaan korkeiden puupohjaisten biotaloustuotteiden kehittämistä koronan jälkeiseksi elpymiskeinoksi. Pellervon taloustutkimus PTT on laatinut raportin ”Aluetalouden ja vihreän siirtymän elpymisinstrumentit”, jossa arvioidaan EU:n elpymisvälineen käyttöä uudistus- ja investointihankkeisiin. Hankkeilla tavoitellaan yhtä aikaa talouden elpymistä ja päästöjen vähentämistä.

Matti Valonen
Matti Valonen

Ilmastovaikutukset tärkein motiivi puurakentamisen kasvulle

Raportin laatimiseen osallistuneen metsäekonomisti Matti Valosen mukaan puurakentamisella on merkitystä ilmastopolitiikan työkaluna, koska rakentamisen päästöt ovat merkittäviä. Vihreän elvytyksen kannalta tärkeimpänä motiivina puurakentamisen kasvuun pidän sen myönteisiä ilmastovaikutuksia. Suurin hyöty rakentamisen päästöjen laskussa saadaan, että hiilijalanjäljen laskennasta tulee keskeinen rakentamisen ohjaava kriteeri. Julkisen vallan tavoitteet puurakentamisen kasvulle ovat kovat, mutta kunnianhimoa tässä pitää ollakin.

-Puurakentaminen on erinomainen tapa vähentää rakentamisen päästöjä. Myös kunnille se on hyvä tapa saada julkisessa rakentamisessa omaa hiilijalanjälkeään alas. Nyt vielä puurakentamisen korvauskerroin suhteessa betoni- ja teräsrakentamiseen suosii vahvasti puuta, vaikka ero tulisi tulevaisuudessa supistumaankin. Korvauskerroin osoittaa, miten puu on tärkeä väline rakentamisen hiilijalanjäljen alentamisessa, muistuttaa Valonen.

Valosen mukaan puun käytön ilmastohyödyt rakentamisessa tulevat parhaiten esiin runkorakenteissa. – Hiilen varastoinnin kannalta runko on rakennuksen pysyvin osa ja siihen tarvitaan materiaalia eniten. Ulkoverhous on varastoinnin kannalta aika pieni sitten suhteessa runkoon.

-Kun asuminen on ihmiselämän aikana suurimpia päästönlähteitä, rakentamisen materiaaleilla voidaan saavuttaa paljon. Kun puutuotteet varastoituvat elinkaarensa ajaksi rakennuksiin, haluttiin se nostaa esiin sekä ilmastopolitiikan että elvytyksen keinona.

Puurakentaminen on osoittanut Valosen mukaan kilpailukykynsä varsinkin nopeudessa. –  Puun etu on pitkälle viedyssä esivalmistuksessa, minkä seurauksena työmaatoiminnot nopeutuvat. On tapahtunut paljon myönteistä kehitystä, mikä pitäisi saada skaalattua rakentamiseen. Mitä enemmän rakennusyhtiöt saavat myönteisiä kokemuksia puun käytöstä, sitä enemmän siihen luotetaan.

-Vaikka rakennussuunnitelmassa puu olisi mainittu rakennusmateriaalina ja suunniteltu se puulle, kokonaisarvioinnissa päädytään usein kuitenkin siihen, että puu vaihdetaan betoniin tai teräkseen. Rakennusyhtiöt empivät vieläkin poiketa viime vuosikymmenien betonirakentamisen valtavirrasta, kun halutaan rakentaa varman päälle eikä käyttää uutta materiaalia ja uutta järjestelmää.

Se että puurakentamisessa ei ole tapahtunut läpimurtoa teollisen rakentamisen merkityksessä, on Valosen mukaan seurausta myös alan koulutusvajeesta. – Alan koulutukseen tulee panostaa. Ilmasto kiittää, kun puurakentaminen lisääntyy. Ilmastotavoitteiden lisäksi puurakentamisella on aluetaloudellisia ja työllisyysvaikutuksia.

Metsäteollisuuden tuotannon arvo voi kaksinkertaistua

Kansantalouden kannalta Matti Valonen pitää uusien puupohjaisten biotalouden tuotteiden kehittämistä välttämättömänä korvaamaan metsäteollisuuden arvon laskua. -Puun käytön tuottavuus uhkaa jatkaa laskuaan tulevinakin vuosina, ellei uusia ja suuren mittakaavaan korkeamman jalostusasteen tuotteita saada kehitettyä markkinoille.

-Metsäteollisuuden tuotannon arvo voi jopa kaksinkertaistua, jos teollisuudessa panostetaan korkean lisäarvon tuotteisiin, kuten puupohjaisiin tekstiileihin, komposiitteihin ja kemikaaleihin. Kun ilmastonmuutoksen torjumiseksi täytyy korvata öljypohjaisia tuotteita, niin metsäpohjainen biotalous tarjoaa siihen hyviä ja kestäviä ratkaisuja.

Valonen arvioi, että paperin kysynnän laskun korvaajaksi ei tule toista paperia, vaan se korvautuu laajemmalla tuotevalikoimalla. – Puupohjaisen tekstiilikuidun valmistuksessa aletaan olla aika lähellä teollisen mittakaavan tuotantoa. Ison markkinaosuuden omaavien fossiilipohjaisten kemikaalien korvaamisessa on merkittävä potentiaali. Komposiittituotteissa on melkein rajattomat mahdollisuudet.

-KotkaMillsin kuppikartonki korvaa uusiutuvana ja muovittomana materiaalina fossiilipohjaisten kertakäyttötuotteiden käyttöä. Kuppikartongin muovittomuus paransi tuotteen kilpailukykyä ja sitä voi pitää arvonmuodostusta lisäävänä ilmastotekona. Lyhytaikaisen käytön tuotteissa on olennaista niiden kierrätysmahdollisuus, mistä saadaan lisähyötyä.

Tutkimus- ja kehitystoiminnassa olisi Valosen mielestä tarvetta lisäpanostuksille. – Läpimurron kynnyksellä olevia uusia biotalouden tuotteita on kehitetty vähäisillä tutkimusvoimilla, lähestulkoon oman työn ohella. Vaikka uusien tuotteiden läpimurrosta on puhuttu kymmenen vuotta, sitä keskustelua käydään vieläkin.

-Toki on paljon tapahtunutkin. Nyt ollaan vaiheessa, jolloin pitäisi päästä skaalaamaan tuotantoa markkinoille ja uudistaa teollisuuden perinteisiä tuotannon rakenteita. Kun biotalous yhdistää metsäteollisuuden lähemmäksi kemian teollisuutta, tarvittaisiin Saksan tapaan biotalousklustereita yhdistämään eri teollisuudenaloja, yliopistoja ja sijoittajia.

Metsäteollisuuden arvonlisän kasvutavoitteen kannalta on hyvä, että yritämme omien vahvuuksien pohjalta saada tätä uutta tuotantoa Suomeen, sanoo Valonen. – Vaikka valmistaisimme esimerkiksi tekstiilikuitua täällä, mutta veisimme sen loppuvalmistuksen muualle, sillä tuskin saavutetaan selluun nähden korkeampaa arvonlisää. Kun korkean lisäarvon jatkojalostuksen kautta syntyy metsäteollisuuteen lisää arvoa, tuotannon tulisi olla Suomessa.

-Kansainvälisesti vertailtuna olemme metsäpohjaisen biotalouden kehitystyössä hyvin mukana. Yhdysvalloissa saatujen kokemusten valossa biotalouden edistämisessä keskeistä olisi parantaa uuden teknologian käyttöönoton edellytyksiä. Ruotsissa tehdyssä vertailussa Suomeen oli tehty enemmän investointeja puupohjaiseen biotalouteen kuin Ruotsissa.

Vaikka innovaatiojärjestelmässä on Valosen mukaan parantamisen varaa, kansainvälisessä vertailussa Suomi on pärjännyt. – Nyt pitäisi saada uusia tuotteita teollisen mittakaavan tuotantoon, uusittua tuotantorakenteita ja päästävä markkinoille.

Markku Laukkanen
markku.laukkanen@audiomedia.fi

Yhteyshenkilöt

Lisätietoja: matti.valonen@ptt.fi

Kuvat

Matti Valonen
Matti Valonen
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Audiomedia Oy
Audiomedia Oy
Töölöntorinkatu 3 B 39
00260 HELSINKI

+358 50 2589http://www.audiomedia.fi

Artikkeli on osa Metsämiesten Säätiön rahoittamaa ”Metsä vastaa” –viestintähanketta, jossa julkaistaan ajankohtaisia suomalaisia ja eurooppalaisia puheenvuoroja kestävästä metsätaloudesta. Sarjan tavoitteena on esitellä monipuolisesti metsäalan tutkijoiden, päättäjien, yritysten ja yhteisöjen näkemyksiä ajankohtaisista metsätalouteen liittyvistä aiheista. Artikkelit ovat vapaasti hyödynnettävissä joko lähdemateriaalina tai julkaistavissa sellaisenaan. Artikkelit julkaistaan myös Säätiön https://www.mmsaatio.fi – sivuilla.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Audiomedia Oy

Vastuullisjohtaja Sami Lundgren: Metsäteollisuuden tuottama lisäarvo ja uudet tuotteet ovat vastuullisuutta Monipuolinen puusto turvaa metsän monimuotoisuuden1.12.2021 10:34:17 EET | Tiedote

Metsäteollisuuden toiminnan vastuullisuutta tulee tarkastella ilmastonmuutoksen ja monimuotoisuuden lisäksi myös sen yhteiskunnalle luomien merkittävien taloudellisten ja sosiaalisten vaikutusten kautta, sanoo UPM:n vastuullisuusjohtaja Sami Lundgren. -Kun uudet puupohjaiset tuotteet korvaavat fossiilisia, kehitämme vastuullisia ratkaisuja ilmastomuutoksen hidastamiseen. Olemme sitoutuneet Suomessa uudistamaan metsärakennetta tuomalla metsiä monipuolistavia lehtipuita lisää. Se on hyväksi monimuotoisuudelle, metsätuhojen torjumiselle ja ilmastonmuutokseen sopeutumiselle.

Viron Metsähallituksen pääjohtaja: Metsäsektoria ei kuunnella EU:n päätöksenteossa riittävästi – ilmastokeskustelu on metsänomistajille epäreilua27.10.2021 08:00:00 EEST | Tiedote

Metsäsektoria kohdellaan ilmastokeskustelussa Viron Metsähallituksen pääjohtaja Aigar Kallaksen mielestä epäreilusti. - Metsäsektori ei ole pahentanut ilmastomuutosta, vaan se tarjoaa ratkaisuja sen hallintaan. Metsät ovat vaikuttaneet ilmastoon aina myönteisesti sitomalla ja varastoimalla muiden sektoreiden hiilipäästöjä. Ei ihme, että metsänomistajat ovat pettyneitä tilanteeseen, koska he ovat hoitaneet metsiänsä vastuullisesti ja hyvin monen sukupolven ajan. Metsänomistajia syyllistävä keskustelu ei tunnu reilulta.

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä: EU yrittää murentaa metsäpolitiikan kansallista päätösvaltaa10.6.2021 10:14:05 EEST | Tiedote

Euroopan Unionissa on meneillään useita metsätalouteen vaikuttavia lainsäädäntöhankkeita, joiden pelätään vievän metsätaloutta yhä vahvemmin ilmasto- ja ympäristöpolitiikan piiriin. Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä pelkää, että kansallista päätösvaltaa metsäasioissa halutaan murentaa alemman tason ilmasto-, energia- ja rahoituspolitiikkaa koskevilla säädöksillä.

Metsäjohtaja Karoliina Niemi: Metsätalous uhkaa jäädä alisteiseksi EU:n ilmasto- ja ympäristöpolitiikalle25.5.2021 11:01:36 EEST | Tiedote

Euroopan Unionissa on meneillään useita metsätalouteen vaikuttavia lainsäädäntöhankkeita, jotka vievät metsätaloutta yhä vahvemmin ilmasto- ja ympäristöpolitiikan piiriin. Maankäyttösektorin ilmastovaikutuksia säätelevä LULUCF, puun energiakäyttöä säätelevä uusiutuvan energian direktiivi (RED) ja metsäsektorin rahoitukseen vaikuttava kestävän rahoituksen taksonomia vaikuttavat metsien käyttöön ensi sijassa luonnon monimuotoisuuden ja metsien hiilinieluroolin säilymisen kannalta.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme