Helsingin yliopisto

Työuupumuksen ja Alzheimerin taudin taustalla osin samoja geenejä

Jaa

Helsingin yliopiston tuoreessa väitöstutkimuksessa on tunnistettu ensimmäistä kertaa työuupumusalttiuteen vaikuttavia perimän variaatiota. Tutkimuksen mukaan näillä variaatioilla on yhteys myös dementiaan ja Alzheimerin tautiin.

Työuupumus on reaktio pitkittyneeseen stressiin. Ihmisten välillä on kuitenkin eroja siinä, kuinka helposti he uupuvat kuormittavassa työssä. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että näistä eroista noin kolmasosa selittyy perimän tekijöillä.

Lääketieteen lisensiaatti Sonja Sulkava on väitöstutkimuksessaan selvittänyt molekyyligeneettisiä riskitekijöitä työuupumusoireelle. Hän on tutkimuksessaan tunnistanut kaksi työuupumusalttiuteen yhdistyvää perimän variaatiota.

Toinen variaatioista sijaitsee UST-nimisessä geenissä, joka säätelee solunulkoisen tilan niin sanottujen glykosaminoglykaani-nimisten molekyylien hiilihydraattiketjujen ominaisuuksia. Tällaisia ketjuja on muun muassa aivoissa hermosolujen väleissä.

Erityisesti vuorotyötä tekevillä työuupumukseen liittyi perimän variaatio, joka todennäköisesti vähentää melatoniinireseptori 1A:n ilmentymistä. Melatoniini on pimeähormoni, jonka vaikutus välittyy niiden vastaanottajamolekyylien eli melatoniinireseptorien kautta.

– Jos reseptoreita ei ole riittävästi, melatoniini ei todennäköisesti pysty vaihtuvissa työolosuhteissa vahvistamaan sisäistä vuorokausirytmiä. Vuorotyöläisillä yöaikainen aktiivisuus ja valo herkästi heiluttavat vuorokausirytmiä, mikä voi tuntua myös uupumuksena, Sulkava selittää.

Työuupumus riski Alzheimerin taudille?

Vuorotyötä kuten myös psykologista stressiä on esitetty riskitekijäksi Alzheimerin taudille, joka on yleisin myöhään alkavan dementian syy. Vankkaa näyttöä asiasta ei kuitenkaan vielä ole.

Sulkavan tutkimuksessa melatoniinireseptorigeenin variaatio yhdistyi sekä lääkärin diagnosoimaan Alzheimerin tautiin että siihen liittyviin aivomuutoksiin. Yhteys näkyi vasta yli 75-vuotiailla tutkimukseen osallistuneilla ihmisillä. Myös edellä mainittu UST-geenin variaatio yhdistyi kohonneeseen dementiariskiin.

Yhteisten riskigeenien tunnistaminen työuupumukselle ja Alzheimerin taudille tukee ajatusta näiden yhteydestä, mutta niiden aikajärjestystä se ei kerro.

– On mahdollista, että työuupumus on riskitekijä Alzheimerin taudille. Tai vaihtoehtoisesti varhaiset aivojen Alzheimer-muutokset aiheuttaisivat uupumusta työssä, Sulkava kuvailee.

– Näiden geenivariaatioiden vaikutus uupumusalttiuteen on yksilötasolla kuitenkin pieni, huomauttaa Sulkava. Perimän variaatiot eivät selitä yksittäisen ihmisen uupumusta.

Geneettisen tutkimuksen pohjalta ei siis voida tehdä ennusteita sairastumisen todennäköisyydestä, mutta tutkimus lisää ymmärrystä ilmiöiden biologisesta taustasta. Tämä voi tulevaisuudessa auttaa hoitokeinojen kehittämisessä.

Väittelijän yhteystiedot:

LL Sonja Sulkava

p. 040 774 3127

sonja.sulkava@thl.fi

LL Sonja Sulkava väittelee 23.10.2020 kello 12 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Genetic background for job-related exhaustion and its link to Alzheimer's disease" (Työuupumuksen geneettinen tausta - yhteys Alzheimerin tautiin). Väitöstilaisuus on julkinen ja järjestetään Teams -palvelussa.

Väitöstilaisuuden tiedot Helsingin yliopiston tapahtumakalenterissa.

*************************

Ystävällisin terveisin

Anu Koivusipilä
Viestinnän asiantuntija
Helsingin yliopisto, Meilahden kampus
Puh. 050 472 5881
Sähköposti: anu.koivusipila@helsinki.fi



Avainsanat

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Raskaudenaikainen unettomuus lisää synnytyksen jälkeisen masennuksen riskiä - oikea-aikainen seulonta ja hoito tärkeää25.11.2020 09:00:00 EETTiedote

Loppuraskauden unettomuusoireet lisäävät synnytyksen jälkeisen masennuksen riskiä erityisesti, jos äidillä on muitakin masennuksen riskitekijöitä. Äidin masennus puolestaan ennustaa leikki-ikäisen lapsen tunne-elämän oireita. Äitien masennusoireet pitäisi siksi havaita mieluiten jo raskausaikana ja hoitaa matalalla kynnyksellä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme