Jyväskylän yliopisto

Työuraasi sanelee sattuma, ei suunnitelmallisuus

Jaa

Rakennamme itse oman työuramme – vai rakennammeko sittenkään? Tuore julkaisu valottaa sattuman merkitystä työuraa koskevien valintojen taustalla.

Usein ajatellaan, että nopeasti muuttuvassa työelämässä pärjätäkseen ihmisen on osattava rakentaa ja hallita työelämäänsä. Tulisi tehdä viisaita valintoja ja ketteriä siirtymiä sen mukaan, minkälaiselle osaamiselle kulloinkin on kysyntää työmarkkinoilla. Ihmisiä on pyritty kannustamaan tähän myös politiikan avulla, kuten 2018 lanseeratulla työttömien aktiivimallilla.

Jyväskylän yliopiston tuoreessa tutkimuksessa pohditaan ihmisen mahdollisuuksia tehdä työuraansa koskevia valintoja. Tutkimuksessa tarkasteltiin etenkin työuran ja terveyden välisiä yhteyksiä.

– Terveys on yksi niistä tekijöistä, joihin voimme vaikuttaa rajallisesti, mutta jolla on huomattava merkitys työurien muodostumiseen, toteaa tutkija Anu Järvensivu kasvatustieteiden laitokselta. – Työuria ei niinkään pysty rakentamaan, vaan ne ovat monien tekijöiden summa.

Työurat osoittautuivat tutkimuksessa hyvin moninaisiksi. Suunnitelmallisuus on vähästä ja sattumuksien vaikutukset suuria. Järvensivun ja tutkija Jutta Pulkin (Tampereen yliopisto) mukaan valinnan mahdollisuudet jäivät rajallisiksi, kun taas ihmistä ympäröivät tekijät ja niiden kytkökset vaikuttivat työuran suuntaan paljon. Vahvana tekijänä työn ja terveyden välissä vaikuttivat taloudelliset huolet. Ne saattoivat estää tai pakottaa valintoja toiveista ja haluista riippumatta.

Tutkimus haastaa ajattelua, joka korostaa ihmisen suunnitelmallisuutta ja rationaalisia valinnanmahdollisuuksia. Ihmisen valintojen lisäksi toiset ihmiset, monenlaiset tilanteesta riippuvat tekijät ja puhdas sattuma muokkaavat työuraa.

– Me ihmiset haluamme ajatella, että voimme itse suoraviivaisesti vaikuttaa omaan elämäämme, työhömme ja terveyteemme. Myös yhteiskuntajärjestys ja poliittinen päätöksenteko, kuten aktiivimalli, nojaavat tähän oletukseen. Tutkimuksemme valossa nämä oletukset ovat kuitenkin vahvasti todellisuutta yksinkertaistavia ja omiaan aiheuttamaan niihin perustuvien politiikkatoimien epäonnistumista, Järvensivu summaa.

Järvensivu, A., & Pulkki, J. (2019). Työura : yksilön valintoja vai monimutkaista kehkeytymistä?. Janus : sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakauslehti, 27 (1), 38-54.

https://doi.org/10.30668/janus.64170 https://tutka.jyu.fi/tutka/julkaisut/80934

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kasvatustieteiden yliopistolehtori Anu Järvensivu, 0407081270, anu.k.jarvensivu@jyu.fi

Tietoja julkaisijasta

Jyväskylän yliopisto
PL 35
40014 Jyväskylä

http://www.jyu.fi

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

SA:n luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen toimikunta valitsi akatemiatutkijat ja tutkijatohtorit – Jyväskylän yliopistoon rahoitusta neljälle16.5.2022 12:03:00 EEST | Tiedote

Suomen Akatemia on myöntänyt akatemiatutkijan rahoituksen Kalle Auraselle ja Riccardo Marinille Jyväskylän yliopiston matemaattis-luonnontieteelliseen tiedekuntaan. He saavat lähes 450 000 euron rahoituksen vuosille 2022–2027. Lisäksi toimikunta myönsi tiedekuntaan kaksi akatemian tutkijatohtorin rahoitusta Damian Dabrowskille ja Anton Nechaeville. Kolmivuotisen rahoituksen suuruus on noin 240 000–250 000 euroa.

Somevaikuttajat tukivat julkisyhteisöjen koronaviestintää – vaikuttajayhteistyöhön sisältyy kuitenkin myös riskejä16.5.2022 08:10:00 EEST | Tiedote

Yhteistyö somevaikuttajan kanssa on organisaation viestinnälle suuri mahdollisuus, mutta siihen liittyy myös riskejä. Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa valmistuneen väitöstutkimuksen mukaan vaikuttajien avulla organisaatioiden on mahdollista luoda yhteisöllisyyttä ja vaalia aineettomia pääomiaan, kuten sidosryhmien luottamusta. Strateginen somevaikuttajaviestintä vaatii kuitenkin myös mahdollisten maineriskien tiedostamista.

Turvallisuus jakaa asenteita uraanin louhintaan Itä- ja Pohjois-Suomessa16.5.2022 01:00:00 EEST | Tiedote

Kielteisyys uraanin louhintaa kohtaan ei maakuntatasolla ole niin voimakasta kuin mitä paikoin kiivaana käyneestä julkisesta keskustelusta olisi voinut päätellä. Suhtautuminen uraanin louhintaan vaihtelee lievästä kielteisyydestä lievään myönteisyyteen. YTM Tuija Jartin väitöstutkimuksen kohdemaakunnissa, varsinkin Kainuussa ja Lapissa, uraanin louhinnan kannattajia ja vastustajia on lähes yhtä paljon.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme