Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry.

Työnantajien halukkuus edistää yhteistoimintaa työpaikoilla vähentynyt

Jaa

Puutteet tiedonsaannissa ja heikot vaikutusmahdollisuudet vaivaavat yhä edelleen työpaikoilla, käy ilmi STTK:n henkilöstön edustajille tekemästä kyselystä. Työelämä on suurten muutosten keskellä työn sisältöjen, työtapojen ja osaamistarpeiden muuttuessa. Kyselyn tuloksista on kuitenkin nähtävissä, että työelämän muutosten edellyttämää kehittämistä ei tehdä työpaikoilla yhdessä.

− Työpaikoilla on uudistumishalukkuutta ja valmiutta, mutta tuottavuuden kasvua ei tavoitella yhdessä ja yhteinen päämääräkin unohtuu. Henkilöstön osaamista ja näkemyksiä ei oteta huomioon päätösten valmistelussa ja työpaikan kehittämisessä edelleenkään riittävästi, toteaa STTK:n johtaja Katarina Murto.

STTK on tuonut voimakkaasti esille tarpeen edistää johtamista, työhyvinvointia ja osaamista työpaikoilla. Työhyvinvoinnin ja työn sujuvuuden edistäminen ovat kuitenkin kyselyn tulosten mukaan vuosien varrella pysyneet ennallaan. Palkkausjärjestelmien kehittämisessäkin on menty reilusti alaspäin.

− Henkilöstön edustajien mukaan työnantajien kiinnostus laadukkaaseen yhteistoimintaan on selvästi vähentynyt. Työyhteisöjen kehittämiseen yhdessä ei Suomessa panosteta niin paljon kuin muuttuvassa työelämässä ja yhä lisääntyvässä globaalissa kilpailussa pitäisi. Uudet ideat syntyvät ja kehittäminen tapahtuu vain avoimessa ja luottamuksellisessa ilmapiirissä henkilöstön osaamista hyödyntämällä, toteaa Murto.

Henkilöstön edustajien asemaa on vahvistettava

Vaikka panostus paikalliseen sopimiseen on kasvanut, niin henkilöstön edustajien todelliset vaikutusmahdollisuudet ovat heikentyneet. Lisäksi neuvotteleminen vie yhä enemmän henkilöstön edustajien aikaa. Henkilöstön edustajien aseman vahvistaminen on yksi STTK:n hallituksen linjaamista yhteisistä tavoitteista tulevalle sopimuskierrokselle.

− Henkilöstön pitäminen tietoisena työpaikan taloudellisesta tai toiminnallisesta tilanteesta on heikentynyt ja nyt saatu tulos oli alhaisin vuoden 2009 jälkeen. Tiedon panttaus ei lisää luottamusta eikä työntekijöiden motivaatiota tai sitoutumista työpaikkaan. Se ei myöskään tue paikallisen sopimisen edistämistä millään tavoin. Henkilöstön edustajien asemaa, erityisesti tiedonsaantia, ajankäyttöä ja koulutusta on vahvistettava, jotta heillä on riittävät mahdollisuudet toimia työpaikoilla, vaatii Murto.

STTK on esittänyt yhteistoimintalainsäädännön kokonaisuudistusta, jossa säädetään riittävät oikeudet ja velvollisuudet sille, että työnantajalla ja henkilöstöllä on yhteinen päämäärä saada työpaikka menestymään ja tuottavuus kasvuun. Tämä tarkoittaa muun muassa parempaa tiedonsaantia, henkilöstön osallistamista sekä työhyvinvoinnin ja jatkuvan ammatillisen osaamisen kehittämistä.

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen on välttämätöntä, jotta työpaikkojen tuottavuus saadaan vahvempaan kasvuun. Hallituksella on oivallinen paikka käynnistää valmistelu budjettiriihessä ja osoittaa, että sillä on aito tahto ja tarve työelämän kehittämiseen ja tuottavuuskasvuun.

STTK:n Henkilöstön edustaja -barometri julkaistiin nyt viidennen kerran. Kahden vuoden välein tehtävään kyselyyn vastasi 1534 STTK:laista luottamusmiestä ja työsuojeluvaltuutettua. Vastaajista puolet työskentelee yksityisellä sektorilla ja puolet julkisella sektorilla ja yleishyödyllisissä yhteisöissä. Vastaajien työpaikoista 58 % on alle 250 hengen työpaikkoja.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Katarina Murto, johtaja, STTK, puh. 050 568 9188
Erkki Auvinen, työympäristöasiantuntija, STTK, puh. 040 545 0631

Tietoja julkaisijasta

Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry.
Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry.
Mikonkatu 8 A, 6. krs
00100 HELSINKI

09 131 521 (vaihde)http://www.sttk.fi

STTK on poliittisesti sitoutumaton ja moniarvoinen koulutettujen ammattilaisten keskusjärjestö, johon kuuluu 17 jäsenliittoa ja noin 520 000 jäsentä. Visiomme on menestyvä Suomi, jossa yhteistyöllä rakennamme maailman parasta työelämää ja hyvinvointia. Olemme työssämme avoimia, oikeudenmukaisia, uudistusmielisiä ja rohkeita.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry.

STTK:n Antti Palola: Digitalisaation ja tekoälyn luomat osaamistarpeet ratkotaan parhaiten työelämän osapuolten vuoropuhelulla20.6.2018 11:10Tiedote

STTK:n Antti Palola: Digitalisaation ja tekoälyn luomat osaamistarpeet ratkotaan parhaiten työelämän osapuolten vuoropuhelulla Tiedote Elinkeinoministeri Mika Lintilä esitti tänään Tekoälyajan työ -raportin julkistamistilaisuudessa digitalisaatiota ja tekoälyä käsittelevää toimialakohtaista vuoropuhelua, jonka tavoitteena on kartoittaa muun muassa teknologian kehityksen tuottamia osaamistarpeita. STTK:n puheenjohtaja Antti Palola pitää tärkeänä, että mahdollisuuksia ja ratkaisuja etsitään työelämän osapuolten yhteistyöllä. - Ministeri Lintilän käynnistämä vuoropuhelu on erinomainen tapa arvioida uusien teknologioiden luomia mahdollisuuksia ja haasteita eri aloilla. Sen kautta voidaan viedä asioita eteenpäin ruohonjuuritasolla, mutta myös hälventää tekoälyyn liittyviä uhkakuvia, kuten pelkoja työpaikkojen häviämisestä, Palola toteaa. STTK:n puheenjohtaja Palola pitää tärkeänä, että Tekoälyajan työ -raportti sisältää myös konkreettisia esityksiä keinoista, joilla osaamistarpeisiin voidaa

STTK antaa hallitukselle kouluarvosanaksi ehdot11.6.2018 14:23Tiedote

STTK:n hallitus keskusteli kesäkuun kokouksessa maan hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen välisestä yhteistyöstä. - Kesän alkaessa jaetaan monenlaisia todistuksia ja arvosanoja. STTK:n hallitus antaa maan hallitukselle työmarkkinaosaamisesta ehdot. Kolme vuotta istunut hallitus ei ole kehittynyt osaajaksi työmarkkina-asioissa. Sen sijaan useimmissa asioissa se on ollut kovakorvainen, käskyttävä ja joustamaton, puheenjohtaja Antti Palola sanoo. Palola muistuttaa, että kolmeen vuoteen on mahtunut monia ongelmia. - Jyrkimmän vastakkainasettelun aiheuttivat uuden hallituksen ideoimat pakkolait, eli tavoite heikentää työehtoja ja rajoittaa työmarkkinajärjestöjen sopimusoikeutta. Toinen iso riitely liittyi aktiivimalliin, jolla heikennetään työttömien toimeentuloa ilman, että heille tosiasiassa tarjotaan mahdollisuutta työhön tai sitä vastaavaan aktiivisuuteen. Parhaillaan hallitus kaavailee irtisanomisperusteiden heikentämistä alle 20 työntekijän yrityksissä. Hallitus on myös törmäyskurssi

STTK: Työaikalain uudistus osin onnistunut, jaksotyön laajentaminen ei tyydytä21.5.2018 16:19Tiedote

Työ- ja elinkeinoministeriö on julkaissut työaikalakia koskevan hallituksen esityksen. STTK on pitänyt työaikalain uudistamista tarpeellisena ja on sitä mieltä, että lain lähtökohtana tulee jatkossakin olla työaikasuojelun toteutuminen. Uudistus on melko tasapainoinen kokonaisuus sekä rakenteeltaan selkeä ja looginen. - Mielestämme uudistuksessa on kyetty huomioimaan muuttuvan työelämän tarpeet joustojen lisäämisen osalta melko hyvin, sillä siinä on huomioitu sekä työntekijöiden että työnantajien näkökulmat. Muun muassa liukuvan työajan, joustotyön ja työaikapankin säännökset tuovat toivottuja joustoja työntekijöille työn ja perhe-elämän paremmaksi yhteensovittamiseksi. Käytännössä näiden hyödyntäminen edellyttää hyvää osaamista työpaikkatasolla, johtaja Katarina Murto arvioi. STTK on koko valmistelun ajan pitänyt tärkeänä, että työaikalain soveltamisala säilyy mahdollisimman laajana ja järjestö on tältä osin tyytyväinen esitykseen. - On hyvä, että työaikalaissa ei paikallista sopimist

STTK: Suomi tarvitsee lisää maahanmuuttoa, saatavuusharkinnasta voidaan luopua17.5.2018 11:20Tiedote

Tiedote Huoltosuhteen ja hyvinvointipalvelujen turvaamiseksi Suomessa on tehtävä enemmän työtä ja saavutettava nykyistä korkeampi työllisyysaste. Jos tai kun suomalaisia ei riitä tätä tarvetta täyttämään, pitkällä aikavälillä tarvitsemme työvoimaa myös Suomen ulkopuolelta. - Asia on poliittisesti ja myös työmarkkinoiden näkökulmasta herkkä. Myös yhteiskunnallinen keskustelu kulkee usein ääripäissä maahanmuuton puolesta tai sitä vastaan. STTK haluaa pidemmällä aikavälillä hallittua maahanmuuttoa ja sen varmistamiseksi laajan yhteiskuntapoliittisen ohjelman, puheenjohtaja Antti Palola totesi tänään järjestön edustajiston kokouksessa Helsingissä. Palola perustelee esitystä Suomen ikärakenteella ja heikentyvällä huoltosuhteella. - Työelämän ulkopuolella on koko ajan kasvava joukko ihmisiä ja samanaikaisesti monia aloja vaivaa paha työvoimapula. Suomalaisia syntyy ennätysvähän, eikä syntyvyyden noususta ole nopeaksi lääkkeeksi työmarkkinoiden haasteisiin. Hyvinvointivaltio ei kestä näitä yh

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme