Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry.

Työnantajien halukkuus edistää yhteistoimintaa työpaikoilla vähentynyt

Jaa

Puutteet tiedonsaannissa ja heikot vaikutusmahdollisuudet vaivaavat yhä edelleen työpaikoilla, käy ilmi STTK:n henkilöstön edustajille tekemästä kyselystä. Työelämä on suurten muutosten keskellä työn sisältöjen, työtapojen ja osaamistarpeiden muuttuessa. Kyselyn tuloksista on kuitenkin nähtävissä, että työelämän muutosten edellyttämää kehittämistä ei tehdä työpaikoilla yhdessä.

− Työpaikoilla on uudistumishalukkuutta ja valmiutta, mutta tuottavuuden kasvua ei tavoitella yhdessä ja yhteinen päämääräkin unohtuu. Henkilöstön osaamista ja näkemyksiä ei oteta huomioon päätösten valmistelussa ja työpaikan kehittämisessä edelleenkään riittävästi, toteaa STTK:n johtaja Katarina Murto.

STTK on tuonut voimakkaasti esille tarpeen edistää johtamista, työhyvinvointia ja osaamista työpaikoilla. Työhyvinvoinnin ja työn sujuvuuden edistäminen ovat kuitenkin kyselyn tulosten mukaan vuosien varrella pysyneet ennallaan. Palkkausjärjestelmien kehittämisessäkin on menty reilusti alaspäin.

− Henkilöstön edustajien mukaan työnantajien kiinnostus laadukkaaseen yhteistoimintaan on selvästi vähentynyt. Työyhteisöjen kehittämiseen yhdessä ei Suomessa panosteta niin paljon kuin muuttuvassa työelämässä ja yhä lisääntyvässä globaalissa kilpailussa pitäisi. Uudet ideat syntyvät ja kehittäminen tapahtuu vain avoimessa ja luottamuksellisessa ilmapiirissä henkilöstön osaamista hyödyntämällä, toteaa Murto.

Henkilöstön edustajien asemaa on vahvistettava

Vaikka panostus paikalliseen sopimiseen on kasvanut, niin henkilöstön edustajien todelliset vaikutusmahdollisuudet ovat heikentyneet. Lisäksi neuvotteleminen vie yhä enemmän henkilöstön edustajien aikaa. Henkilöstön edustajien aseman vahvistaminen on yksi STTK:n hallituksen linjaamista yhteisistä tavoitteista tulevalle sopimuskierrokselle.

− Henkilöstön pitäminen tietoisena työpaikan taloudellisesta tai toiminnallisesta tilanteesta on heikentynyt ja nyt saatu tulos oli alhaisin vuoden 2009 jälkeen. Tiedon panttaus ei lisää luottamusta eikä työntekijöiden motivaatiota tai sitoutumista työpaikkaan. Se ei myöskään tue paikallisen sopimisen edistämistä millään tavoin. Henkilöstön edustajien asemaa, erityisesti tiedonsaantia, ajankäyttöä ja koulutusta on vahvistettava, jotta heillä on riittävät mahdollisuudet toimia työpaikoilla, vaatii Murto.

STTK on esittänyt yhteistoimintalainsäädännön kokonaisuudistusta, jossa säädetään riittävät oikeudet ja velvollisuudet sille, että työnantajalla ja henkilöstöllä on yhteinen päämäärä saada työpaikka menestymään ja tuottavuus kasvuun. Tämä tarkoittaa muun muassa parempaa tiedonsaantia, henkilöstön osallistamista sekä työhyvinvoinnin ja jatkuvan ammatillisen osaamisen kehittämistä.

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen on välttämätöntä, jotta työpaikkojen tuottavuus saadaan vahvempaan kasvuun. Hallituksella on oivallinen paikka käynnistää valmistelu budjettiriihessä ja osoittaa, että sillä on aito tahto ja tarve työelämän kehittämiseen ja tuottavuuskasvuun.

STTK:n Henkilöstön edustaja -barometri julkaistiin nyt viidennen kerran. Kahden vuoden välein tehtävään kyselyyn vastasi 1534 STTK:laista luottamusmiestä ja työsuojeluvaltuutettua. Vastaajista puolet työskentelee yksityisellä sektorilla ja puolet julkisella sektorilla ja yleishyödyllisissä yhteisöissä. Vastaajien työpaikoista 58 % on alle 250 hengen työpaikkoja.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Katarina Murto, johtaja, STTK, puh. 050 568 9188
Erkki Auvinen, työympäristöasiantuntija, STTK, puh. 040 545 0631

Tietoja julkaisijasta

Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry.
Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry.
Mikonkatu 8 A, 6. krs
00100 HELSINKI

09 131 521 (vaihde)http://www.sttk.fi

STTK on poliittisesti sitoutumaton ja moniarvoinen koulutettujen ammattilaisten keskusjärjestö, johon kuuluu 17 jäsenliittoa ja noin 520 000 jäsentä. Visiomme on menestyvä Suomi, jossa yhteistyöllä rakennamme maailman parasta työelämää ja hyvinvointia. Olemme työssämme avoimia, oikeudenmukaisia, uudistusmielisiä ja rohkeita.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme tältä julkaisijalta, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry.

STTK: Perhevapaauudistus valmisteltava huolella18.10.2017 11:23Tiedote

Tiedote STTK:n hallitus käsitteli tänään perhevapaauudistusta. Järjestö pitää myönteisenä, että uudistustyö on vihdoin lähtenyt liikkeelle, mutta lopputuloksen kanssa ei pidä hätiköidä. - Tarvitaan vaikuttava, ei kosmeettinen uudistus. Uudistuksen vaikutusarviot on tehtävä huolella, puheenjohtaja Antti Palola tiivistää. STTK:lle keskeisiä tavoitteita ovat palkka- ja muun työelämän tasa-arvon edistäminen sekä naisten työmarkkina-aseman ja urakehityksen parantaminen. Perhevapaauudistuksessa on lähtökohtana oltava työn ja perheen yhteensovittaminen, lasten ja perheiden hyvinvointi sekä joustavia vaihtoehtoja tarjoava järjestelmä. - Jotta isät voisivat jatkossa pitää enemmän perhevapaita, vain isille kohdistettavien kiintiöiden kasvattaminen on välttämätöntä. Vanhemmuudesta aiheutuvien kustannusten on jakauduttava tasaisemmin nais- ja miesvaltaisten alojen kesken. Uudistuksen tulisi mahdollistaa myös nykyistä laajempi osa-aikatyö, Palola linjaa. STTK arvioi, että harvasta asiasta vallitsee

STTK Unelmien työpäivänä: Työhyvinvoinnin merkitys oivallettu, mutta vielä riittää tehtävää5.10.2017 07:00Tiedote

Tiedote Tänään vietetään ensimmäisen kerran valtakunnallista Unelmien työpäivää, jonka tavoitteena on työhyvinvoinnin edistäminen. Kyseessä on pop up –tapahtuma, johon kuka tahansa voi osallistua. STTK on tyytyväinen, että työhyvinvointi on noussut vahvasti yhteiskunnalliseen keskusteluun. - Työhyvinvoinnin merkitys tuottavuuden, työkyvyn ja työurien pidentämisen kannalta on oivallettu laajasti. Pitäisi muistaa, että työhyvinvointi kumpuaa usein aivan pienistä arjen teoista, myönteisestä ilmapiiristä, kommunikaatioista ja yhdessä tekemisen ilosta. Jokainen voi omalla asenteellaan ja käyttäytymisellään vaikuttaa työyhteisön draiviin ja jokainen on siitä vastuussa, STTK:n johtaja Katarina Murto muistuttaa. Yhteistoiminta on avainasemassa työhyvinvoinnin edistämisessä. STTK esittää yhteistoimintalain kokonaisuudistusta, sillä nykyinen on käytännössä irtisanomislaki eikä auta kehittämään yhteistoimintaa työpaikoilla. - Lain painopistettä on siirrettävä jatkuvan vuorovaikutuksen ja aidon yh

STTK:n Katarina Murto: Henkilöstön edustajien roolia vahvistettava ja yt-laki uudistettava21.9.2017 10:13Tiedote

Työelämän muutos on rajua. Robotisaatio, automatisaatio ja tekoäly ravisuttavat työpaikkoja ja työtehtäviä. Muutoksia ennakoimalla myös niihin sopeutuminen helpottuu. - Työpaikkojen arjessa henkilöstön edustajien merkitys kasvaa. Tulevaisuudessa henkilöstön edustajien pitäisikin olla enemmän kehittäjiä, vuoropuhelun edistäjiä, vaikuttajia, neuvottelijoita ja ennakoijia – ei pelkästään riidan ratkojia, STTK:n johtaja Katarina Murto korostaa. Murto avasi tänään STTK-laisten henkilöstön edustajien seminaarin Helsingissä. Tapahtuman teemana on Uuden ajan henkilöstön edustaja. STTK:n uusimman henkilöstön edustajille suuntaaman barometrin perusteella työnantajien halukkuus edistää yhteistoimintaa on vähentynyt. - Tämä on aivan väärä suunta tilanteessa, jossa työpaikkojen on uudistuttava ja tavoiteltava tuottavuuden kasvua. Esimerkiksi työhyvinvoinnin edistäminen on välttämätöntä, jotta työurat pitenisivät ja osaaminen työelämän muutoksissa voidaan varmistaa, Murto korostaa. STTK on aiemmin t

STTK:n hallitus: Työaikalakiesityksen lykkääminen sotkee työmarkkinaneuvotteluita20.9.2017 11:15Tiedote

STTK:n hallitus lähettää tiukat terveiset maan hallitukselle päätöksestä siirtää esitys uudesta työaikalaista ensi kevääseen. - Lain lykkääminen sotkee ikävällä tavalla käynnissä olevia työmarkkinaneuvotteluita. Liittojen pitäisi syksyn aikana solmia työ- ja virkaehtosopimuksia vailla käsitystä siitä, missä muodossa riitaisa työaikalakiesitys lopulta etenee eduskunnan käsittelyyn. Tämä heikentää sopimisen ilmapiiriä, puheenjohtaja Antti Palola toteaa.   STTK painottaa, että liittojen on voitava luottaa siihen, että uusi työaikalakiesitys on tasapainoinen kokonaisuus. - Nyt tätä luottamusta ei ole, kun keskeiset työaikalain sisällöt ovat avoimia, Palola korostaa.   STTK:n hallitus ei näe perusteita lakivalmistelun lykkäämiselle ja maan hallituksen olisikin pitänyt tehdä keskeiset linjaukset jo nyt. - Pahimmassa tapauksessa tässä synnytetään uutta riitaa työmarkkinajärjestöjen ja hallituksen välille, Palola pohtii.   STTK korostaa uuden työaikalain tarvetta. - Laki tarvitaan vastaamaan

STTK: Työllisyysasteen nostamiseen olisi tarvittu lisää panoksia31.8.2017 14:26Tiedote

Tiedote, vapaa julkaistavaksi Toimihenkilökeskusjärjestö STTK katsoo, että hallituksen budjettiriihessä saavutettiin palkansaajien kannalta myönteisiä päätöksiä. Etenkin pitkään toivottu perhevapaauudistuksen edistyminen on hyvä asia. -          Perhevapaauudistuksen valmistelu on askel oikeaan suuntaan erityisesti naisten työllisyysasteen ja tasa-arvon kannalta. On hyvä asia, että tässä päästään vihdoinkin eteenpäin, STTK:n pääekonomisti Ralf Sund kiittelee. Hallituksella olisi ollut mahdollisuus käyttää taloustilanteen suomaa tilannetta panostamalla enemmän sellaisiin kohteisiin – ja vain sellaisiin – jotka pienentävät kestävyysvajetta. Näitä olisivat olleet tutkimus- ja tuotekehittelyyn ja koulutukseen tehtävät lisäpanostukset sekä aktiivisen työvoimapolitiikan tehostaminen. -          Mahdollisuuden vähentää Suomen velkaantumista pitkällä aikavälillä hallitus jätti käyttämättä. Aktiivisen työvoimapolitiikan osalta tehtiin useita oikeansuuntaisia päätöksiä, kuten työnhakijan oikeus

STTK: Suomalaiset kokevat saavansa vastiketta maksamilleen veroille28.8.2017 09:58Tiedote

Tiedote, vapaa julkaistavaksi Suomalaiset kokevat saavansa vastinetta maksamilleen veroille, selviää STTK:n teettämästä kyselystä. Tyytyväisyyttä verojen vastineelle koetaan laajasti eri tulo- ja ikäryhmissä, etenkin toimihenkilöiden keskuudessa. Vain 3 prosenttia vastaajista ilmoitti, että ei koe lainkaan saavansa vastiketta maksamilleen veroille. -       Tulokset vahvistavat käsitystä, että ajoittaisesta valituksesta huolimatta kansalaiset kokevat julkisen sektorin toimivan pääsääntöisesti kustannustehokkaasti. Julkisen sektorin palkansaajat voivat perustellusti tulkita tulokset kiitoksena ja kannustuksena, kommentoi kyselyn tuloksia STTK:n pääekonomisti Ralf Sund. Kyselyyn vastanneista puolestaan 68 prosenttia katsoi, että veronmaksukyvyn tulisi vaikuttaa nykyistä enemmän veronmaksuun. Näin koettiin varsin laajalti eri tulo- ja ikäryhmissä, myös 4000 – 6000 euroa kuukaudessa ansaitsevien keskuudessa. Vasta yli 6000 euroa kuukaudessa ansaitsevat kokevat, että veronmaksukyvyn ei tulis

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme