Työelämähankkeella vahvistetaan rahoitusalan uudistumiskykyä ja muutosvalmiutta
Työehtosopimuksen osapuolina olevat liitot ovat sopineet viime kevään työehtosopimusneuvotteluissa, että alalla on syytä jatkaa jo vuosia käynnissä ollutta tulevaisuusvuoropuhelua. Nyt käynnistetty hanke on osa tätä vuoropuhelua ja luonteva jatkumo menestykselliselle Hyvinvoiva finanssiala -yhteistyölle. Hyvinvoiva finanssiala oli hanke, jossa työnantajat ja työntekijät pureutuivat yhdessä finanssialan ja asiakkaiden tarpeiden muuttumiseen. Tavoitteena oli lisätä alalle työhyvinvointia, tuottavuutta ja kilpailukykyä.
Uusi hanke käynnistyy yrityksille ja niiden henkilöstölle suunnatulla kyselyllä ja haastatteluilla. Näiden avulla muodostetaan tilannekuva siitä, minkälaisia uusia käytäntöjä ja digitaalisia toimintatapoja työpaikoilla on otettu käyttöön koronan aiheuttamissa poikkeuksellisissa olosuhteissa. Saatujen tietojen perusteella kootaan ja työstetään yhdessä alan yritysten kanssa parhaita käytäntöjä, joilla vahvistetaan kykyä ja mahdollisuuksia reagoida ja mukauttaa toimintaa jatkuvasti muuttuvissa olosuhteissa.
Kyselyllä ja haastatteluilla selvitetään esimerkiksi poikkeusolojen vaikutuksia asiakaspalveluun, johtamis-, esimies- ja organisaatiokäytäntöihin sekä mahdollisuuksiin järjestää ja tehdä työtä joustavalla tavalla. Tämän selvityksen osana tarkastellaan myös poikkeusolojen vaikutusta toimihenkilöiden työhyvinvointiin sekä kykyyn ja mahdollisuuksiin järjestää ja johtaa omaa työtään. Hanke suuntaa vahvasti tulevaisuuteen ja sen avulla luodaan näkymää siitä, mihin työskentelytapojen osalta ollaan menossa. Merkittävässä roolissa ovat myös osaamisen kehittämisen tarpeet ja mahdollisuudet erityisesti tilanteessa, jossa ei tavata säännöllisesti fyysisesti muita työyhteisön jäseniä. Tarkoitus on myös tehdä näkyviksi osaamiskapeikot digitaalisen osaamisen ja tulevaisuuden työelämätaitojen näkökulmasta.
"Finanssiala on pärjännyt näissä poikkeusoloissa varsin hienosti, kiitos jo pitkällä olevan digitaalisuuden. Myös alan työntekijät ovat osoittaneet joustavuuttaan ja sopeutumiskykyä uudessa tilanteessa. Vaikka asiakaspalvelu on muuttanut muotoaan ja työtä tehdään uusilla tavoilla, asiakkaat ovat saaneet keskeytyksettä tarvitsemiaan palveluja. Nyt käynnistyvän hankkeen avulla saamme tutkittua tietoa siitä, mikä muuttuneessa tilanteessa toimii ja missä alalla on vielä kehitystarpeita nyt ja tulevaisuudessa, toteaa hankkeen projektipäällikkö, Finanssiala ry:n kehitysjohtaja Katja Repo.
Tukea hankkeeseen on saatu TYÖ2030-ohjelman rahoituksesta. Hankkeessa ovat mukana Finanssiala ry sekä rahoitusalan työmarkkinaosapuolet Palvelualojen työnantajat Palta ry, Ammattiliitto Pro ry, Ylemmät toimihenkilöt YTN ry sekä Ammattiliitto Unio ry.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Katja Repo/Finanssiala
p. 050 4014663
Anu Sajavaara/Palta
p. 040 7050939
Antti Hakala/Pro
p. 040 5337413
Riikka Sipilä/YTN
p. 0400 458 226
Minna Ahtiainen/Unio
p. 050 3877030
Tietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Hallitus löi viimeisen naulan vapaaehtoisen eläkesäästämisen arkkuun – miksi Suomi kulkee eurooppalaiseen vastavirtaan, Petteri Orpo ja Riikka Purra?17.4.2024 15:07:17 EEST | Tiedote
Hallitus esitti kehysriihessään vapaaehtoisen eläkesäästämisen verokannusteen poistamista vuoden 2027 alusta alkaen. EU:ssa puolestaan suuntaus on aivan päinvastainen ja vapaaehtoinen eläkesäästäminen nähdään tärkeänä osana EU:n pääomamarkkinaunionin tulevaisuutta, joka on esillä EU:n huippukokouksessa 17.-18.4.2024. Puoli miljoonaa tavallista suomalaista ovat edelleen säästäneet vapaaehtoisiin eläkevakuutuksiin. Pitkäjänteiseen, erityisesti tiettyyn ikään sidottuun eläkesäästämiseen on vaikea sitoutua ilman kannusteita, jotka hallitus nyt esittää poistettavaksi.
Poliittisesti vaikutusvaltaisten henkilöiden kansallisesta rekisteristä hyötyisivät niin asiakkaat kuin finanssialakin17.4.2024 10:40:11 EEST | Tiedote
Rahanpesulaki luokittelee merkittävissä julkisissa tehtävissä toimivat henkilöt ja heidän lähipiirinsä poliittisesti vaikutusvaltaisiksi eli ns. PEP-henkilöiksi (Politically Exposed Persons), joiden taustoja ja asiointia tulee selvittää ja seurata erityisen huolellisesti. Ilmoitusvelvollisten tarve ajantasaisille PEP-tiedoille on lisääntynyt compliance-velvoitteiden sekä kansallisen ja kansainvälisen toiminta- ja turvallisuusympäristön kiristymisen myötä. Nykyisellään PEP-tietoja hankitaan ja ylläpidetään erilaisista lähteistä, mikä heikentää tietojen luotettavuutta ja ylläpitoa. PEP-tietojen kokoaminen keskitettyyn rekisteriin parantaisi tietojen kattavuutta, oikeellisuutta, ajantasaisuutta ja myös henkilötietojen suojaa. Valtiovarainministeriö on laatinut arvomuistion keskitetyn kansallisen PEP-rekisterin perustamisesta. Finanssiala ry tukee ehdotusta voimakkaasti. Tanskassa rekisteri on ollut käytössä jo vuosia ja kokemukset ovat olleet hyviä.
Finanssialan Arno Ahosniemi: Hallitus osoitti kriisitietoisuutta, mutta romutti vapaaehtoisen eläkesäästämisen16.4.2024 17:01:02 EEST | Tiedote
Orpon hallituksen kehysriihessä tekemät päätökset kolmen miljardin sopeutuksista osoittavat siltä kriisitietoisuutta. Kansakuntamme on elänyt jo pitkään reilusti yli varojemme. Toivottavasti nyt tehdyt vaikeat leikkaukset julkisiin menoihin sekä veronkiristykset kääntävät velkasuhteen mahdollisimman pian laskevalle uralle.
Suomalaisten sijoittamista ja omaehtoista varautumista seniorivaiheeseen ei saa romuttaa sijoittamisen verotuksen kiristyksillä12.4.2024 10:14:41 EEST | Tiedote
Maan hallitus valmistautuu kehysriiheen tiukalla ja vastuullisella taloudenpidon linjalla. Sille annamme vahvan tuen, koska hyvinvointiyhteiskuntamme vaatii uudistamista. Kasvun tukemisessa tärkeää on se, ettei suomalaisten työtä ja sijoittamista veroteta liiaksi. Suomalaisilla on oltava mahdollisuus vaurastua ja tukea kulutuksellaan kansantaloutta. Suomalaisten vaurastuminen ja sen edistäminen eri kansankapitalismin keinoin on huomioitu hallitusohjelmassa hyvin.
Rahastoihin sijoitettiin uusia pääomia maaliskuussa yli miljardin edestä – rahastopääoma nousi 159 miljardiin euroon9.4.2024 14:48:08 EEST | Tiedote
Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin maaliskuussa yhteensä 1033 miljoonaa euroa uusia pääomia. Rahastopääoma kasvoi myös suotuisan markkinakehityksen ansiosta. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo oli kuukauden lopussa 159 miljardia euroa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme