Työväkivalta uhkaa päivystyksessä - hallintakeinot käyttöön

Väkivaltaan liittyviä työtapaturmia sattuu Suomessa eniten terveyden- ja sairaanhoidossa. Etenkin ensiapu- ja päivystysyksiköissä on korkea väkivallan riski. Uhka ja väkivalta ovat lisääntyneet koko 2000-luvun, ja ruuhka-Suomessa ongelma on jokapäiväinen.

Ensiapu- ja päivystysyksiköt kuudesta sairaanhoitopiiristä osallistuivat kaksivuotiseen tutkimukseen, jossa koottiin ja kehitettiin juuri niille soveltuvia keinoja työväkivallan omatoimiseen hallintaan.

Tutkimuksen teki Tampereen teknillinen yliopisto, ja Työsuojelurahasto tuki hanketta tutkimusmäärärahalla.

Sanallista uhkaa ja väkivaltaa jopa päivittäin

Mukana olivat sairaanhoitopiirit Etelä-Karjalasta, Etelä-Pohjanmaalta, Kanta-Hämeestä, Länsi-Pohjasta, Päijät-Hämeestä ja Satakunnasta. Kuusi piiriä on kolmannes Suomen sairaanhoitopiireistä.

Kaikki kontaktoidut sairaanhoitopiirit lähtivät hankkeeseen mukaan. Se kertoo ongelman ajankohtaisuudesta ja soveltuvien hallintakeinojen tarpeesta, tutkijat Sanna Anttila ja Johanna Pulkkinen sanovat.

Tutkimuksen alkuhaastattelun mukaan yksiköissä koettiin sanallista uhkaa ja väkivaltaa pahimmillaan päivittäin. Vuonna 2014 ja 2015 tehtyjen kyselyiden mukaan hoitohenkilöstöstä 10-13 prosenttia koki viikoittain fyysistä väkivaltaa. Kuukausittain sille altistui vuonna 2014 kolmannes ja vuonna 2015 viidennes.

Omaisten läsnäolon rajoittaminen rauhoittaa

Ongelmia aiheuttavat potilaat, heidän omaisensa ja saattajansa. Aggressiot voivat nousta pintaan, kun odottaa epätietoisena, huolestuneena ja sairaana - etenkin jos on päihteistä sekaisin.

- Päivystykseen mennään maksavan asiakkaan asenteella: mulle kaikki heti nyt. Pois pitäisi päästä puolessa tunnissa. Mediassa nousevat esiin huonot kokemukset päivystyksistä. Asenne on monilla jo lähtökohtaisesti se, että mikään ei toimi, Pulkkinen kuvailee.

Hyvin soveltuvaksi keinoksi nousi omaisten läsnäoloajan ja lukumäärän rajoittaminen. Tutkijoiden mukaan ohjeistuksen pitää olla koko henkilöstön tiedossa, ja sen pitää näkyä myös asiakkaille, jotta he ymmärtävät, että kyse on päivystyksen linjauksesta eikä mielivallasta.

Omaisten läsnäolon rajoittaminen rauhoittaa päivystyksen tiloja, helpottaa ihmismäärän hallintaa ja estää potilastietojen leviämistä.

Keinokokoelmaan kertyi kaikkiaan 12 toimintatapaa. Esimerkiksi tiedottaminen kaikin mahdollisin keinoin päivystyksen toiminnasta ja kiireellisyysjärjestyksestä auttaa asiakkaita jaksamaan odottamista paremmin.

Kaiken kaikkiaan yhteiset toimintatavat ja ohjeet ovat tärkeitä, ja niiden on oltava kaikkien työntekijöiden tiedossa. Koulutuksen merkitystä ei voi liikaa korostaa  etenkin kun sitä -antavat psykiatriset hoitajat ja vartijat.

Tieto aggressiivisuudesta voidaan kirjata potilasasiakirjoihin - se on luvallinen keino, jota on kaihdettu. Siten voidaan jo etukäteen varautua mahdollisiin ongelmiin. Myös aggressiivisen perään soittamisesta ja keskustelemisesta hänen kanssaan saatiin hyviä kokemuksia. Tärkeätä on, että soittaja on joku muu kuin tilanteessa mukana ollut hoitaja.

Työturvallisuus lisää myös potilasturvallisuutta

Tutkijat havaitsivat, että hoitajat eivät olleet mieltäneet turvallisuuden hallintaa osaksi ammattitaitoaan.

- Sairaalamaailmassa potilasturvallisuus on keskiössä. Sen rinnalle pitäisi kuitenkin nostaa työturvallisuus, joka lisää myös potilasturvallisuutta ja hoidon laatua, Anttila sanoo.

- Hoitajien koulutuksesta alkaen turvallisuus on jäänyt vähälle, koska muita tärkeitä asioita on niin paljon. Tästä syystä hoitajat ajattelevat usein, että työsuojelu hoitaa turvallisuuden. Yksiköissä voidaan kuitenkin tehdä paljon omatoimista turvallisuustyötä niin kuin tutkimuksemmekin osoittaa, Pulkkinen toteaa.

Lisätietoja

Sanna Anttila, tutkija, Tampereen teknillinen yliopisto, 040 849 0350, sanna.anttila@tut.fi

Johanna Pulkkinen, tutkija, Tampereen teknillinen yliopisto, 040 849 0364, johannan.pulkkinen@tut.fi

Henri Olander, turvallisuuspäällikkö, Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri, 050 336 6816, henri.olander@khshp.fi

Asta Lehtiö, työsuojelupäällikkö, Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri, 045 7734 8736, asta.lehtio@khshp.fi

Marita Simola, työhyvinvointipäällikkö, Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä, 044 440 6688, marita.simola@phsotey.fi