Varma

Työkyvyttömyyseläkkeen hakemusmäärissä merkittävää vaihtelua koronavuonna, mielenterveyden häiriöiden osuus kasvussa

Jaa

Varmaan tulleiden työkyvyttömyyseläkehakemusten määrässä oli merkittävää kuukausivaihtelua vuonna 2020, mutta hakemusten kokonaismäärä pysyi edellisvuoden tasolla. Kuntoutushakemukset vähenivät edelliseen vuoteen verrattuna. Poikkeuksellinen vuosi vauhditti työkykyjohtamisen palveluiden digitalisaatiota.

Uusia työkyvyttömyyseläkehakemuksia tuli vuonna 2020 Varmaan 4 171 kpl eli 0,9 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Kaikkien työkyvyttömyyseläkehakemusten määrä oli 13 013 ja vähennystä oli 1,3 prosenttia. Luku pitää sisällään myös määräaikaiseen työkyvyttömyyseläkkeeseen eli kuntoutustukeen tehdyt jatkohakemukset.

– Työkyvyttömyyseläkkeiden hakemusmäärät lähtivät keväällä nousuun, laskivat alkusyksynä ja loppuvuotta oli jälleen kasvua. Esimerkiksi joulukuussa saimme 1 300 eläkehakemusta. Hakijoiden joukossa on paljon työttömyystaustaisia henkilöitä, eläkejohtaja Jyrki Rasi kertoo.

Mielenterveyden häiriöiden osuus kasvussa

Mielenterveyden häiriöiden suhteellinen osuus työkyvyttömyyden perusteena kasvoi edellisvuodesta uusien työkyvyttömyyseläkehakemusten osalta 1,8 prosenttiyksikköä 36,3 prosentista 38,1 prosenttiin. Yleisimpinä häiriöinä olivat edellisvuosien tapaan masennus ja ahdistuneisuushäiriöt.

–Työkyvyttömyyseläkehakemusten määrä ei vähentynyt tasaisesti kaikissa ikäluokissa. Eläketurvakeskuksen tilastojen mukaan alle 45-vuotiaiden hakemukset lisääntyivät siinä missä sitä varttuneempien hakemukset vähenivät edellisvuoteen verrattuna. Tämä sopii yhteen Varmassakin havaitun mielenterveysperusteisten hakemusten osuuden kasvun kanssa, sillä nuorilla työkyvyttömyyden syynä painottuvat erityisesti juuri mielenterveyden häiriöt, toteaa ylilääkäri Jan Schugk.

– Koronatilanne ei ole vielä viime vuonna ehtinyt vaikuttaa, koska työkyvyttömyyseläkettä haetaan yleensä vasta kun sairauspäivärahapäivien enimmäisaika eli noin vuosi on kulunut. Tänä vuonna näemme, vaikuttaako koronaepidemian aiheuttama kuormitus mielenterveysperusteisiin hakemuksiin ja näkyykö hakemuksissa koronan aiheuttamia pitkäaikaissairauksia, Jan Schugk kertoo.

Viime vuonna kasvoi myös työkyvyttömyyseläkehakemusten hylkäysosuus, joka oli 37,0 prosenttia (edellisenä vuonna 34,6 prosenttia).

– Syyt hylkäysprosentin kasvuun ovat moninaiset. Vanhuuseläkeikä on noussut ja varhennetulle eläkkeelle siirtymisen väyliä on padottu. Ratkaisuna toimeentulon ongelmiin haetaan työkyvyttömyyseläkettä. Sairauksista johtuva työkyvyn alentuminen ei näissä tilanteissa useinkaan ole niin vaikea-asteinen, että työeläkelaissa kuvatut edellytykset täyttyisivät, jolloin seurauksena on hylkäävä päätös. Osaltaan asiaan vaikuttaa myös mielenterveysperusteisten hakemusten osuuden kasvu, sillä näissä tilanteissa työssä jatkamisen arvioidaan usein olevan kohtuudella mahdollista, vaikka masentuneesta hakijasta itsestään tuntuisi siltä, että ajatus työhön paluusta on täysin mahdoton, kertoo Jan Schugk.

– Työkyvyttömyyseläkehakemusten määrän kehitystä tänä vuonna on vielä vaikea ennustaa. Kelan korvaamien sairaspäivärahapäivien määrä väheni noin 5 prosenttia vuonna 2020. Koronan vuoksi vuosi oli kuitenkin poikkeuksellinen myös sairaspäivärahojen osalta, ja on vaikea ennakoida, jatkuuko sairauspäivärahojen laskutrendi tänä vuonna ja heijastuuko se eläkkeisiin, Schugk jatkaa.

Kuntoutushakemusten määrä väheni, kuntoutusohjelmia käynnistyi yhtä paljon kuin edellisenä vuonna

Koronapandemia aiheutti ammatilliseen kuntoutukseen äkkijarrutuksen keväällä 2020, mutta siitä toivuttiin hyvin, ja korona vaikutti ammatilliseen kuntoutukseen pelättyä vähemmän.

– Työkokeilupaikkojen löytämisessä oli alakohtaisia haasteita, mutta koulutukset etenivät hyvin. Samalla kuntoutuksessa tehtiin digiloikka, kun etäkuntoutukset yleistyivät, Jyrki Rasi kertoo.

Kuntoutushakemusten määrä väheni 12 prosenttia, mutta itse kuntoutustoimet eivät vähentyneet, vaan kuntoutussuunnitelman vahvistamispäätöksiä annettiin 4 861 kpl eli 0,7 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna.

– Itse kuntoutusta hakeneista 72 prosenttia palasi viime vuonna työelämään. Poikkeusvuosi vaikeutti kuntoutusten onnistumista, ja työelämään palanneiden osuus laski hieman, Jyrki Rasi kertoo.

Poikkeuksellinen vuosi toi uusia työkykyjohtamisen palvelutarpeita ja vauhditti digitalisaatiota

Viime vuosi haastoi organisaatioita löytämään uudenlaisia keinoja varmistua henkilöstön työkyvyn säilymisestä ja jaksamisesta muuttuneessa arjessa.

– Erinomaisesti edenneiden kehityshankkeiden ansiosta pystyimme tuomaan asiakkaille uudistuneita ja kokonaan täysin uusia palveluita työkyvyttömyysriskin hallintaan. Lisäsimme erityisesti valmiuksiamme auttaa asiakkaita johtamaan työkykyä tiedolla. Oma tutkimustoimintamme oli tärkeässä roolissa varmistamassa palvelukehityksen pohjautumista tutkimustietoon ja näin edistämään vaikuttavuutta. Julkaisimme myös uutta tutkimustietoa työn murroksen vaikutuksista työkykyyn, sanoo työkykypalveluista vastaava johtaja Pauli Forma.

Vaikka etätyö koronavuonna lisääntyi, monet työtehtävät edellyttävät edelleen fyysistä läsnäoloa työpaikalla.

– Työkykyjohtamisen toimintamallien tulee olla sopivia monenlaisiin tilanteisiin ja tarpeisiin. Kehitämme työkykyjohtamisen palveluita entistä vahvemmin niin, että ne ovat helposti saatavilla, ajasta ja paikasta riippumatta, työkykyjohtaja Pia Kontti kertoo.

Työkykyjohtamisen verkko-oppimisympäristön Varma Akatemian ja erilaisten digivälineiden avulla moni asiakkaamme löysi viime vuonna kaipaamiaan keinoja arjen tueksi.

– Erityisesti työkyvyn varmistamisen malli oli kysytty. Sen tarjoamien työkalujen avulla työyhteisöjen on helppoa luoda yhteistä ymmärrystä siitä, miten ympäröivä työelämä ja työtehtävät tulevat muuttumaan ja millaista uutta osaamisvaadetta nämä muutokset mahdollisesti tuovat tullessaan, Pia Kontti kertoo.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Varma
Varma
Salmisaarenranta 11
00180 Helsinki

010 2440http://www.varma.fi

Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma on vastuullinen ja vakavarainen sijoittaja. Yhtiö vastaa yksityisellä sektorilla noin 900 000 henkilön työeläketurvasta. Vuonna 2019 Varman maksutulo oli 5,3 miljardia euroa, ja yhtiö maksoi eläkkeitä 5,9 miljardia euroa. Varman sijoitusten arvo oli syyskuun 2020 lopussa 46,8 miljardia euroa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Varma

Muistutuskutsu Varman tilinpäätösinfoon 19.2.202110.2.2021 12:42:46 EETKutsu

Hyvä taloustoimittaja, Varma julkistaa vuoden 2020 tilinpäätöksensä perjantaina 19.2.2021 klo 9.00 alkaen mediatilaisuudessa. Vielä ehdit ilmoittautua mukaan mediatilaisuuteen. Mediatilaisuuteen voi osallistua sekä etäyhteydellä että livenä Varman toimistolla. Varman toimiston osoite on Salmisaarenranta 11, Helsinki. Lähetämme linkin etäinfoon siihen ilmoittautuneille lähempänä tilaisuutta. Toimitusjohtaja Risto Murto esittelee Varman tuloksen ja kertoo talouden näkymistä sekä Varman liiketoiminnan kehittymisestä. Sijoituksista vastaava varatoimitusjohtaja Reima Rytsölä käy läpi Varman sijoitussalkun kehittymistä vuonna 2020 ja alkaneen vuoden markkinanäkymiä. Puheenvuorojen jälkeen on aikaa mediakohtaisten haastattelujen tekemiseen. Ilmoittauduthan tilaisuuteen 18.2. mennessä Voit ilmoittautua tilaisuuteen viimeistään 18.2. viestintäpäällikkö Suvi Vesteriselle, suvi.p.vesterinen@varma.fi, puh. 040 555 8029. Kerrothan ilmoittautumisen yhteydessä, oletko osallistumassa tilaisuuteen etäy

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme