Työpaikkoja ja taloudellista hyötyä vähemmillä luonnonvaroilla – kuntien kiertotaloustekojen parhaimmisto selvillä
”Kuntien parhaat kiertotalousteot” -kilpailun finalistit on julkistettu. Suomen ympäristökeskuksen, Kuntaliiton ja Sitran järjestämän kilpailun finaalivaiheeseen on valittu 20 kuntien toteuttamaa kiertotaloustoimenpidettä, jotka vähentävät luonnonvarojen kulutusta. Finalistien joukosta valitaan kilpailun voittajat Kuntamarkkinoilla 14.9.
Kuntaliitto, Sitra ja Suomen ympäristökeskus
Kilpailulla kannustetaan kuntia tarttumaan hyviin käytäntöihin, joilla voidaan edistää luonnonvarojen kestävää käyttöä ja vähentää haitallisia luonto- ja ympäristövaikutuksia. Kiertotalous voi tuottaa myös taloudellista hyötyä esimerkiksi materiaalitehokkuuden myötä, tuoda uusia työpaikkoja sekä houkutella alueelle uusia asukkaita tai yrityksiä.
”Tavoitteista ei liene erimielisyyttä, mutta vain käytännön teot mittaavat sitoutumisen. Tässä kisassa halutaan nostaa esiin erilaisten kuntien ja kaupunkien kiertotaloustekoja ja siten innostaa kuntia paitsi edistämän kiertotaloutta, mutta myös oppimaan toisiltaan fiksuja rakentamisen, jätehuollon ja yhteiskäytön ratkaisuja”, sanoo johtaja Miira Riipinen Kuntaliitosta.
Kilpailussa mukana monipuolinen kattaus kiertotaloustekoja
Rakentamiseen liittyviä tekoja saatiin mukaan useita. Esimerkiksi Lahden kaupungintalon peruskorjauksessa purkujätteestä 99 prosenttia saatiin hyötykäyttöön. Tampereella on kehitetty infrarakentamisen kiertotaloutta tukeva hankintamalli. Lappeenrannassa ylijäämämaista tehdyt niittykummut edistävät maisemarakentamisen resurssitehokkuutta ja samalla luonnon monimuotoisuutta. Harjulan uusi koulukampus Järvenpäässä taas on suunniteltu pitkäikäiseksi ja muunneltaviksi.
Yhteiskäytön parhaita käytäntöjä ovat muun muassa Helsingin kaupungin asuntojen yhteiskäyttöautot Kalasatamassa sekä Porin yhteiskäyttö- ja lainauspalvelut. Tervossa avattiin Kyläkammari kaikkien kuntalaisten kohtaamispaikaksi.
Kierrätystä edistetään esimerkiksi Turun seudulla kierrättämällä alueelta saatavia biohajoavia jakeita energiaksi ja ravinteiksi Topinojan biokaasulaitoksessa. Kotitalouksien poistotekstiilien kierrätys on käynnistynyt Paimion pilottilaitoksella. Vantaalla uusi Sortti-pienasema mahdollistaa asukkaiden tavaroiden tehokkaamman kierrätyksen, ja onpa aseman ulkoverhoilussa käytetty Kiasmasta poistettuja sinkittyjä peltilevyjäkin.
”Kilpailun sato osoittaa, että kiertotalouden edistäminen kunnissa etenee lupaavasti – tarvitaan vain hyviä konkreettisia arjen oivalluksia eri puolilla kuntaorganisaatiota. Näistä löytyy kunnissa jo lukuisia hyviä käytännön esimerkkejä, joita kannattaa kopioida kursailematta!”, muistuttaa ryhmäpäällikkö Tuuli Myllymaa Suomen ympäristökeskuksesta.
Parhaat palkitaan kuntamarkkinoilla syyskuussa
Kilpailun voittajat valitsee raati, johon kuuluvat johtava asiantuntija Laura Järvinen Sitrasta, työelämäprofessori Reijo Karhinen Itä-Suomen yliopistosta, johtaja Miira Riipinen ja johtaja Jarkko Huovinen Kuntaliitosta, erityisasiantuntija Heikki Sorasahi ympäristöministeriöstä, erityisasiantuntija Sari Tasa työ- ja elinkeinoministeriöstä sekä johtaja Petrus Kautto Suomen ympäristökeskuksesta.
Finalistit edustavat kisan kolmea teemaa: rakentaminen, jätteen synnyn ehkäisy ja kierrätys sekä yhteiskäyttö. Lisäksi kisassa oli avoin kategoria.
Finalistit esitellään ja parhaat palkitaan Kuntamarkkinoilla 14.9. klo 14.45–15.45. Tilaisuus järjestetään Kuntatalolla osoitteessa Toinen linja 14, Helsinki, huone B 3.8. Ilmoittaudu tästä mukaan kuntamarkkinoille.
Kuntien parhaat kiertotalousteot -kilpailu on jatkoa Sitran ja Kuntaliiton Kuntien kiinnostavimmat kiertotalousteot -kilpailulle, Kuntien kiertotaloustärpit -listalle sekä Vuoden kiertotalouskunta -kilpailulle.
Tutustu finalistien tekoihin tarkemmin:
- Kuntien parhaat kiertotalousteot -kilpailun verkkosivu (Kuntaliitto)
Kilpailun finalistit sijaintikunnittain:
- Espoo: Väliaikaiskäyttö luo uutta elämää Keran entiselle teollisuusalueelle Espoossa
- Helsinki: Helsingin Kalasatamassa on otettu käyttöön usean kohteen yhteiset yhteiskäyttöautot
- Imatra: Pitkäjänteisesti kehitetty kiertotalous tukee työllistymistä Imatralla
- Joensuu: Ruokahävikki puolitetaan Joensuussa vuoteen 2025 mennessä
- Järvenpää: Harjulan kampus kuvastaa kestäviä arvoja sosiaalisesti ja ekologisesti Järvenpäässä
- Kouvola: Tavaranvaihtopäivät houkuttelee paikalle tuhansia kierrätysintoisia Kouvolassa
- Lahti: Lahden kaupungintalo peruskorjataan kestävästi kiertotalouden hengessä
- Lahti: Hiilineutraalin rakentamisen kehityskeskus on koonnut Lahteen jo yli 30 kumppanin verkoston
- Lappeenranta: Ylijäämämaista tehdyt niittykummut täydentävät niittyverkostoa Lappeenrannassa
- Lappeenranta: Lappeenrannan Uniori-toiminta tuo tieteen lasten arkeen eskarista lähtien
- Mikkeli: Mikkelissä kehitetään käsin veistettyjen perinnehirsien kierrätystä
- Paimio: Paimion käsittelylaitos kierrättää jo kotitalouksien poistotekstiilejä
- Pori: Biojäte talteen -kampanja haastoi mukaan lähes 700 kotitaloutta Porissa
- Pori: Yhteiskäyttö- ja lainauspalveluilla luodaan yhteisöllisyyttä Porissa
- Riihimäki: Kiertotalousohjelma näkyy Riihimäen kouluissa ihan käytännön tasolla
- Tampere: Tampereella kehitettiin infrahankkeisiin Suomen ensimmäinen kiertotaloutta edistävä hankintamalli
- Tervo: Messumökki kierrätettiin Tervossa uuteen käyttöön kyläläisten kohtaamispaikaksi
- Turku: Turun Topinojalla tuotetaan nestemäistä biokaasua ensimmäisenä Suomessa
- Vantaa: Vantaan Koivukylään saatiin uusi näppärä ja nopea Sortti-pienasema
- Vantaa: Kiertotalous näkyy Aviapoliksen kehittämisessä
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
suunnittelija Kaarina Kaminen, Suomen ympäristökeskus, etunimi.sukunimi@syke.fi, puh 0295 251 698
ryhmäpäällikkö Tuuli Myllymaa, Suomen ympäristökeskus, etunimi.sukunimi@syke.fi, puh. 0295 251 437
erityisasiantuntija Tuulia Innala, Kuntaliitto, etunimi.sukunimi@kuntaliitto.fi, puh. 09 771 2565
johtava asiantuntija Laura Järvinen, Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra, laura.jarvinen@sitra.fi, puh. 0294 618 407
Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa
Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.
Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (SYKE) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. SYKE on tutkimuslaitos, jossa työskentelee 650 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus
Antalet blågrönalgobservationer i insjöar har ökat under midsommarveckan, situationen till havs är lugn23.6.2022 13:41:48 EEST | Tiedote
Antalet blågrönalgobservationer i insjöar har ökat något från förra veckan. I havsområden håller det svala vattnet fortfarande mängden blågröna alger relativt låg. Det varma midsommarvädret kommer sannolikt att öka antalet blågrönalgblomningar under de kommande veckorna. Situationen är typisk för tidpunkten, även om det på vissa ställen har gjorts fler blågrönalgobservationer än vanligt.
Juhannusviikolla sinilevähavainnot lisääntynet sisävesillä, merellä tilanne rauhallinen23.6.2022 13:00:51 EEST | Tiedote
Sinilevähavaintojen määrä sisävesillä on lisääntynyt hieman viime viikosta. Merialueilla viileä vesi pitää sinilevän määrän vielä melko vähäisenä. Juhannukselle ennustettu lämmin sää todennäköisesti lisää sinileväkukintojen määrää tulevina viikkoina. Tilanne on ajankohdalle tyypillinen, vaikka paikoitellen sinilevähavaintoja on tehty tavallista enemmän.
Kierrätyslannoitteiden haitta-aineista tarvitaan lisää tietoa riskien hallitsemiseksi17.6.2022 08:45:00 EEST | Tiedote
Suomessa käytettävät kierrätyslannoitteet ja niiden raaka-aineet eivät yleensä sisällä raskasmetalleja yli kansallisessa lannoitelainsäädännössä tai EU:n lannoiteasetuksessa asetettujen raja-arvojen. Kierrätyslannoitteisiin liittyy kuitenkin kemikaaliriskejä, jotka tulisi huomioida Suomessa nykyistä paremmin.
Blågrönalgobservationer har ökat något i insjöar och till havs16.6.2022 14:06:35 EEST | Tiedote
Enstaka blågrönalgobservationer har gjorts i insjöar och havsområden, men situationen är karakteristiskt lugn för försommaren. Till havs har blågrönalger observerats i vattenlager under ytan, men ytblomningar har ännu inte observerats. Sjöarna är något varmare än genomsnittet, men detta har ännu inte haft någon betydande inverkan på antalet blågrönalgobservationer.
Sinilevähavainnot lisääntyneet hieman sisävesillä ja merellä16.6.2022 13:12:42 EEST | Tiedote
Sinilevästä on tehty joitakin havaintoja sisävesillä ja merialueilla, mutta tilanne on alkukesälle tyypillisesti rauhallinen. Merellä sinilevää on havaittu pinnanalaisissa vesikerroksissa, mutta pintakukintoja ei ole vielä juuri havaittu. Järvet ovat hieman keskimääräistä lämpimämpiä, mutta tämä ei ole vielä vaikuttanut sinilevähavaintojen määrään merkittävästi.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme