Työllisyysrahasto

Työllisyysrahasto on antanut STM:lle arvion työttömyysvakuutusmaksujen tasosta vuodelle 2021

Jaa
Työllisyysrahasto on esittänyt sosiaali- ja terveysministeriölle arvion, että työnantajan ja työntekijän työttömyysvakuutusmaksujen yhteismäärää olisi tarpeen korottaa 0,70 -1,50 prosenttiyksiköllä siinä tapauksessa, että valtio osallistuu lomautusmenojen rahoitukseen vuosina 2020 ja 2021. Ilman valtion osallistumista olisi maksujen korotustarve 1,00 - 2,00 prosenttiyksikköä vuodelle 2021.

Kokonaismaksutasoa alennettiin 0,5 prosenttiyksikköä vuodelle 2020 ja se on nykyisellään 2,5 %. Maksujen arvioidut korotukset on säädetty niin, että niillä voidaan hillitä lisävelan ottoa kohtuullisesti.

Työllisyysrahaston tulee toimittaa arvio seuraavan vuoden ansioturvamenoista, valtion rahoitusosuuden määrästä sekä maksuprosenteista sosiaali- ja terveysministeriölle vuosittain. Työllisyysrahasto antoi rahaston hallituksen hyväksymän arvion sosiaali- ja terveysministeriölle 5.5.2020.

Maksuarvio on tässä vaiheessa alustava. Lopullinen maksuesitys tehdään elokuussa 2020, jolloin päätöksenteossa on käytettävissä laajemmin tietoa koronan vaikutuksesta talouteen. Työllisyysrahaston hallintoneuvosto hyväksyy lopullisen esityksen vuoden 2021 maksuprosenteista kokouksessaan 27.8.2020.

Työllisyysrahasto arvioi perusennusteessaan, että vuonna 2020 talous supistuu selvästi ja työttömyys nousee. Työllisyysrahaston laatimien vuotta 2020 koskevien ennusteiden mukaan työttömien työnhakijoiden määrä voi vuonna 2020 nousta 60 - 130 % verrattuna viime vuoteen, kun vuoden 2020 budjetissa oli varauduttu muutaman prosentin kasvuun työttömissä työnhakijoissa. Erityisesti lomautusten määrät lisääntyvät voimakkaasti, eikä tämä näy kaikilta osin työttömyysasteessa.

Lähivuosien talouskehityksen arviointi on maksuarviota laadittaessa erittäin haastavaa, koska talouden suuntaa on korona-kriisin oloissa lähes mahdotonta arvioida tarkemmin. Siksi Työllisyysrahasto on päätynyt tekemään laskelmia skenaarioiden pohjalta. Laaditut skenaariot osoittavat, että rahaston tulos on merkittävästi alijäämäinen vuonna 2020 ja että tämä kehitys jatkuu vuonna 2021 ilman maksujen korotuksia. Näin ollen maksuja olisi tarpeen korottaa rahaston talouden vakauttamiseksi ja maksuvalmiuden turvaamiseksi.

Rahasto joutuu maksujen korotuksista huolimatta ottamaan lisää velkaa merkittäviä määriä.

Työllisyysrahaston nettovarallisuus (suhdannepuskuri) oli vuoden 2019 lopussa positiivinen 1 668 miljoonaa euroa. Vuoden 2020 aikana nettovarallisuus supistuu voimakkaasti. Tulos on todettujen skenaarioiden mukaan 860 - 2 100 miljoonaa euroa alijäämäinen.

Lisätietoja:
Janne Metsämäki
toimitusjohtaja
040 522 3614

Tapio Oksanen
johtaja, talous ja rahoitus
040 539 4651

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tietoja julkaisijasta

Työllisyysrahasto
Työllisyysrahasto
Itämerenkatu 11 - 13
00180 HELSINKI

https://www.tyollisyysrahasto.fi/tyollisyysrahasto/

Työllisyysrahasto kerää työttömyysvakuutusmaksut, joilla rahoitetaan työttömyysturvaa ja edistetään palkansaajien osaamisen kehittämistä aikuiskoulutusetuuksilla. Työllisyysrahasto on tärkeä osa suomalaista sosiaaliturvajärjestelmää ja sen asiakkaita ovat kaikki työllistävät työnantajat ja 17–64-vuotiaat palkansaajat Suomessa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Työllisyysrahasto

Työllisyysrahasto käynnistää muutosneuvottelut29.2.2024 11:27:31 EET | Tiedote

Aikuiskoulutustuen ja ammattitutkintostipendin lakkauttaminen tarkoittavat Työllisyysrahastolle merkittäviä toiminnallisia muutoksia, jotka pakottavat toiminnan sopeuttamiseen. Pääministeri Orpon hallituksen hallitusohjelmaan on kirjattu, että aikuiskoulutustuki lakkautettaisiin elokuussa 2024. Myöhemmin myös ammattitutkintostipendi ilmoitettiin lakkautettavaksi. Mahdollinen lakkauttaminen edellyttää lakimuutosta, joka eduskunnan tulee hyväksyä. Hallituksen esitys eduskunnalle aikuiskoulutustuen, ammattitutkintostipendin ja vuorotteluvapaan lakkauttamista koskevasta lainsäädännöstä (HE 8/2024) on annettu 15.2.2024. Hallituksen esityksen mukaan aikuiskoulutustuen ja ammattitutkintostipendin lakkauttava laki tulisi voimaan 1.6.2024. Tämän jälkeen aikuiskoulutustukea voisi myöntää vain opintoihin, jotka alkaisivat ennen 1.8.2024. Siirtymäaika kestäisi vuoden 2025 loppuun, jonka aikana olisi mahdollista hakea lisää tukioikeutta sekä tuen maksua, jos sekä opinnot että tukikausi alkaisivat v

Työllisyysrahasto toivoo selkeytystä aikuiskoulutustuen lakkauttavan lain siirtymäsäännökseen18.12.2023 14:24:38 EET | Tiedote

Petteri Orpon hallituksen hallitusohjelmaan on kirjattu aikuiskoulutustuen lakkauttaminen elokuussa 2024. Myöhemmin myös ammattitutkintostipendi ilmoitettiin lakkautettavaksi. Työllisyysrahasto vastaa molempien etuuksien toimeenpanosta ja rahoituksesta. Sosiaali- ja terveysministeriön valmistelema Hallituksen esitys eduskunnalle aikuiskoulutustuen, ammattitutkintostipendin ja vuorotteluvapaan lakkauttamisesta julkaistiin lausuntokierrokselle tiistaina 12.12.2023. Lausuntokierros päättyy 5.1.2024. Työllisyysrahasto on jättänyt lausuntonsa etuudet lakkauttavasta laista maanantaina 18.12.2023 ja se on luettavissa kokonaisuudessaan lausuntopalvelussa. Lausunnossaan Työllisyysrahasto pyytää selkeytystä siirtymäsäännökseen. Esitysluonnos sulkee pois syksyllä 2024 alkavat opinnot, vaikka aikuiskoulutustukea on mahdollista hakea kyseisiin opintoihin nykyisten voimassa olevien säännösten mukaan. Esitysluonnoksessa tulisi ottaa kantaa, onko lakkauttamisella tarkoitus takautuvasti vaikuttaa ennen

Mediatilaisuus: työttömyysvakuutusmaksujen taso vuonna 202430.8.2023 09:22:38 EEST | Kutsu

Tervetuloa Työllisyysrahaston järjestämään mediatilaisuuteen torstaina 31.8. klo 13–14. Tilaisuudessa Työllisyysrahaston toimitusjohtaja Janne Metsämäki sekä taloudesta ja rahoituksesta vastaava johtaja Karo Nukarinen kertovat Euroopan ja Suomen taloustilanteen sekä hallitusohjelman kirjausten vaikutuksista rahaston talouteen ja rahaston esityksestä vuoden 2024 työttömyysvakuutusmaksuiksi. Lisäksi asiakkuusjohtaja Tuulikki Saari kertoo aikuiskoulutustuesta ja sen ajankohtaisesta tilanteesta. Voit osallistua tilaisuuteen joko Työllisyysrahaston toimistolla (Itämerenkatu 11–13, Helsinki) tai etänä. Tilaisuuteen toimistollamme osallistuville tarjoamme iltapäiväkahvit. Mediatilaisuudesta voit tehdä vapaasti uutisia. Keskusteluun ja kysymyksiin on varattu aikaa tilaisuuden loppupuolelta. Lisäksi tilaisuuden jälkeen on mahdollisuus kahdenkeskisiin haastatteluihin Metsämäen, Nukarisen ja Saaren kanssa. Karo Nukarinen aloitti Työllisyysrahaston talous- ja rahoitusjohtajana 18.7.2023. Jos tulet

Mediatilaisuus: työttömyysvakuutusmaksujen taso vuonna 202424.8.2023 14:05:43 EEST | Kutsu

Tervetuloa Työllisyysrahaston järjestämään mediatilaisuuteen torstaina 31.8. klo 13–14. Tilaisuudessa Työllisyysrahaston toimitusjohtaja Janne Metsämäki sekä taloudesta ja rahoituksesta vastaava johtaja Karo Nukarinen kertovat Euroopan ja Suomen taloustilanteen sekä hallitusohjelman kirjausten vaikutuksista rahaston talouteen ja rahaston esityksestä vuoden 2024 työttömyysvakuutusmaksuiksi. Lisäksi asiakkuusjohtaja Tuulikki Saari kertoo aikuiskoulutustuesta ja sen ajankohtaisesta tilanteesta. Voit osallistua tilaisuuteen joko Työllisyysrahaston toimistolla (Itämerenkatu 11–13, Helsinki) tai etänä. Tilaisuuteen toimistollamme osallistuville tarjoamme iltapäiväkahvit. Mediatilaisuudesta voit tehdä vapaasti uutisia. Keskusteluun ja kysymyksiin on varattu aikaa tilaisuuden loppupuolelta. Lisäksi tilaisuuden jälkeen on mahdollisuus kahdenkeskisiin haastatteluihin Metsämäen, Nukarisen ja Saaren kanssa. Karo Nukarinen aloitti Työllisyysrahaston talous- ja rahoitusjohtajana 18.7.2023. Jos tulet

Aikuiskoulutustuella opiskelulla tavoitellaan alanvaihtoa, helpotusta työn kuormittavuuteen ja korkeampaa tutkintoa15.6.2023 13:00:00 EEST | Tiedote

Työllisyysrahasto on ensimmäistä kertaa aikuiskoulutustuen historiassa selvittänyt, miksi tuen saajat ovat päättäneet lähteä opiskelemaan. Tutkimuksessa kysyttiin mikä on tuen saajien kokema aikuiskoulutustuen vaikutus työuralle ja miten he kokivat tavoitteidensa toteutuneen. Tutkimukseen vastasi lähes 5 000 henkilöä. Aikuiskoulutustuen koettu vaikuttavuus -tutkimustuloksissa motivaatiosyinä työuran aikana opiskeluun korostuivat alanvaihtosuunnitelmat, nykytyön kuormittavuus sekä halu edetä uralla. Vastaajat saivat valita useista vaihtoehdoista itselleen kaikkein tärkeimmät motivaatiotekijät, lähes kaikki valitsivat vähintään kaksi motivaatiotekijää. Vastaajista 59 % kertoi, että alanvaihto oli yksi syy lähteä opiskelemaan aikuisiällä. Koulutukseltaan perusastetaustaisista vastaajista jopa 84 % kertoi alanvaihdon olevan syy opiskeluun. Alanvaihtosuunnitelmat toteutuivat vastaajista 68 % kohdalla niistä, jotka mainitsivat pohtineensa alan vaihtoa. Niistä, joiden koulutustausta oli perus

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye