Työkyvyttömyyseläkkeelle siirrytään yhä useammin masennuksen vuoksi
Vuonna 2018 työeläkelakien mukaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle jäi 19 900 henkilöä. Heistä hieman alle kolmannes (5 600) jäi osatyökyvyttömyyseläkkeelle. Nousu työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrässä näkyi täysien eläkkeiden kohdalla, osatyökyvyttömyyseläkeläisten määrä pysyi lähes samana vuoteen 2017 verrattuna.
– Kymmenisen vuotta jatkunut positiivinen kehitys katkesi vuonna 2018. Alkaneiden työkyvyttömyyseläkkeiden ja niistä täytenä myönnettyjen eläkkeiden määrä kääntyi selvään kasvuun. Ikäryhmittäin katsottuna kasvu kohdistui lähinnä 25–44-vuotiaisiin ja 60 vuotta täyttäneisiin, kertoo Eläketurvakeskuksen tilastoyksikön päällikkö Tiina Palotie-Heino.
Naiset siirtyvät eläkkeelle miehiä useammin mielenterveyssyistä
Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden keski-ikä oli 52 vuotta. Yli puolet heistä on täyttänyt 55 vuotta. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneissä oli naisia lievästi enemmän (54 %).
Yleisimmät työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen syyt olivat tuki- ja liikuntaelinsairaudet (33 %) sekä mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt (31 %). Mielenterveyssyistä myönnettyjen työkyvyttömyyseläkkeiden määrä nousi viime vuonna 700:lla edelliseen vuoteen verrattuna.
Masennus on suurin yksittäinen syy työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiseen. Viime vuonna masennuksen perusteella jäi työkyvyttömyyseläkkeelle 3 500 henkilöä. Heistä naisia oli yli kaksi kolmasosaa ja naisista kolme viidestä oli yli 45-vuotiaita. Kaikista työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneistä naisista yli viidesosalla työkyvyttömyyden syynä oli masennus.
– Masennuksen perusteella työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä laski vuosina 2007–2015, mutta on nyt kolmena viime vuotena noussut erityisesti naisilla, kertoo Palotie-Heino.
Työkyvyttömyyseläkeläisten kokonaismäärä laskussa
Työeläkelakien mukaisella työkyvyttömyyseläkkeellä oli vuoden 2018 lopussa 139 000 henkilöä eli 6 000 henkilöä vähemmän kuin edellisenä vuonna.
– Työkyvyttömyyseläkkeellä olevien määrä kokonaisuudessaan laski edelleen, vaikka tälle eläkelajille siirtyneiden määrä nousi vuonna 2018. Toisin sanoen päättyneitä työkyvyttömyyseläkkeitä oli enemmän kuin uusia alkavia, selventää Palotie-Heino.
Työkyvyttömyyseläkeläisistä kaksi viidestä on eläkkeellä mielenterveyssyistä ja neljännes tuki- ja liikuntaelinsairauksien perusteella. Mielenterveyssyistä jäädään usein eläkkeelle keskimäärin nuorempana, ja myös paluu työelämään on muihin sairausryhmiin verrattuna harvinaisempaa. Tämä nostaa mielenterveyssyistä työkyvyttömyyseläkkeellä olevien kokonaismäärää.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tilastopäällikkö Tiina Palotie-Heino, puh. 029 411 2147, tiina.palotie-heino(at)etk.fi
Tilastosuunnittelija Heidi Nyman, puh. 029 411 2139, heidi.nyman(at)etk.fi
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Eläketurvakeskus (ETK) on lakisääteinen työeläketurvan kehittäjä, asiantuntija ja yhteisten palvelujen tuottaja.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Eläketurvakeskus (ETK)
Podcasten Eläkekomitea: Unga vill ha kortare arbetsdagar och en välfärdsstat – realism?10.4.2024 08:25:00 EEST | Tiedote
Hur förhåller sig den mytiska ungdomen och de sportiga pensionärerna till arbetslivet? Vem borde arbeta längre? Är den hotande arbetskraftsbristen ett hot eller en möjlighet för ungdomarna? Det diskuteras av direktör Mika Maliranta från forskningsinstitutet Labore, ungdomsforskaren Susanna Ågren från Tammerfors universitet och specialforskare Ilari Ilmakunnas från Pensionsskyddscentralen.
Eläkekomitea: Nuoret haluavat lyhyemmät työpäivät ja hyvinvointivaltion – realismia?10.4.2024 08:25:00 EEST | Tiedote
Miten myyttinen nuoriso ja sporttiset eläkeläiset suhtautuvat työelämään? Kenen työuria pitäisi pidentää? Onko Suomea uhkaava työvoimapula uhka vai mahdollisuus nuorille? Aiheesta keskustelemassa tutkimuslaitos Laboren johtaja Mika Maliranta, Tampereen yliopiston nuorisotutkija Susanna Ågren ja Eläketurvakeskuksen erikoistutkija Ilari Ilmakunnas.
Medelpensionen steg till nästan 2 000 euro27.3.2024 09:00:00 EET | Tiedote
Finländarnas medelpension utvecklades positivt år 2023. Samtidigt ökade de totala pensionsutgifterna – pensioner betalades för nära 38 miljarder euro. I fjol fanns det 1,6 miljoner pensionstagare i Finland.
Keskieläke nousi lähes 2 000 euroon27.3.2024 09:00:00 EET | Tiedote
Suomalaisten keskieläke kehittyi vuonna 2023 myönteisesti. Samalla kokonaiseläkemenot kasvoivat – eläkkeitä maksettiin lähes 38 miljardia euroa. Maassa oli viime vuonna 1,6 miljoonaa eläkkeensaajaa.
Podcasten Eläkekomitea: Hur ska miljardanpassningen av pensionerna göras?20.3.2024 08:25:00 EET | Tiedote
Förhandlingarna om pensionsreformen är i gång. Vad beslutar man om och vem bär riskerna? Det diskuteras av direktör Mikko Kuusela från Finanssiala ry, forskningsdirektör Tuulia Hakola-Uusitalo från Statens ekonomiska forskningscentral och vd Mikko Kautto från Pensionsskyddscentralen. Konferencier är ekonomijournalisten Alma Onali.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme