Typen ja raskasmetallien puhdistukseen vesistä uusia passiiviratkaisuja

Jaa

Uudenlaisia passiivisia hybridiratkaisuja typen ja raskasmetallien puhdistamiseen arktisista valumavesistä kehitetään Oulun yliopiston Vesi- ja ympäristötekniikan tutkimusyksikön, Ekologian ja genetiikan tutkimusyksikön ja Suomen ympäristökeskuksen yhteistyönä uudessa hankkeessa. Passiiviset hybridiratkaisut muodostuvat erilaisista puhdistusyksiköistä, esimerkiksi sammalaltaista, bioreaktoreista ja kosteikoista, jotka eivät vaadi energiaa.

Passiiviset hybridipuhdistusratkaisut arktisten valumavesien typen ja raskasmetallien puhdistamiseen (HybArkt) -hankkeen (2018–2020) tavoitteena on suunnitella ja mitoittaa sellaisia ulkopuolista energiaa vaatimattomia, eri puhdistusyksiköistä muodostuvia kokonaisuuksia, joilla voidaan poistaa arktisista vesistä typpeä ja raskasmetalleja tarpeen mukaan ympärivuotisesti. Näitä rakenteita on tarkoitus testata erityyppisissä pilottikohteissa: kaivosalueella, yhdyskuntajätevesien puhdistuksessa ja hulevesikohteessa.

Suunnittelua ja mitoitusta tehdään keräämällä ja yhdistämällä jo olemassa olevaa tietämystä ja kokemusta yksittäisistä passiivisista menetelmistä. Lisäksi hankkeessa testataan uutena puhdistusyksikkönä sieniyhteisön kykyä parantaa typen ja raskasmetallien pidättymistä passiivisissa rakenteissa, esimerkiksi pajujen ja kosteikkokasvien juuriston mikrobeita sekä lahottajasieniä adsorptiomateriaalina käytettävässä puuhakkeessa. Olemassa olevan tiedon ja hankkeessa toteutettavien pilottiratkaisujen seurannasta saatavan käyttökokemuksen pohjalta laaditaan työkalu tällaisten ratkaisujen mitoittamiseksi ja suunnittelemiseksi.

Hankkeen rahoittavat Euroopan aluekehitysrahasto Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kautta, Pyhäsalmi Mine Oy, Pajupojat Oy, Vapo Clean Waters Oy, Kallon vesi- ja viemäriosuuskunta, Levin Vesi Oy, Tunturi-Lapin Vesi Oy, Lakeuden Keskuspuhdistamo Oy, Pohjois-Suomen Suunnittelupalvelu Oy, Agnico-Eagle Finland Oy, Mushroom Agent, Turveruukki Oy, Owatec Group Oy, Boliden Kevitsa Mining Oy, Pyhäjärven kaupunki, Kittilän kunta, Outokumpu Chrome Oy ja Vesilaitosyhdistysten kehittämisrahasto, Oulun yliopisto ja Suomen ympäristökeskus.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tutkijatohtori Heini Postila, Oulun yliopisto, Vesi- ja ympäristötekniikka, heini.postila@oulu.fi, 0294 48 4503
Yliopistotutkija, Annamari Markkola, Oulun yliopisto, Ekologia ja genetiikka, annamari.markkola@oulu.fi, 0294 48 1530
Biologi Satu Maaria Karjalainen, Suomen Ympäristökeskus, satu.maaria.karjalainen@ymparisto.fi, 0295 251 262

Viestintäasiantuntija Tiina Pistokoski, Oulun yliopisto, tiina.pistokoski@oulu.fi, puh. 0294 48 4091

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Oulun yliopisto
Oulun yliopisto
Pentti Kaiteran katu 1
90570 Oulu

0294 480 000http://www.oulu.fi/yliopisto/

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto

Tekoälystä uusia mahdollisuuksia lääketieteen kuvantamiseen16.10.2018 15:58Tiedote

Tekoälyn mahdollisuuksista lääketieteellisessä kuvantamisessa saadaan pian uutta tietoa, kun lääkäreistä, fyysikoista ja matemaatikoista koostuva monialainen tutkimusryhmä pureutuu aiheeseen Oulun yliopiston professori Miika Niemisen johdolla. Tavoitteena on luoda tekoälyyn perustuvaa diagnostiikkaa, joka on nykyiseen verrattuna nopeampaa, tarkempaa ja kustannustehokkaampaa. Hankkeelle on myönnetty yli puolen miljoonan euron rahoitus Tulevaisuuden tekijät -ohjelmasta.

Uutta tietoa luonnonmateriaalien hyödyntämisestä jätevesien puhdistamisessa26.9.2018 06:00Tiedote

Pajukosteikolla voidaan lisätä ravinteidenpoistoa jätevesistä myös pohjoisissa olosuhteissa. Lisäravinteiden saanti jätevesistä lisää myös pajujen biomassan tuotantoa. Pajulajikkeiden välillä oli kuitenkin selvästi eroa biomassan tuotannossa. Muun muassa nämä asiat selviävät Oulun yliopiston tutkijoiden toteuttaman ja Euroopan aluekehitysrahaston osarahoittaman hankkeen ”Metallipitoisten hulevesien ja käsiteltyjen jätevesien puhdistustehokkuuden parantaminen luonnonmateriaaleilla” -loppuraportista.

Joet ovat merkittäviä kasvihuonekaasujen päästölähteitä arktisilla alueilla4.9.2018 13:05Tiedote

Joet ovat merkittäviä kasvihuonekaasujen, erityisesti hiilidioksidin luontaisia päästölähteitä arktisilla alueilla. Kansainvälisessä tutkimushankkeessa on todettu, että joista ilmakehään vapautuvan hiilen määrä on aiemmin arvioitua suurempi maailman laajimmalla turvealueella Länsi-Siperiassa. Ilmaston lämmetessä sulava ikirouta paljastaa alueella valtavat turvealueet, joihin sitoutunut orgaaninen hiili voi vapautua ilmakehään ja kiihdyttää ilmastonmuutosta.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme