Työuraeläkkeen hakeminen alkaa

Työuraeläke lisää jatkossa valinnan mahdollisuuksia työssä jatkamisen ja eläkkeelle jäämisen välillä.

– Työuraeläkkeen avulla voivat jatkossa eläkkeelle siirtyä ne, joiden mahdollisuudet jatkaa työssä ovat heikentyneet, mutta joilla ei ole oikeutta työkyvyttömyyseläkkeeseen, kertoo Ilmarisen eläkkeistä vastaava osastopäällikkö Nina Bruun.

Eläkeuudistus nostaa vanhuuseläkkeelle jäämisen alaikärajaa asteittain kohti 65 ikävuotta. Uuden työuraeläkkeen voi saada 63-vuotiaana. Vuonna 2018 vanhuuseläkkeen alaikäraja nousee ensimmäisen kerran 63 vuoteen 3 kuukauteen, jolloin työuraeläkkeelle voi jäädä 3 kuukautta ennen vanhuuseläkeikää.

 – Työuraeläke on tarkoitettu koko työuransa raskasta ja kuluttavaa työtä tehneille ihmisille. Työhistoriaa tulee olla vähintään 38 vuotta, kertoo Bruun. Työsuhteen pitää olla jatkuva tai työsuhteen päättymisestä ei saa olla kulunut yli yhtä vuotta hakemishetkellä.

Työkyvyttömyyseläke säilyy jatkossakin ja se on työkykynsä menettäneille pääasiallinen reitti pois työelämästä. – Ennen työuraeläkkeen myöntämistä tutkimme aina oikeuden työkyvyttömyyseläkkeeseen, Bruun sanoo.

Työuraeläke on tasoltaan hiukan työkyvyttömyyseläkettä pienempi, sillä se on eläkkeelle jäämiseen saakka karttunut eläke.

Työuraeläke raskaan työn tekijöille

Työ katsotaan raskaaksi ja kuluttavaksi, jos se sisältää esimerkiksi kuormittavia ja hankalia työasentoja, suurta lihasvoimaa vaativia ja lihaksia kuormittavia työliikkeitä, hengitys- ja verenkiertoelinten voimakasta kuormitusta, työskentelyä poikkeuksellisen vaativassa vuorovaikutteisessa työssä tai työssä, joka edellyttää erityistä tarkkaavaisuutta tai jossa on korkea tapaturmariski tai väkivallan uhka.

– Teknologian kehitys on poistanut ja poistaa tulevaisuudessa paljon raskaita vaiheita työstä, mutta jäljelle jää kyllä psyykkisesti kuormittavia töitä, arvioi Ilmarisen ylilääkäri Seppo Kettunen.

Kettusen mukaan lisätekijöinä voidaan ottaa huomioon esimerkiksi poikkeukselliset fysikaaliset tekijät, kuormitusta lisäävien suojavarusteiden käyttö, toistuvaa yötyötä sisältävä vuorotyö, toistuvat pitkät työvuorot ja yrittäjillä ympärivuorokautinen sidonnaisuus tuotantoeläimiin.

Mahdollisuus työuraeläkkeeseen arvioidaan aina yksilöllisesti ja koko työuraa mitaten. Pelkästään oma kokemus työn raskaudesta ei riitä, vaan työeläkeyhtiö tarvitsee tarkat tiedot työn rasittavuudesta työterveyslääkäriltä ja työnantajalta tai yrittäjältä itseltään.

Työuraeläkkeen hakeminen

Työn raskauden arviointia varten pyydetään selvitys hakijalta itseltään, työterveyslääkärin selvittämät tiedot työstä esimerkiksi työtodistuksien ja työntekijän haastattelun perusteella sekä työnantajan kuvaus viimeisestä työstä. Yrittäjältä tarvitaan oma selvitys yrittäjätyön sisällöstä.

Käytännössä työuraeläkettä hakevan kannattaa tarkistaa omalta työeläkeotteeltaan onko työuran pituus riittävä eli 38 vuotta. Työeläkeotteen saa helposti Ilmarisen verkkopalvelusta. Työterveyshuollossa hakijan työuran kuormitustekijöitä kartoitetaan haastattelemalla. Siihen kannattaa valmistautua tutustumalla itsekin työsuhderekisteriinsä.

Mikäli 38 vuoden työuraa ei voida todentaa rekisterien perusteella, pitää hakijan itse esittää riittävä ja luotettava näyttö työuransa pituudesta. Myös ulkomaan työskentely voidaan huomioida. Työskentelyajaksi luetaan myös äitiys-, isyys- ja
vanhempainrahakaudet enintään 3 vuoden ajalta, sekä vähäiset poissaolojaksot työsuhteen tai yrittäjätoiminnan aikana sairauden, lomautuksen tai tilapäisen työttömyyden vuoksi.

 – Työnantajia varmasti kiinnostaa myös se, että työuraeläke ei vaikuta yrityksen maksuluokkaan, toisin kuin työkyvyttömyyseläke, Kettunen sanoo.

Lue lisää työuraeläkkeestä