Työuupumuksesta toipumista voidaan edesauttaa vahvistamalla yksilön toimijuutta ja henkilökohtaisia voimavaroja

PsM, VTM, KTK Stela Salminen tarkasteli väitöskirjatutkimuksessaan eri kuntoutuskursseille osallistuneiden työuupumuskuntoutujien ja puolisoiden kokemuksia työuupumuksesta ja siitä toipumisesta.

Väitöskirjatutkimus osoitti, että toipumisen polut kuntoutuskurssin jälkeen vaihtelivat suuresti. Osa työuupumuskuntoutujista pystyi siirtämään opitut taidot arkeensa ja ylläpitämään fyysisen ja psyykkisen hyvinvoinnin tasoa. Toiset taas kokivat työuupumusoireiden lisääntyneen kuntoutuskurssin jälkeen. Kuntoutujan oma toimijuus ja aloitteellisuus olivat suotuisia ennaltaehkäisemään työuupumuksen uusiutumista, mutta yhtä tärkeitä olivat muutokset työpaikalla työkuorman ja resurssoinnin järkeistämiseksi.

– Esimiesten rooli on oleellinen työn järjestelyn epäkohtien ja tehottomien käytäntöjen tunnistamisessa. Jos he ovat tietoisia työuupumuksen tavallisimmista syistä ja oireista, he voivat käynnistää kriittisiä muutoksia työpaikalla, jotta työympäristö olisi terveempi ja reilumpi, Salminen summaa.

Työuupumus vaikuttaa myös puolisoon ja parisuhteeseen

Tutkimukset osoittivat, että työuupumus ei koske vain työuupunutta, vaan todellisuudessa vaikutus ulottuu myös hänen puolisoonsa. Puolisot tarjoavat emotionaalista ja käytännön tukea työuupumuksen vakavimmissa vaiheissa ja heidän tietoisuutensa työuupumusoireista voi ennaltaehkäistä työuupumuksen uusiutumista. Sinä aikana puolisot kokevat kuitenkin merkittävää ahdinkoa, turhautumista ja avuttomuutta.

– Jos puolisot eivät tiedä miten asettaa rajoja, heidän oma hyvinvointinsa voi olla uhattuna, erityisesti jos heillä on myös mielenterveysongelmia taustalla. Siksi on tärkeää saada puolisot osallistumaan aktiivisemmin kuntoutusprosessiin. Myös he tarvitsevat vertaistukea ja vahvistusta omille kokemuksilleen, Salminen painottaa.

Suomessa on kattava kuntoutusjärjestelmä, joka tarjoaa tukea ihmisille, joiden työkyky on vaarantunut. Tukea on tarjolla myös puolisoille, ja he voivat osallistua perheenjäsenille varatulle päivälle kuntoutuskurssin aikana. Siitä huolimatta, ainakin tällä hetkellä, vain harva hyödyntää tätä mahdollisuutta.

– Kuntoutuskurssit tarjoavat vankan tiedon ja vertaistuen kehyksen, jotka ovat oleellisia toipumisessa. Pidempiin työuriin pyrittäessä on luonnollista kannustaa työntekijöitä ja perheenjäseniä hyödyttämään tätä järjestelmää ja vahvistamaan voimavarojaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, Salminen toteaa.

PsM, VTM, KTK Stela Salminen psykologian kuuluvan väitöskirjan “ ‘Back on the right track’: Rehabilitees’ and spouses’ experiences of burnout and recovery” tarkastustilaisuus järjestetään perjantaina 7.5.2021 alkaen klo 12:00. Vastaväittäjänä toimii professori Sharon Toker (Coller School of Management, University of Tel Aviv, Israel) ja kustoksena professori Taru Feldt (University of Jyväskylä). Väitöskirjan pääohjaaja on dosentti Anne Mäkikangas (Tampereen yliopisto). Väitöstilaisuus pidetään englanniksi.

Yleisö voi seurata tilaisuutta etäyhteydellä: https://r.jyu.fi/dissertation-salminen-070521

Yleisö voi esittää tilaisuuden lopussa mahdolliset kysymyksensä kustoksen puhelinnumeroon +358 40 805 3485.

Lisätietoja:

Stela Salminen, stela.r.salminen@student.jyu.fi, puh. 0440 855 335

Julkaisutiedot

Tutkimus on julkaistu Jyväskylän yliopiston väitöstutkimusten JYU Dissertations -sarjassa, numero 366, Jyväskylä, 2021, ISSN 2489-9003, ISBN 978-951-39-8588-2 (PDF). Linkki julkaisuun: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8588-2

Taustatietoja

PsM Stela Salminen suoritti psykologian kandidaattitutkintonsa Sofian yliopistossa, Bulgariassa 2004 sekä psykologian maisteritutkintonsa 2011 Jyväskylän yliopistossa. Hän on myös valtiotieteiden maisteri sosiaalipsykologiasta Helsingin yliopistosta sekä kauppatieteiden kandidaatti Aalto yliopistosta. Väitöskirjan ohella Stela Salminen työskenteli psykologina perheneuvolassa sekä Eurooppalaisessa koulussa Frankfurt am Mainissa Saksassa. Tällä hetkellä Salminen työskentelee kliinisenä psykologina HUS:n palveluksessa ja on integratiivisessa psykoterapiakoulutuksessa.

Väitöskirjan ensimmäiset kaksi osatutkimusta olivat osa dosentti Anne Mäkikankaan johtamaa ja Jyväskylän yliopiston sekä Peurunka kuntoutuskeskuksen rahoittamaa ”Toipuminen työuupumuksesta: Seurantatutkimus”- tutkimusprojektia.