Työllisyysasteen nosto on suomalaisen korporatismin näytön paikka

Hallitusohjelmassa työllisyyden nostaminen on tulopohjan parantamisen keskeisin elementti. 

“Ohjelmassa kuvattu kehitys työmarkkinoilla on kunnianhimoinen, mutta silti realistinen. Reilun 60 000 lisätyöllisen saavuttaminen ja työttömyysasteen painaminen alle viiteen prosenttiin ovat päättäväisin toimenpitein saavutettavissa. Epävarmuustekijöitä kuitenkin on”, sanoo Kotamäki. 

Hallituksen ohjelmassa on 193 sivua toimenpiteitä. Kotamäki arvioi, ettei niiden voimin välttämättä vielä 75 prosentin tavoitteeseen ylletä. Osa toimenpiteistä saattaa jopa vähentää työllisyyttä. 

“Tähän kategoriaan kuuluvat esimerkiksi eläkkeiden tai isien perhepäivärahojen korotukset. Ne ovat sosiaali- tai tasa-arvopoliittisesti ymmärrettäviä, mutta todennäköisesti työllisyyttä vähentäviä,” Kotamäki sanoo. 

Kotamäki odottaa hallituksen joutuvan tekemään hartiavoimin töitä, jos se aikoo yltää 75 prosentin työllisyystavoitteeseensa. 

”Paljon pitää löytää työllisyyttä kohentavia keinoja, ja vielä nopealla aikataululla – neljä vuotta on lopulta aika lyhyt aika.” 

Kotamäen mielestä merkillepantavaa verrattuna edelliseen hallitusohjelmaan on työmarkkinajärjestöjen laaja rooli päätöksenteossa. Hallitus toivoo työmarkkinajärjestöjen neuvottelevan työllisyyttä tukevista toimenpiteistä ainakin työttömyysturvassa, työvoimapolitiikassa ja paikallisen sopimisen kokonaisuudessa.  

”Paljon lepää kolmikannan tai laajennetun kolmikannan varassa – tilannetta voi kutsua suomalaisen korporatismin näytön paikaksi. Voi myös kysyä, että mitä jos sopua ja keinoja ei löydy? Kuinka hallitus on valmistautunut sellaiseen tulokseen? Etukäteen on tiedossa, että monet työllisyyttä parantavat sosiaaliturvaa uudistavat toimenpiteet ovat vaikeita kysymyksiä työmarkkinapöydissä”, Kotamäki pohtii. 

Kotamäki toivoo, että prosessin uskottavuuden kannalta neutraali taho, esimerkiksi valtiovarainministeriön virkamiehet, ottavat osaa prosessiin laskemalla vaikuttavuusarviota työllisyystoimenpiteistä. 

”Näin varmistettaisiin se, että työllisyystoimenpiteet eivät lepää poliittisen toivon varassa, vaan niiden vaikuttavuus on arvioitu parhaan ja objektiivisen tiedon mukaan virkamiesvastuullisesti”, Kotamäki linjaa.