Työnteko edistää maahanmuuttajien hyvinvointia ja kulttuurista oppimista – työnteon esteitä tulisi pyrkiä purkamaan

Tutkimuksen mukaan lähes mikä tahansa työsuhde voi edistää etenkin hiljattain maahan tulleiden hyvinvointia ja myöhempää työllistymistä oman alansa tehtäviin. Työn ei välttämättä tarvitse olla edes kokoaikaista ja koulutusta vastaavaa, jotta siitä on hyötyä maahanmuuttajalle: myös esimerkiksi työharjoitteluissa ja osa-aikatöissä voi oppia kieltä ja kulttuuria sekä päästä osaksi työyhteisöä. Tästä syystä työn vastaanottaminen ei saisi kaatua pelkoon sosiaalietuuksien menettämisestä tai kohtuuttomasta paperisodasta, jota pienten tai epäsäännöllisten tulojen ja etuuksien yhdistäminen tutkimuksen tulosten mukaan voi aiheuttaa.

Työnteosta saa tulojen lisäksi sosiaalisia kontakteja sekä itsetunnon ja identiteetin rakennusaineita

Työnteosta saa ansiotuloa, mutta samalla se edistää hyvinvointia monella muullakin tavalla: työnteko aktivoi sekä mahdollistaa sosiaalisen kanssakäymisen ja kokemuksen yhteisten tavoitteiden eteen työskentelemisestä. Lisäksi työnteko kohottaa itsetuntoa, mikä on yhteydessä ihmisen identiteettiin ja siihen, millaiseksi hän kokee statuksensa yhteiskunnassa. Valtaosa tutkimukseen haastatelluista maahanmuuttajista oli kerännyt Suomessa kulttuurista pääomaa erilaisissa työharjoitteluissa ja palkkatuetuissa työsuhteissa. Erilaiset matalapalkkaiset ja vähän koulutusta vaativat sisääntulotyötkin olivat toimineet osalle ponnahduslautana oman alan töihin. Työmarkkinoiden kykyä tunnistaa maahanmuuttajien osaamista on kuitenkin vielä kehitettävä, sillä haastatelluista työllistyneitä olivat pääasiassa vain ne, jotka olivat erityisen aktiivisia, määrätietoisia ja verkostoitumiskykyisiä. Myös monet korkeasti koulutetut haastatellut olivat jääneet työttömyyden, työharjoitteluiden tai lisäkouluttautumisen kierteeseen.

Myös työttömät maahanmuuttajat tarvitsevat mahdollisuuksia suomalaisten kohtaamiseen, jotta he voivat oppia kieltä ja kulttuuria ja sopeutua osaksi suomalaista yhteiskuntaa. Jos avoimille työmarkkinoille työllistyminen on vaikeaa, on keksittävä ratkaisuja siihen, millä muilla keinoin ihmisen toiminta- ja työkykyä, hyvinvointia, itsetuntoa ja sosiaalisia suhteita ylläpitävää mielekästä tekemistä saadaan järjestettyä.

Maahanmuuttajat pitivät verojen maksamista kansalaisvelvollisuutena

Sosiaalietuuksien nostaminen koetteli etenkin työttömien haastateltujen omanarvontuntoa: he korostivat toivettaan ansaita toimeentulonsa töitä tekemällä. Verojen maksaminen nähtiin paitsi kansalaisvelvollisuutena mutta myös eräänlaisena todisteena yhteiskunnan täysimääräisestä jäsenyydestä.

Maahanmuuttajien osaamisen tunnistamiseksi tarvitaan usein henkilökohtaista ohjausta

Maahanmuuttajien taitojen monipuolinen ja tarkoituksenmukainen hyödyntäminen on tärkeää niin heidän hyvinvoinnilleen kuin Suomen kilpailukyvylle globaaleilla markkinoilla. Tutkimustulosten mukaan maahanmuuttajat tarvitsevat kuitenkin pitkäkestoista, henkilökohtaista ohjausta, jotta heidän osaamisensa voidaan tunnistaa nykyistä paremmin ja he pääsevät kykyjensä mukaisille urapoluille. Myös keinoja, joilla suomalaiset organisaatiot saataisiin avaamaan ovensa maahanmuuttajille, tulisi aktiivisesti pyrkiä edistämään.

Haastattelututkimus maahanmuuttajien työmarkkinapoluista ja työnteon merkityksestä hyvinvoinnille ja kotoutumiselle

Helsingin kaupunginkanslian maahanmuuttajien työmarkkinapolkututkimukseen haastateltiin yhteensä 41:tä eri kulttuuritaustoista Suomeen muuttanutta maahanmuuttajaa, jotka asuivat haastatteluhetkellä Helsingissä ja Turussa ja joilla oli kokemusta työnhausta ja/tai työskentelystä Suomessa.

Haastatellut jaettiin kolmeen ryhmään heidän työmarkkina-asemansa perusteella: työlliset, työttömät ja vajaatyölliset, eli ne, jotka eivät tutkimushetkellä olleet kokoaikaisessa tai osaamistaan vastaavassa palkkatyössä. Huomionarvoista on, että systemaattisia tutkimuksia vajaatyöllisyyden hyvinvointivaikutuksista on tehty aiemmin vain vähän.

Tutkimus on osa Suomen Akatemian strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamaa Polkuja työhön -hanketta.