Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä kääntyi laskuun koronavuonna
Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä kääntyi laskuun vuonna 2020. Viime vuonna työeläkelakien mukaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi 19 100 henkilöä, noin tuhat henkilöä vähemmän kuin vuonna 2019.
Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt (33 %) olivat edelleen yleisin syy siirtyä työkyvyttömyyseläkkeelle. Toiseksi yleisin syy oli tuki- ja liikuntaelinten sairaudet (31 %).
Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä laski molemmissa sairauspääryhmissä samassa suhteessa. Ikäryhmittäin tarkasteltuna lasku painottui 45–59-vuotiaisiin ja alle 25-vuotiaisiin.
– Koronan vaikutus työkyvyttömyyseläkkeisiin on vielä epäselvä. Toivotaan, että työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen vähenee edelleen. On myös mahdollista, että kontaktien välttäminen on luonut hoitovelkaa ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyvien määrä nousee viiveellä, pohtii Eläketurvakeskuksen tilastoyksikön päällikkö Tiina Palotie-Heino.
Masennus vie joka päivä 10 ihmistä työkyvyttömyyseläkkeelle
Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden keski-ikä oli 52 vuotta. Naisia siirtyneissä oli hieman enemmän (53 %) kuin miehiä.
Naisten selkeästi yleisin työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen syy oli mielenterveyden sairaudet. Sen sijaan miehillä tuki- ja liikuntaelinten sairaudet olivat hieman mielenterveyttä yleisempi syy.
Suurin yksittäinen työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen syy oli edelleen masennus. Viime vuonna masennuksen perusteella työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi 3 600 henkilöä, eli 10 henkilöä joka päivä. Määrä laski hieman vuodesta 2019.
– Masennuksen perusteella myönnettyjen työkyvyttömyyseläkkeiden määrä väheni ilahduttavasti sekä miehillä että naisilla, kertoo Palotie-Heino.
Kaksi kolmesta masennusperustein työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneistä on nainen.
Työkyvyttömyyseläkeläisten määrä vähentynyt merkittävästi vuosikymmenessä
Työeläkelakien mukaisella työkyvyttömyyseläkkeellä oli vuoden 2020 lopussa 130 000 henkilöä, noin 4 000 henkilöä vähemmän kuin edellisenä vuonna.
Vuonna 2010 työkyvyttömyyseläkeläisiä oli vielä reilut 200 000. Kymmenessä vuodessa työkyvyttömyyseläkkeellä olevien määrä on vähentynyt yli kolmanneksen.
Yleisin syy olla työkyvyttömyyseläkkeellä on mielenterveysperusteinen (44 %). Seuraavaksi tulevat tuki- ja liikuntaelinten sairaudet (24 %).
Mielenterveyssyistä jäädään usein eläkkeelle keskimäärin nuorempana, ja paluu työelämään on muihin sairausryhmiin verrattuna harvinaisempaa.
– Mielenterveyssyiden vuoksi työkyvyttömyyseläkkeellä ollaan keskimäärin pidempään kuin tuki- ja liikuntaelinsairauksien vuoksi, kertoo Palotie-Heino.
Suomen työeläkkeensaajat (Etk.fi-tilastosivu)
Lisätietoja:
Tilastopäällikkö Tiina Palotie-Heino, puh. 029 411 2147, tiina.palotie-heino(at)etk.fi
Tilastosuunnittelija Joonas Hautamäki, puh. 029 411 2295, joonas.hautamaki(at)etk.fi
Avainsanat
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Eläketurvakeskus (ETK) on lakisääteinen työeläketurvan kehittäjä, asiantuntija ja yhteisten palvelujen tuottaja.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Eläketurvakeskus (ETK)
Medelpensionen steg till nästan 2 000 euro27.3.2024 09:00:00 EET | Tiedote
Finländarnas medelpension utvecklades positivt år 2023. Samtidigt ökade de totala pensionsutgifterna – pensioner betalades för nära 38 miljarder euro. I fjol fanns det 1,6 miljoner pensionstagare i Finland.
Keskieläke nousi lähes 2 000 euroon27.3.2024 09:00:00 EET | Tiedote
Suomalaisten keskieläke kehittyi vuonna 2023 myönteisesti. Samalla kokonaiseläkemenot kasvoivat – eläkkeitä maksettiin lähes 38 miljardia euroa. Maassa oli viime vuonna 1,6 miljoonaa eläkkeensaajaa.
Podcasten Eläkekomitea: Hur ska miljardanpassningen av pensionerna göras?20.3.2024 08:25:00 EET | Tiedote
Förhandlingarna om pensionsreformen är i gång. Vad beslutar man om och vem bär riskerna? Det diskuteras av direktör Mikko Kuusela från Finanssiala ry, forskningsdirektör Tuulia Hakola-Uusitalo från Statens ekonomiska forskningscentral och vd Mikko Kautto från Pensionsskyddscentralen. Konferencier är ekonomijournalisten Alma Onali.
Eläkekomitea: Miten miljardin euron eläkesopeutus tehdään?20.3.2024 08:25:00 EET | Tiedote
Eläkeuudistuksen neuvottelut ovat käynnissä. Mistä päätetään ja kuka kantaa riskit? Keskustelemassa Finanssialan johtaja Mikko Kuusela, VATT:n tutkimusjohtaja Tuulia Hakola-Uusitalo ja Eläketurvakeskuksen toimitusjohtaja Mikko Kautto. Podcastin juontaa taloustoimittaja Alma Onali.
Podden Eläkekomitea återkommer fräsch och aktuell15.3.2024 08:25:00 EET | Tiedote
Under våren diskuteras bl.a. pensionsreformen och invandringen i det prisbelönta programmet. Som konferencier fortsätter ekonomijournalisten Alma Onali, känd från Helsingin Sanomat. Första avsnittet publiceras 20.3.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme