Työeläkevarat laskivat hiukan alkuvuonna markkinaturbulenssin takia

Telan analyytikko Peter Halosen mukaan tärkein syy pienelle laskulle oli turbulenssi osakemarkkinoilla:
- Sijoittajien epävarmuuden aiheutti kasvanut protektionismin pelko Yhdysvaltojen ja Kiinan välisen kauppasodan takia.

Halosen mukaan epävarmuus on myrkkyä talouskasvulle ja työllisyyden kehitykselle, joiden vaikutukset ulottuvat myös suomalaisen työeläkejärjestelmän rahoitukseen.

- Myös inflaatio-odotuksien kasvu Yhdysvalloissa veronkevennysten johdosta aiheutti sijoittajille harmaita hiuksia, mikä näkyi niin osake- kuin korkomarkkinoillakin. Tällainen ajoittainen heilahtelu on hyvin luonnollista rahoitusmarkkinoilla ja se vaikuttaa sijoitusten arvonvaihteluun.

- Eläkevarat on hajautettu laajasti eri omaisuuslajeihin, ja siten ne olivat suojassa suuremmalta laskulta. Eläkevakuuttajat myös ovat vakavaraisia, minkä johdosta ne kestävät hyvin ajoittaista tuulisuutta. Varojen pienestä supistumisesta huolimatta työeläkejärjestelmän rahoitus on kestävällä pohjalla, sanoo Halonen.

Viimeksi sijoitusvarat laskivat yhden vuosineljänneksen aikana tasan kaksi vuotta sitten. Tällöin laskun syynä olivat rahoitusmarkkinoiden haastava ja epävarma tilanne sekä heikko tuottokehitys.

Eläkesijoitusten tuottojen kehitystä on tarkasteltava pitkällä aikavälillä – yhden neljänneksen tai yhden vuodenkaan muutoksilla ei ole suurta merkitystä työeläkejärjestelmän rahoituksen kestävyyteen. Pitkällä aikavälillä eläkevarat kasvavat viime kädessä talouskasvun ja inflaation mukana.

- Työeläkevarojen sijoitusomaisuus on kasvanut jo vuosikausia melko tasaisesti. Taustalla on varojen laaja hajautus, keskuspankkien kevyt rahapolitiikka, globaalin talouskasvun kiihtyminen, työllisyystilanteen parantuminen ja siten myös yritysten hyvä tuloskunto, luettelee Halonen.

Eläkkeensaajien määrä ja eläkkeet ovat kasvaneet vuosi vuodelta ja eläkkeitä maksetaan pidempään eliniän pidentymisen takia.

- Eläkevarojen täytyy kasvaa vähintään samaa tahtia palkkasumman ja eläkemenon kanssa. Tällöin eläkkeistä pystytään tulevaisuudessakin rahoittamaan sama osuus rahastoista ja eläkemaksu pysyy alempana, sanoo Halonen.

Korkosijoitusten osuus pieneni

Ensimmäisen vuosineljänneksen aikana osake- ja osaketyyppisten sijoitusten osuus nousi 53,2 prosenttiin koko sijoitusvarallisuudesta ja oli maaliskuun lopussa 106,3 miljardia. Korkosijoitusten osuus sen sijaan pieneni 38,5 prosenttiin ja oli 76,7 miljardia. Kiinteistösijoitusten osuus (16,5 miljardia; 8,3 prosenttia) pysyi lähes ennallaan.

Työeläkevaroista oli ensimmäisen vuosineljänneksen lopulla sijoitettuna euroalueen ulkopuolelle 55,5 prosenttia, Suomeen 24,9 prosenttia ja muulle euroalueelle 19,6 prosenttia.

Varojen pieneen laskuun vaikutti myös se, että työnantajilta ja työntekijöiltä kerättävät eläkemaksut eivät ole enää pariin vuoteen riittäneet kattamaan maksussa olevia eläkkeitä. Eläkkeistä katettiin viime vuonna eläkevaroilla ja niiden tuotoilla ennakkotietojen mukaan nettomääräisesti jo lähes kaksi miljardia euroa. Tämä tehdään suunnitellusti, ja varat on mitoitettu tarkkojen laskelmien pohjalta riittämään eri ikäluokkien eläkkeisiin.

**

Eläkevaroja koskeva Telan tilastoanalyysi sisältää tiedot eläkevakuutusyhtiöiden, eläkekassojen, eläkesäätiöiden, Kelan toimihenkilöiden eläkerahaston, Kevan, Kirkon eläkerahaston, Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen, Merimieseläkekassan, Suomen Pankin Eläkerahaston ja Valtion Eläkerahaston sijoitustoiminnasta. Tilastoissa on mukana vain lakisääteinen työeläketurva.

Analyysi sijoitusvarojen määristä ja kohdentumisesta löytyy kokonaisuudessaan Telan Sijoitusanalyysi-sivulta.