Tutkimusretkeä kaksoisasteroidi Didymokselle valmistellaan suomalaisvoimin
Euroopan avaruusjärjestö ESA:n suunnitteleman Hera-mission avaruusalukseen liitetään pienoissatelliitteja, joiden kantamien laitteiden avulla tehdään mittauksia asteroidin pinnalta. Pienoissatelliitit ovat maitopurkin kokoisia ja itse Hera-avaruusaluskaan ei ole suuri vaan noin kirjoituspöydän kokoinen.
Tämä on ensimmäinen kerta, kun avaruuslennon kohteena on binaarinen asteroidijärjestelmä. Pienoissatelliitit kiertävät Didymos-systeemiä ja lopuksi laskeutuvat pienemmän asteroidin pinnalle. Pienten nanosatelliittien etuna on, että ne pystyvät kuljettamaan mittalaitteet lähemmäksi kohteen pintaa, joten ne antavat erilaisen näkökulman.
Suomi erikoistunut minisatelliitteihin
Toinen Hera-missioon valituista pienoissatelliiteista on nimeltään APEX (Asteroid Prospection Explorer), ja sen suunnittelusta vastaa konsortio jossa on mukana Suomi, Ruotsi, Tsekki ja Saksa.
Akatemiatutkija Tomas Kohout Helsingin yliopistosta johtaa APEX-mission tieteellisestä valmistelua. Mukana ryhmässä on myös ruotsalainen projektipäällikkö Jan-Erik Wahnlund. Business Finlandin rahoittamassa suomalaisessa projektissa kumppaneina on VTT, Aalto-yliopisto sekä Reaktor Space Lab.
Pienet satelliitit ja hyperspektrinen kuvantamistekniikka ovat kansallisia avaruusohjelmia rahoittavan Business Finlandin strategisia kehittämiskohteita ja niissä suomalaisilla on kansainvälisen mittapuunkin mukaan ainutlaatuista osaamista.
-Pienten satelliittien lähettäminen ulkoavaruuteen on melko uusi keksintö, mutta ne näyttävät toimivan, sanoo Paolo Martino, Hera avaruuslennon pääinsinööri. NASAn lähettämä pienoissatelliitti on laskeutunut Marsin pinnalle viime marraskuussa ja sen lähettämää radiosignaalia on vastaanotettu maassa.
APEXin on tarkoitus tehdä spektrimittauksia asteroidisysteemin molemmista osista. Se mittaa Didymoksen heijastaman auringonvalon spektriä, ja erottelemalla värejä se selvittää miten asteroidit ovat muuttuneet ajan kuluessa ja miten kahden asteroidin koostumus eroaa. Lisäksi APEX mittaa magneettikenttiä, joiden avulla voidaan tehdä päätelmiä kappaleiden sisäosien koostumuksesta ja rakenteesta.
Suomainen kehitystyö on käynnistynyt Business Finlandin rahoittamana ja itse Hera-mission rahoitus tulee Euroopan avaruusasioista vastaavan ministeriön kokouksen päätettäväksi vuoden 2019 lopussa.
Linkki: Euroopan avaruusjärjestö, CubeSats joining Hera mission to asteroid system, https://www.esa.int/Our_Activities/Space_Engineering_Technology/Hera/CubeSats_joining_Hera_mission_to_asteroid_system
Lisätietoja:
Akatemiatutkija Tomas Kohout (in English)
Sähköposti: tomas.kohout@helsinki.fi
Puhelin: 02941 51008
Yliopistotutkija Antti Penttilä
Sähköposti: antti.i.penttila@helsinki.fi
Puhelin: 02941 51227
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Riitta-Leena InkiViestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 448 5770riitta-leena.inki@helsinki.fiKuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto oli hakijoiden ykköstoive yhteishaussa28.3.2024 11:38:03 EET | Tiedote
Hakijoita kandi- ja maisteriohjelmiin oli yli 31 000. Ensisijaisten hakijoiden määrän perusteella Helsingin yliopisto oli Suomen suosituin yliopisto. Tutut alat – oikeustiede, lääketiede ja psykologia – olivat jälleen Helsingin yliopiston suosituimpia hakukohteita.
Modernin ajan suurinta aurinkomyrskyä jäljitettiin Lapin puiden vuosirenkaista28.3.2024 09:34:22 EET | Tiedote
Helsingin yliopiston johtama tutkimusryhmä pystyi mittaamaan vuoden 1859 Carringtonin aurinkomyrskyn jälkeisen piikin Lapin puiden radiohiilipitoisuuksista. Jäljitys auttaa varautumaan vaarallisiin aurinkomyrskyihin.
KUTSU MEDIALLE 10.4; Mistä europarlamenttivaaleissa puhutaan, tutkijoiden ajankohtaisimmat asiat esillä27.3.2024 14:05:26 EET | Kutsu
Kesäkuun Euroopan parlamentin vaalit käydään entistä kireämmässä maailmanpoliittisessa tilanteessa. Mikä merkitys EU-vaaleilla on Euroopan ja Suomen suunnalle? Millaisessa poliittisessa tilanteessa EU-vaaleihin lähdetään? Entä millaisia valtakamppailuja Euroopan parlamentin sisällä käydään?
Tutkijat selvittivät, miten musiikki katoaa aivoista27.3.2024 12:00:00 EET | Tiedote
Sävelkuurolta ihmiseltä puuttuu kyky tunnistaa melodioita. Tuore tutkimus onnistui paikantamaan sävelkuurouden eli amusian todennäköisen alkuperän aivoissa. Ilmiön jäljille päästiin tutkimalla tapauksia, joissa aivoinfarkti oli aiheuttanut amusian.
Plastiikkakirurgian professori Virve Koljoselle J. V. Snellman -palkinto26.3.2024 18:00:00 EET | Tiedote
Helsingin yliopisto on myöntänyt J. V. Snellmanin nimeä kantavan tiedonjulkistamispalkinnon vuonna 2024 professori Virve Koljoselle. Koljonen viestii erikoisalastaan plastiikkakirurgiasta aktiivisesti ja yleistajuisesti sosiaalisessa mediassa ja on tavoittanut laajasti niin ammattilaisia kuin suurta yleisöä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme