Jyväskylän yliopisto

Työelämä tarvitsee johdonmukaisuuden ja joustavuuden tasapainoa

Jaa

Nykytyön vaatimukset aiheuttavat yhä enemmän epäselviä, monimutkaisia ja monitulkinnallisia päätöksentekotilanteita, joissa oikean ratkaisun löytäminen on vaikeaa. Työntekijöitä ei tulisi kannustaa pelkästään normien, sääntöjen ja ohjeiden noudattamiseen. Joustamattomuus, joka keskittyy muiden asettamien odotusten ja vaatimusten noudattamiseen, voi johtaa rajattuun ja ennalta lukittuun tapaan nähdä ja tulkita asioita.

Johtajuus on suunnan näyttämistä.
Johtajuus on suunnan näyttämistä.

– Työelämän kannalta paras lopputulos olisi tasapaino sitoutumisen ja joustavuuden välillä, toteaa dosentti Mari Huhtala. Hän toteutti Suomen Akatemian rahoittaman tutkijatohtorin projektinsa ”Moraalinen työidentiteetti: Miten eettiset dilemmat työssä ja eettinen organisaatiokulttuuri muokkaavat sen kehitystä” Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksella vuosina 2016–2019.

Huhtalan vetämässä hankkeessa havaittiin, että jäykkä, yksipuolinen moraalinen päätöksenteko voi johtaa olennaisten näkökulmien sivuuttamiseen. Sen sijaan kyky säilyttää omat arvonsa joustavina ja avoimuus uudelle tiedolle sekä tilanteille kuvaa moraalista identiteettiä.

Joustavuus ei tarkoita päätösten tuuliviirimäistä häilyvyyttä tilanteesta toiseen. Johtajien on uskallettava ottaa kantaa ongelmatilanteisiin, päätöksentekoon ja seistä arvojensa takana. Moraaliset kysymykset ovat johtotehtävien ytimessä, sillä johtajien päätökset vaikuttavat muihin. He toimivat lisäksi roolimalleina työntekijöille.

Moraalisen johtajan toimintaa kuvaa kyky säilyttää johdonmukainen linja huolimatta ristiriitaisista vaatimuksista. Hän sitoutuu omiin arvoihinsa henkilökohtaisen etsinnän ja kyseenalaistamisen kautta. Sitä vastoin johtajan selkiytymätön moraalinen identiteetti johtaa huonompaan henkilökohtaiseen hyvinvointiin työssä. Nämä johtajat kokivat jatkuvia haasteita ja epävarmuutta moraalisten haasteiden ratkaisemisessa, mikä kuormitti ja stressasi heitä. Äärimmillään selkiytymätön identiteetti voi johtaa päätösten lykkäämiseen ja hankalien tilanteiden välttelyyn.

Tutkimuksessa selvitettiin myös alaisten suhtautumista esimiehiinsä, jotka eroavat toisistaan moraaliarvojensa suhteen. Johtajien moraalinen toiminta oli yhteydessä parempiin esimies-alaissuhteisiin. Joustavuus ei kuitenkaan aina näyttäydy alaisille korkeana eettisyytenä ja johdonmukaisuutena. On mahdollista, että erilaiset ratkaisut voidaan alaisten silmissä nähdä jopa epäjohdonmukaisina tai epäreiluina.

Päätöksenteon läpinäkyvyys hyödyllistä johtajille ja alaisille

Johtajien tulisikin pyrkiä läpinäkyvyyteen päätöksenteossaan, jotta päätösten taustalla olevat perusteet tulevat ymmärrettäviksi. Esimerkiksi oikeudenmukaisuus voi riippua tilannesidonnaisista tekijöistä, eikä se aina tarkoita automaattista jakoperiaatetta ”kaikille saman verran”.

Joustavuus tarjoaa parhaan lähtökohdan työelämän nopeasti muuttuvien ja odottamattomien haasteiden kohtaamiseen. Kun yksilö on itse ottanut aktiivisen roolin oman moraalisen identiteettinsä rakentumisesta henkilökohtaisen pohdinnan kautta, se auttaa ehkäisemään epäeettistä toimintaa työpaikalla. Kun ihmisellä on vahva kokemus siitä, että hän haluaa toimia eri tilanteissa mahdollisimman oikein, se lisää sisäsyntyistä motivaatiota toimia eettisesti.

Organisaatioiden tulisi tukea vaihtoehtoisten näkökulmien, epävarmuuksien, ja myös päätösten mahdollisten kielteisten seurauksien esille tuomista. Se voi mahdollistaa tai jopa käynnistää moraalisen identiteetin kehittymisen entistä rikkaammaksi ja kypsemmäksi. Tällöin työssä ollaan valmiita ja avoimia etsimään ja arvioimaan aktiivisesti tilanteeseen liittyvää olennaista tietoa ennen moraalisten päätösten tekemistä.

Lisätietoja:

Yliopistotutkija, dosentti Mari Huhtala, Jyväskylän yliopisto, mari.huhtala@jyu.fi, p. 040 8054236

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Johtajuus on suunnan näyttämistä.
Johtajuus on suunnan näyttämistä.
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Jyväskylän yliopisto
PL 35
40014 Jyväskylä

http://www.jyu.fi

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Jyväskylän yliopiston asiantuntijat taustoittavat vuoden nobelistien saavutukset yleisöluennolla5.12.2019 08:00:00 EETTutkimus

Samaan aikaan kun Tukholmassa vietetään Nobel-illallisia tiistaina 10. joulukuuta, pääsemme Jyväskylässä Nobel-kattauksen äärelle! Jyväskylän yliopisto järjestää tiedeillan, jossa Jyväskylän yliopiston asiantuntijat esittelevät fysiikan, kemian, lääketieteen ja taloustieteen vuoden 2019 Nobel-palkitut ja heidän läpimurtoihin johtaneet aiheensa. Kaikille avoin yleisöluento on tiistaina 10.12. klo 18-19.30 Jyväskylän kaupunginkirjaston Unonsalissa (Vapaudenkatu 39-41).

Tut­ki­mus osoit­ti ensi ker­ran me­ka­nis­min, jol­la isän­tä­so­lun omat kal­paii­ni-ent­syy­mit edis­tä­vät en­te­ro­vi­rusin­fek­tio­ta3.12.2019 10:10:26 EETTutkimus

Pitkään on arveltu, että jotkut solun omat proteaasit (valkuaisaineita pilkkovat entsyymit) osallistuisivat virusinfektion edistämiseen enterovirusten infektoimissa soluissa. Tähän mennessä on ollut epäselvää, mitä nämä proteaasit ovat. Jyväskylän yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa osoitettiin ensi kertaa, että viruksen sisältämien proteaasien lisäksi isäntäsolun omat kalpaiini-entsyymit pystyvät pilkkomaan viruksen polyproteiinia ja siten tuottamaan viruspartikkelien kasauksessa tarvittavia kapsidiproteiineja. Tuloksia voidaan hyödyntää antiviraalihoitojen kehittämisessä. Tutkimus julkaistiin Viruses-tiedejulkaisussa marraskuussa 2019.

Väitös 11.12.2019: Historia ja yritysten yhteiskuntavastuu3.12.2019 08:00:00 EETTutkimus

Tutkimuksen kapea-alaistuminen voi rajoittaa sen tulosten käytettävyyttä etenkin monitahoisten yhteiskunnallisten kysymysten yhteydessä. Vastaavasti rahoittajat ja tutkijat suosivat yhä enemmän poikkitieteellisiä tutkimushankkeita. Tutkimus osoittaa, että vaikka poikkitieteellisyyden tarjoamat mahdollisuudet kuulostavat lupaavilta, voivat niiden pohjalta asetetut tavoitteet olla erittäin hankalia toteuttaa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme