Työpajatoiminta on sosiaalinen innovaatio, joka tavoittaa myös kokonaan palveluiden ulkopuolella olevat

Palvelujärjestelmään vakiintunut toiminta tulee turvata maakuntauudistuksessa

Käynnissä oleva maakuntauudistus ja sen rinnalla toteutettava kasvupalvelu-uudistus pistävät uusiksi sosiaali- ja terveyspalvelujen ohella myös työllisyyspalvelut. Kevään aikana eduskunta käsittelee tulevia kasvupalveluja määrittävän lainsäädännön, jonka on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2020 alusta. Uudistukset muuttavat lähes jokaisessa kunnassa tarjolla olevien työpajapalveluiden tuottamista. Työpajojen yleisin palvelu, kuntouttava työtoiminta, on siirtymässä kuntien järjestämisvastuulta maakuntiin. Nuorisolain mukainen nuorten työpajatoiminta asemoituu jatkossa suurelta osin kuntiin. Kuntien rooli työllisyydenhoidossa tulevaisuudessa on epäselvä.

”Työpajatoiminta on esimerkki kuntien ja maakuntien yhdyspinnalle asemoituvista palveluista, joiden kohtalo on monelta osin vielä ratkaisematta. Se, miten tukea tarvitsevat asiakkaat, löytävät jatkossa itselleen sopivan palvelun ja ohjautuvat palveluihin riittävän varhain, on vielä epäselvää. Maakunnilla tulee olemaan vastuu palveluiden yhteensovittamisesta. Kuitenkin monelta osin paras osaaminen tässä on tällä hetkellä kunnilla ja kolmannen sektorin toimijoilla. Näiden osaaminen tulisi huomioida palvelujen integraatiota suunniteltaessa”, huomauttaa Valtakunnallisen työpajayhdistyksen (TPY) toiminnanjohtaja Mari Ahonen-Walker.

Maakuntavaalit ollaan järjestämässä lokakuussa 2018. Maakunnat määrittelevät jatkossa myös työllistymistä tukevien palvelujen tarpeen, määrän ja laadun sekä niiden tuottamistavan. Todennäköistä on, että yksi edellytys palvelujen tuottajaksi pääsemiselle on kyky tarjota laajoja palvelukokonaisuuksia koko maakunnan alueella. ”Todennäköisesti palvelut tulevat ennen pitkää keskittymään, mikä tarkoittaa lähipalvelujen katoamista. Työpajapalveluja on tällä hetkellä tarjolla yli 90 % Suomen kunnista eli voidaan puhua helposti saavutettavasta lähipalvelusta”, sanoo Ahonen-Walker.

Kasvupalvelu-uudistuksessa esimerkiksi työnhakijoiden palvelut siirtyvät lähes kokonaan verkkoon. ”Fyysisiä palvelupisteitä tulee todennäköisesti suurimpiin kaupunkeihin. Tämä asettaa ihmiset eriarvoiseen asemaan palvelujen saamisessa,” toteaa Ahonen-Walker.

Työpajatoiminta on aktiivista työvoima- ja sosiaalipolitiikkaa, jolla tuetaan työllistymistä ja vähennetään työttömyydestä aiheutuvia kustannuksia. Työpajatoiminnalla vahvistetaan arjenhallintataitoja ja sosiaalista vahvistumista sekä edistetään koulutukseen ja työelämään sijoittumista. Vuonna 2017 lähes 70 % työpajoilla olleista nuorista sijoittui työhön, koulutukseen tai muuhun toimenpiteeseen. Työpajojen valmentautujat antoivat palvelulle arvosanan 4,3 asteikolla 1-5.

Valtakunnallinen työpajayhdistys on tänään julkaissut työpajoja koskevat tavoitteet maakuntauudistuksessa.

Tutustu tavoitteisiin:
Työpajatoiminta maakuntauudistuksessa – palveluintegraatiota parhaimmillaan