Jyväskylän yliopisto

Työpaikoilla tarvitaan panostamista teknostressinhallintaan ja monipuolisiin oppimisen mahdollisuuksiin

Jaa

Millaista stressiä digitaaliset työympäristöt aiheuttavat työntekijöille ja miten kuormitusta voitaisiin estää? Työpaikoilla tarvitaan aktiivista panostamista niin teknostressinhallintaan kuin tulevaisuuden työelämätaitojen kehittämiseen. Simulaatiot ovat yksi esimerkki ratkaisuista, joiden avulla työntekijöiden ammatillista osaamista voidaan tukea.

Simulaatiotilanteissa esimerkiksi simulaationukella ja sen teknisillä ominaisuuksilla on osansa aidontuntuisen oppimistilanteen muodostumisessa. Kuvituskuva.
Simulaatiotilanteissa esimerkiksi simulaationukella ja sen teknisillä ominaisuuksilla on osansa aidontuntuisen oppimistilanteen muodostumisessa. Kuvituskuva.

Teknologia aiheuttaa työhön tuomistaan hyödyistä huolimatta työntekijöille myös kuormitusta. Kuormitusta luovat jatkuvasti muuttuvat työvälineet ja työn tekemisen tavat, mutta myös yleisemmin työn puitteet, resurssit ja vastuut. Jyväskylän yliopiston toteuttama tutkimus paljastaa esimerkiksi työnantajan tarjoaman riittämättömän tuen teknologisten taitojen ylläpitämiseen olevan yhteydessä koettuun teknostressiin. Myös työntekijän omilla asenteilla ja osaamisella on yhteys teknostressin muodostumiseen.

Työsuojelurahaston rahoittamassa ja Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden laitoksen toteuttamassa Well@DigiWork -hankkeessa tutkittiin suomalaisten työntekijöiden digitaalista työtä, teknologista ydinosaamista ja työhyvinvointia. Lisäksi hankkeessa kehitettiin tulosten pohjalta teknologis-pedagogisia ratkaisuja työntekijöiden digitaitojen ja työhyvinvoinnin tueksi. Mukana hankeen yhteistyössä oli eri toimialojen yrityksiä ja sairaanhoitopiirejä.

Simulaatiot lisäävät osaamista ja yhteistyötä

Kyselytutkimuksen tulosten perusteella työpaikoilla on erityistä tarvetta lisätä monipuolisia ja mukautuvia oppimisen ja kehittymisen mahdollisuuksia. Yksi esimerkki ratkaisuista, joiden avulla työntekijöiden ammatillista osaamista – mukaan lukien erilaisia digitaitoja – voidaan tukea ja vahvistaa, ovat simulaatiot.

Simulaatioissa oppiminen perustuu työssä tarvittaviin tietoihin ja taitoihin, joita harjoitellaan todellisuutta jäljittelevissä ympäristöissä. Simulaatioissa voidaan hyödyntää esimerkiksi kokonaan virtuaalisia tai erilaisia tosielämään sijoitettuja harjoitusympäristöjä.

Erilaisia simulaatiotilanteita tutkittaessa hankkeessa kerättiin aineistoa muun muassa sairaalakontekstissa autenttisista simulaatiokoulutuksista, joissa moniammatilliset tiimit toimivat ja tekivät hoitopäätöksiä. Vaikka erilaisten teknologisten laitteiden ja välineiden käyttö on kiinteä osa sairaalahenkilökunnan työtä, näytti teknologia toimivan enemmän välineenä simulaatioissa harjoiteltavissa tilanteissa. Simulaatiotilanteiden käytännön ratkaisuilla, kuten harjoituksessa käytettävällä simulaationukella ja sen teknisillä ominaisuuksilla, voikin olla oma roolinsa aidontuntuisen oppimistilanteen muodostumisessa.

– Esimerkiksi harvoin toistuvia haastavia, henkeä uhkaavia hätätilanteita ja niiden hoitoa on hyvä harjoitella säännöllisesti simulaation avulla, koulutusasiantuntija Minna Ruoranen Keski-Suomen sairaanhoitopiiristä kertoo.

Simulaatiokoulutuksessa myös ohjaajilla ja vertaisilla on oppimisen näkökulmasta tärkeä rooli. Avoin ja eri ammattiryhmien rajat ylittävä vuorovaikutus sekä tiedon jakaminen tukivat oppimista. Keskeistä oli myös harjoituksen jälkeen käytävä jälkipuintikeskustelu, sen aikana saatu palaute sekä mahdollisuus pohtia ohjatusti omaa ja tiimin toimintaa simulaatiotilanteessa.

– Simulaatioiden avulla voidaankin oppia oman alan keskeisten tietojen ja taitojen lisäksi esimerkiksi tiimityö- ja vuorovaikutustaitoja sekä ongelmanratkaisutaitoja, professori Raija Hämäläinen Jyväskylän yliopistosta toteaa.

Lisätietoja:

Professori Raija Hämäläinen, raija.h.hamalainen@jyu.fi, puh. +358 40 744 2611

Hankkeen loppuraportti:

Lainema, K., Hämäläinen, R., & Syynimaa, K. (2021). Hyvinvointi, osaaminen ja yhteisöllisyys digitaalisessa työympäristössä. Ammattikasvatuksen aikakauskirja, 23(3), 72–80. https://journal.fi/akakk/article/view/111711/66084 

Katsoaksesi videon lähteestä moniviestin.jyu.fi, anna hyväksyntä sivun yläosasta.Well@DigiWork-hankkeen loppuseminaari

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

viestinnän asiantuntija
Kirke Hassinen
kirke.m.hassinen@jyu.fi
puh. +358 50 462 6920

Kuvat

Simulaatiotilanteissa esimerkiksi simulaationukella ja sen teknisillä ominaisuuksilla on osansa aidontuntuisen oppimistilanteen muodostumisessa. Kuvituskuva.
Simulaatiotilanteissa esimerkiksi simulaationukella ja sen teknisillä ominaisuuksilla on osansa aidontuntuisen oppimistilanteen muodostumisessa. Kuvituskuva.
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Jyväskylän yliopisto
PL 35
40014 Jyväskylä

http://www.jyu.fi

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

SA:n luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen toimikunta valitsi akatemiatutkijat ja tutkijatohtorit – Jyväskylän yliopistoon rahoitusta neljälle16.5.2022 12:03:00 EEST | Tiedote

Suomen Akatemia on myöntänyt akatemiatutkijan rahoituksen Kalle Auraselle ja Riccardo Marinille Jyväskylän yliopiston matemaattis-luonnontieteelliseen tiedekuntaan. He saavat lähes 450 000 euron rahoituksen vuosille 2022–2027. Lisäksi toimikunta myönsi tiedekuntaan kaksi akatemian tutkijatohtorin rahoitusta Damian Dabrowskille ja Anton Nechaeville. Kolmivuotisen rahoituksen suuruus on noin 240 000–250 000 euroa.

Somevaikuttajat tukivat julkisyhteisöjen koronaviestintää – vaikuttajayhteistyöhön sisältyy kuitenkin myös riskejä16.5.2022 08:10:00 EEST | Tiedote

Yhteistyö somevaikuttajan kanssa on organisaation viestinnälle suuri mahdollisuus, mutta siihen liittyy myös riskejä. Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa valmistuneen väitöstutkimuksen mukaan vaikuttajien avulla organisaatioiden on mahdollista luoda yhteisöllisyyttä ja vaalia aineettomia pääomiaan, kuten sidosryhmien luottamusta. Strateginen somevaikuttajaviestintä vaatii kuitenkin myös mahdollisten maineriskien tiedostamista.

Turvallisuus jakaa asenteita uraanin louhintaan Itä- ja Pohjois-Suomessa16.5.2022 01:00:00 EEST | Tiedote

Kielteisyys uraanin louhintaa kohtaan ei maakuntatasolla ole niin voimakasta kuin mitä paikoin kiivaana käyneestä julkisesta keskustelusta olisi voinut päätellä. Suhtautuminen uraanin louhintaan vaihtelee lievästä kielteisyydestä lievään myönteisyyteen. YTM Tuija Jartin väitöstutkimuksen kohdemaakunnissa, varsinkin Kainuussa ja Lapissa, uraanin louhinnan kannattajia ja vastustajia on lähes yhtä paljon.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme