Luonnonvarakeskus

Tyhjäkäynnistä kestävään käyttöön – suomalaistutkimuksella paras hoito ojitetuille, heikkotuottoisille soille

Jaa

Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkijat ovat laskeneet kattavat ennusteet heikkotuottoisten ojitettujen soiden hoitoon. Lähes miljoona hehtaaria soita, joiden hoito ei tällä hetkellä näytä kannattavalta, voitaisiin ohjata monimuotoisuuden tai talouskäytön palvelukseen.

– Soiden käyttövaihtoehtoja tarkasteltiin luonnon monimuotoisuuden, kasvihuonepäästöjen, vesistövaikutusten ja taloudellisen kannattavuuden näkökulmasta, kertoo professori Anne Tolvanen Lukesta.

Tolvasen johtama tutkimusryhmä esitteli LifePeatLandUse-hankkeen tuloksia Monikäyttöä Suomen metsille ja soille -seminaarissa tänään Helsingissä.
– Tutkimushankkeemme lähti liikkeelle Valtioneuvoston 2012 julkaisemasta periaatepäätöksestä kestävälle soiden käytölle. Päätös linjasi tutkimuksen tarpeita, ja heikkotuottoiset, ojitetut suot muodostivat selkeän kokonaisuuden, johon tarvitaan uusia hoitovaihtoehtoja.

Ravinneköyhät, ojitetut suot eivät tuota puuta ja ojitus on heikentänyt niiden monimuotoisuutta. Ne aiheuttavat myös vesistökuormitusta.
– Nämä suot ovat olleet pitkään tyhjäkäynnillä. Ongelma koskee lähes miljoonaa hehtaaria, Tolvanen sanoo.

Suomen tilastoista saadaan tarkimmat ennusteet

Vaihtoehtoina ojitettujen soiden käytölle tutkijat tarkastelivat nykytilaan jättämistä, bioenergian tuotantoa, tehostettua puuntuotantoa, ekologista ennallistamista, turvetuotantoa, turvetuotantoa ja metsitystä sekä turvetuotantoa ja vesitystä. Ennusteissa verrataan soilta saatavaa taloudellista tuottoa niissä syntyviin muihin luonnon hyötyihin eli ekosysteemipalveluihin.

Laskelmat havainnollistavat eri käyttömuotojen etuja ja haittoja ja esittävät konkreettisia pinta-alalaskelmia erilaiset ympäristörajoitteet ja taloudelliset tavoitteet huomioiden. Eri käyttövaihtoehtojen ennusteet perustuvat mittavaan tietoaineistoon ja uusiin laskentamenetelmiin.

– Meillä on Suomessa käytössä ykkösluokan aineistot, joiden avulla pystymme laskemaan ennusteet hyvin kattavasti. Hankkeessa on työskennellyt eri alojen asiantuntijoita ja yleisen tason hallitsijoita, ja siksi pystymme hahmottamaan suuria kokonaisuuksia, Tolvanen painottaa.

Laskelmissa on hyödynnetty erilaisia avoimia ympäristöaineistoja. Tärkeimmät tiedot saatiin Luonnonvarakeskuksen monilähteisestä valtakunnan metsien inventointiaineistosta. Lisäksi käytettiin muun muassa Metsähallituksen aineistoja sekä Suomen ympäristökeskuksen tietoja uhanalaisista lajeista.

Ennusteet ovat ensimmäisiä lajiaan. Muualla Euroopassa on laskettu karkeita ennusteita, mutta Suomen tulokset ovat tarkimpia käytettävissä olevia.
– Vastaavaa usean eri muuttujan vaihtosuhteiden tarkastelua ei ole aiemmin tehty, Tolvanen sanoo.

Jokainen suo omanlaisensa

Laskelmat eivät anna yhtä ylivoimaista käyttömuotoa heikkotuottoisille, ojitetuille soille.
– Ehdottomasti ei. Jokainen suo on omanlaisensa, ja siksi on tärkeää, että niin taloudellista tuottoa kuin ekosysteemipalveluita tarkastellaan samanaikaisesti. Näin voimme hahmottaa, miten erilaiset hoidon painotukset vaikuttavat, Tolvanen selittää.

Soiden käytön vaikutuksia ennustettiin 5–100 vuoden aikavälillä.
– Yllättävä tulos oli, että aikajakso vaikuttaa hyvin vahvasti lopputulokseen. Maankäyttöpäätösten tulisikin perustua pitkän aikavälin tarkasteluun, koska myös maankäytön vaikutukset ovat pitkäaikaisia. Poliittiset päätökset tehdään viiden vuoden jaksolle, mutta esimerkiksi soiden hiilensidonta on satojen ja jopa tuhansien vuosien kysymys, Tolvanen huomauttaa.

Tolvasen mukaan osa heikkotuottoisista soista voisi olla merkittäviä hiilensitojia jotka hillitsevät siten ilmastonmuutosta. Osa voitaisiin saada tuottamaan puuta, osa on parasta jättää edelleen nykytilaan, jos ojitus ei ole heikentänyt monimuotoisuutta.

LIFEPeatLandUse-hankkeessa tutkijat kehittivät eri käyttömuotoja visualisoivan verkkopalvelun, Yodan, joka tulee julkiseen käyttöön ensi vuoden alussa.
– Jotta päätös alueiden jatkokäytöstä perustuisi mahdollisimman laajaan tietoon, rohkaisen kaikkia soiden käytöstä päättäviä kokeilemaan Yoda-palvelua. Sen avulla eri intressitahot voivat arvioida jatkokäyttövaihtoehtoja niiden erilaisten vaikutusten sekä omien tavoitteidensa perusteella.

LifePeatLandUse-hanketta on rahoittanut Euroopan Unionin Life + -rahasto. Luken lisäksi hankkeessa ovat olleet mukana Helsingin yliopisto, Oulun yliopisto, SYKE, Metsähallitus ja Vapo Oy.

Lisätietoja

LifePeatLandUse-hanke

Monikäyttöä Suomen metsille ja soille -seminaarin nettisivut

Tilaisuutta voi seurata myös verkossa 14.11. klo 9 -> Tallenne löytyy myöhemmin samasta osoitteesta

Esitykset löytyvät tilaisuuden jälkeen Luken SlideShare-kanavalta

Osallistu twitterissä keskusteluun käyttämällä hashtageja: #monikäyttö #kestävyys

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Professori Anne Tolvanen, Luke, puh. 029 532 3782, etunimi.sukunimi@luke.fi

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Luonnonvarakeskus
Luonnonvarakeskus
Viikinkaari 9
00790 Helsinki, Finland

0295 32 6000 / +358 295 32 6000http://www.luke.fi

Luonnonvarakeskus (Luke) on 1.1.2015 toimintansa aloittanut tutkimus- ja asiantuntijaorganisaatio, joka tekee työtä luonnonvarojen kestävän käytön ja biotalouden edistämiseksi. www.luke.fi www.luke.fi/en

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme tältä julkaisijalta, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Luonnonvarakeskus

Laxens yngelproduktion historiskt riklig i Torne och Simo älvar16.11.2017 10:30Tiedote

På våren 2017 kläcktes det tredje högsta mängden laxyngel i Torne älv och det högsta i Simo älv sedan uppföljningen inleddes. Dödligheten som observerats bland laxen de senaste åren har inte försvagat våra naturliga laxbestånd. Anledning till bekymmer för laxbeståndens framtid medförs dock av det relativt låga antalet stigande laxar under den gångna sommaren samt de senaste årens ökade M74-dödlighet bland laxynglen.

Valtakunnan metsien inventointi: VMI:stä saadaan lähes reaaliaikaista tietoa metsätuhojen esiintymisestä15.11.2017 09:18Tiedote

Valtakunnan metsien 12. inventoinnin (VMI12, 2014–2018) neljäs maastotyökausi on päättynyt. Aineistosta on laskettavissa tilastotietoa Suomen metsien ja maankäytön muutoksista vasta ensi keväänä, mutta esimerkiksi tuhohavaintoja voidaan tarkastella jo maastokauden aikana karttamuotoisina tulosteina. Uusimmat tulokset kertovat muun muassa sen, että uusia versosurmatuhoja tavattiin pääasiassa Itä-Suomessa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme