Työeläkealan IT-kulut laskivat viime vuonna lähes 9 miljoonaa
Suurin osa (62 %) kuluista aiheutui tietojärjestelmien ylläpidosta ja tuotannon hoidosta, runsas kolmannes (32 %) kehittämisestä ja investoinneista. Loppuosa oli lakimuutoksista aiheutuneita muutostöitä.
Työeläkealan IT-kulut ovat laskeneet kolmena perättäisenä vuotena.
– Tietoja on kerätty vuodesta 2012 lähtien. Kulut ovat olleet koko ajan laskussa, vaikka samaan aikaan monella toimijalla on ollut käynnissä keskeisten tietojärjestelmien, muun muassa korvaus- ja asiakkuusjärjestelmien kehityshankkeita, sanoo Telan kehityspäällikkö Mikael Kulikoff.
Työn alla oleva, vuonna 2017 voimaantuleva eläkeuudistus vaikuttaa merkittävästi työeläkealan tietojärjestelmiin.
– Uudistuksen tietojärjestelmäkustannuksiksi on arvioitu yhteensä noin 20 miljoonaa euroa. Kustannuksia pystytään hallitsemaan sillä, että käytössä on alan yhteisiä järjestelmiä, jolloin muutokset täytyy tehdä vain kertaalleen. Suurin osa eläkeuudistuksen kustannuksista kohdistuu tälle vuodelle ja osin vielä vuodelle 2017, Kulikoff toteaa.
Toiminnoittain tarkasteltuna suurin osa (58 %) kustannuksista aiheutui viime vuonna työsuhdetietojen keräämiseen, vakuutusmaksujen laskentaan sekä eläkkeiden hakemiseen, myöntämiseen ja maksamiseen liittyvistä menoista. Lähes 29 % kuluista syntyi infrastruktuurista eli laitteista, tietoliikenteestä ja käyttöpalveluista. IT-kuluista noin 6 % liittyi sijoitustoimintaan ja 7 % hallintoon ja muuhun toimintaan.
Alan IT-kuluihin vaikuttaa ennen kaikkea järjestelmien monimutkaisuus ja suuret tietomäärät.
– Työeläkevakuuttajien perustyö vaatii järjestelmiltä paljon. Prosessit ovat pitkälti automatisoituja, ja järjestelmiin pitää ohjelmoida koko kansallinen lainsäädäntö. Siihen ei markkinoilla ole tarjolla valmisohjelmistoja, Kulikoff kertoo.
Työeläkejärjestelmässä on tiedot kaikkien Suomessa töitä tekevien nykyisistä ja entisistä työsuhteista, ansaitusta palkoista ja eläkkeistä. Vuoden 2015 lopussa vakuutettuja oli noin 2,5 miljoonaa ja työeläkkeensaajia noin 1,4 miljoonaa. Vuoden 2015 aikana tehtiin noin 146 000 eläkepäätöstä.
Selvitykseen kerättiin tiedot kaikilta Telan jäseniltä eli lakisääteistä työeläketurvaa hoitavilta yksityisten ja julkisten alojen työeläkevakuuttajilta sekä Eläketurvakeskukselta.
Yhteenveto selvityksen tuloksista 2015 (pdf).
Selvityksen luvut pähkinänkuoressa:
- Tietotekniikan kokonaiskustannukset koko työeläkealalla 236 miljoonaa euroa vuonna 2015
- Kokonaiskuluista noin 220 miljoonaa rahoitettiin vuosittain kerättävillä työeläkemaksuilla. Sijoitustoiminnan IT-kustannukset, noin 14,9 miljoonaa, rahoitetaan sijoitustoiminnan tuotoilla.
- IT-kustannusten osuus oli noin 38 % kaikista työeläkevakuuttajien toimintakuluista vuonna 2015
- IT-kustannusten osuus oli noin 1 % eläkevakuutusmaksuina kerätyistä tuloista
- IT-kulut jakautuivat vuonna 2015 ylläpitoon ja tuotantoon 62,0 %, kehitystyöhön ja investointeihin 32,3 % sekä lakimuutoksista aiheutuneisiin muutostöihin 5,6 %
- Toiminnoittain kulut jakautuivat:
- infrastruktuuriin 28,7 %
- korvaustoimintaan (eläkkeensaajiin liittyvät it-prosessit, mm. eläkehakemusten käsittely, päätösten teko, eläkkeiden maksaminen ja neuvonta) 31,7 %,
- vakuutustoimintaan (vakuutusten hoito ja vakuutettujen tietoihin työsuhteen aikana liittyvät it-prosessit) 26,3 %
- sijoitustoimintaan 6,3 %
- hallintoon ja muihin kuluihin 7,0 %
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mikael Kulikoffkehityspäällikkö
Puh:040 722 1270mikael.kulikoff@tela.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta
Työeläkevakuuttajat TELA ry on kaikkien Suomessa toimivien työeläkevakuuttajien edunvalvontajärjestö. Telan jäseninä ovat kaikki lakisääteistä työeläketurvaa hoitavat työeläkevakuuttajat.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työeläkevakuuttajat Tela
Indeksileikkausten vaikutukset ovat monimutkaisemmat kuin miltä ne näyttävät10.4.2024 15:54:59 EEST | Artikkeli
Hallituksen kehysriihen alla vahvasti esiin nousseet työeläkkeiden indeksileikkaukset voivat uhata työeläkejärjestelmän pitkäaikaista ja harkittua kehittämistä. Ne saattavat näyttää sukupolvinäkökulmasta oikeudenmukaisilta, mutta todellisuudessa ne kohtelisivat eri ikäluokkia hyvin sattumanvaraisesti. Pitkällä aikavälillä leikkausten eläkkeeseen tuoma lovi voi olla merkittävästi suurempi kuin ensinäkemältä voisi kuvitella.
Kehysriihen indeksileikkausten sietämätön keveys9.4.2024 14:38:58 EEST | Blogi
Kehysriihen ympärillä vellovassa eläkekeskustelussa menevät sekaisin lyhyen aikavälin ja pitkän aikavälin uudistaminen. Hallitus on antanut työmarkkinaosapuolille tehtävän neuvotella pitkäjänteisestä eläkeuudistuksesta, jota ei kannattaisi nyt häiritä. Indeksileikkauksia pidetään usein helppoina ja nopeina keinoina julkisen talouden tasapainottamiseen, vaikka tämä ei ole ongelmatonta. Sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden kysymystä ei myöskään voi typistää pelkästään eläkkeiden indeksileikkauksiin.
Salaisuuksien jäljillä -sarja: Juho Saari ja eläkeuudistus – entä jos sukupolvi erottaa enemmän kuin yhdistää?20.3.2024 09:37:29 EET | Uutinen
Työeläkevakuuttajat Telan Salaisuuksien jäljillä -videosarjan uusi jakso pureutuu sukupolvien väliseen oikeudenmukaisuuteen, jonka nimissä on perusteltu tekeillä olevaa eläkeuudistusta. Mutta mitä sillä oikein tarkoitetaan, kun sukupolvien sisällä erot ovat jopa merkittävämmät kuin niiden välillä? Eri sukupolvien yhteiskunnalle maksamien maksujen ja siitä saatujen kokonaishyötyjen vertailu ei ole yksinkertaista, sanoo sosiaali- ja terveyspolitiikan professori Juho Saari Telan Janne Pelkosen haastattelussa.
Nimitys Telassa: Eemeli Rajala yhteiskuntavaikuttamisen asiantuntijaksi12.3.2024 11:57:42 EET | Tiedote
Tradenomi (AMK) Eemeli Rajala (29) on nimitetty Työeläkevakuuttajat Telan yhteiskuntavaikuttamisen asiantuntijaksi.
Työeläkevarat kasvoivat 13 miljardia vuoden 2023 aikana – eläkeuudistuksessa kannattaa nostaa osakepainoa maltilla5.3.2024 07:05:00 EET | Tiedote
Suomalaisten työeläkevarat kasvoivat yhteensä 13 miljardia euroa vuoden 2023 aikana. Kasvua vuoden viimeisellä neljänneksellä oli noin seitsemän miljardia, ja varoja oli vuoden päättyessä yhteensä 251 miljardia euroa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme