Akava ry

Työllisyyden kasvu luo positiivisen kierteen taloudessa

Jaa

Tulo- ja kustannuskehityksen selvitystoimikunnan (Tukuseto) tuore palkanmuodostuksen seurantaraportti kertoo, että palkansaajien yhteenlaskettu ostovoima kasvoi noin 1,8 prosenttia vuonna 2017, mikä oli ennakoitua huomattavasti parempi kasvu. Palkansaajien yhteenlasketussa ostovoimassa otetaan huomioon työllisten palkansaajien palkan ostovoiman muutoksen lisäksi työllisyyden kehitys. Ostovoimaa tukivat työllisyyden kasvu ja kilpailukykysopimukseen liittyneet veronkevennykset, ja sitä heikensivät inflaation nopeutuminen, työntekijän sosiaaliturvamaksujen nousu sekä julkisen sektorin lomarahojen leikkaus.

Vielä kesällä 2017 Tukuseto arvioi, että palkansaajien yhteenlaskettu ostovoima 2017 nousisi vain 0,7 prosenttia. Loppuvuona 2017 työllisyys kääntyi kuitenkin vahvaan nousuun, mikä johti palkkasumman ja sen myötä yhteenlasketun ostovoiman paljon vahvempaan kasvuun kuin odotettiin. Viime vuonna työllisten määrä kasvoi 1,0 prosentita eli noin 25 000:lla, ja työllisyysaste nousi 69,6 prosenttiin.

– Vahva työllisyyden kasvu luo taloudessa myönteisen kasvukierteen. Ihmiset luottavat tulevaisuuteen ja uskaltavat kuluttaa. Kotimainen kysyntä vahvistuu ja kasvua tulee lisää. Kuluttajien luottamusindikaattori, joka julkaistiin pari päivää sitten, saavutti koko historiansa korkeimman lukeman, luonnehtii pääekonomisti Eugen Koev.

Tukuseton raportti perustuu valtiovarainministeriön kansantalousosaston joulukuun 2017 ennusteeseen. Sen mukaan bruttokansantuotteen kasvu jatkuu kohtuullisen nopeana vuosina 2018 ja 2019, mikä parantaa edelleen työllisyyttä (ja samalla työttömien määrä laskee). Työllisyysasteen odotetaan nousevan lähes 71 prosenttiin ja vastaavasti työttömyysasteen laskevan alle 8 prosenttiin vuonna 2019.

– Työvoiman riittämättömyys ei ole vielä tässä vaiheessa työllisyyden kasvun este, sillä työvoiman tarjonta on kasvanut. Tarjonnan kasvun takia vahva työllisyyskehitys ei ole alentanut työttömyyttä vastaavasti. Tilastokeskuksen mittaama työttömyysaste laski viime vuonna vain marginaaliset 0,2 prosenttiyksikköä 8,6 prosenttiin. Uskoisin, että työvoiman tarjonta ei ole vielä rajoite 72 prosentin työllisyysasteen saavuttamiseksi, mutta jos tavoitellaan 75 prosentin työllisyysastetta, työvoiman tarjontaa pitää jatkossa edelleen kasvattaa. Lisäksi työvoiman kysynnän ja tarjonnan yhteensopimattomuusongelmia täytyy määrätietoisesti pyrkiä ratkaisemaan, Koev toteaa.  

Valtiovarainministeriön arvio on, että ansiotasoindeksi, joka mittaa palkkojen yleistä kehitystä, nousee 2 prosenttia vuodessa sekä tänä että ensi vuonna. Taustaoletuksena on, että syksyllä 2017 muodostunutta palkkalinjaa seurataan alkuvuonna 2018 solmittavissa työ- ja virkaehtosopimuksissa. Suomalaisen palkkakehityksen historian perusteella valtiovarainministeriö arvioi, että liukumien ja erilaisten rakennetekijöiden vuoksi yleinen ansiotason nousu ylittää jonkin verran sopimuskorotusten tason.

Kaikkiaan tänä vuonna palkansaajien yhteenlaskettu ostovoima kasvaa 1,3 prosenttiyksikköä, eli puoli prosenttiyksikköä hitaammin kuin viime vuonna. Tärkein syy on kuluttajahintojen nousuvauhdin normalisoituminen viime vuosien poikkeuksellisen alhaisista lukemista. Vuonna 2017 inflaatio jäi 0,7 prosenttiin, mutta tälle vuodelle sen arvioidaan olevaan 1,4 prosenttia. Ostovoiman kasvua tänä vuonna tukevat edelleen palkkojen nousu ja työllisyyden kasvu. Vuonna 2019 palkansaajien ostovoiman arvioidaan kasvavan vain 0,3 prosenttia, koska työllisyyden kasvu hidastuu ja palkkaverotus kiristyy, kun työntekijän sosiaaliturvamaksut nousevat kilpailukykysopimuksen mukaisesti. Inflaation odotetaan pysyvän puolessatoista prosentissa vuonna 2019.

Tulo- ja kustannuskehityksen selvitystoimikunta (Tukuseto) laatii taloudellisia selvityksiä ja laskelmia työ- ja virkaehtosopimusneuvotteluja sekä päätöksentekoa varten. Toimikunnassa ovat edustettuina muun muassa keskeiset työmarkkinajärjestöt. Valtiovarainministeriön kansantalousosasto toimii toimikunnan sihteeristönä.

Ohessa linkki tuoreeseen raporttiin

Tulo- ja kustannuskehityksen selvitystoimikunnan raportti 31.1.2018

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tietoja julkaisijasta

Akava ry



Akava on korkeakoulutettujen työmarkkinakeskusjärjestö, johon kuuluu 36 jäsenliittoa. Akavan liittojen jäsenenä on sekä palkansaajia että ammatinharjoittajia ja yrittäjiä, mutta myös opiskelijoita. Akavan liittoihin liitytään suoritetun tutkinnon, asematason tai ammatin perusteella.

akava.fi 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Akava ry

Akava: Uuden liikesalaisuuslain mukaan työntekijällä on oikeus kysyä neuvoa ammattiliitostaan ongelmatilanteissa28.6.2018 13:39Tiedote

Eduskunta on hyväksynyt uuden liikesalaisuuslain, johon on koottu liikesalaisuuksia koskevaa sääntelyä ja jolla toimeenpannaan Suomessa EU:n liikesalaisuusdirektiivi. Liikesalaisuuslaki laajentaa liikesalaisuuksien sääntelyn soveltamisalaa ja muuttaa liikesalaisuuksien salassapitovelvollisuutta. Akava pitää valitettavana, että uusi laki ei selkiytä työntekijän salassapitovelvollisuuden laajuutta tai kestoa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme