Typpihappo voi vaikuttaa aerosolihiukkasten muodostumiseen ilmakehän yläosissa
Aerosolihiukkaset vaikuttavat sekä ihmisten terveyteen että ilmastoon. Erityisesti ylempänä ilmakehässä (troposfäärin yläosissa n. 10 km korkeudella) hiukkasten vaikutus ilmastoon on merkittävä, sillä ne toimivat pilvipisaroiden ja jääkristallien ytiminä, ja näin osallistuvat pilvien muodostamiseen. Aiemmin uskottiin, että hiukkasia muodostuu ylätroposfäärissä pääasiassa rikkihaposta ja vedestä. Uusi tutkimus kuitenkin osoittaa, että kylmissä lämpötiloissa typpihappo, rikkihappo ja ammoniakki voivat muodostaa hiukkasia yhdessä.
– Tämä mekanismi tuottaa hiukkasia jopa 10–1000 kertaa nopeammin kuin rikkihappo ja vesi. Troposfäärin yläosassa muita hiukkaslähteitä on vähän, joten uudella mekanismilla voi olla suuri merkitys hiukkaspitoisuuteen, sanoo apulaisprofessori Katrianne Lehtipalo Helsingin Yliopiston Ilmakehätieteen keskuksesta sekä Ilmatieteen laitokselta.
Aiemmin ei uskottu typpihapon vaikuttavan merkittävästi aerosolihiukkasten muodostumiseen, vaikka typpiyhdisteitä esiintyykin yleisesti isommissa hiukkasissa. Saman ryhmän aiemmassa tutkimuksessa kuitenkin osoitetaan, että kylmässä ilmassa typpihappo voi merkittävästi edistää hiukkasten kasvua, ja alle
-15 celsiusasteen lämpötiloissa jopa muodostaa hiukkasia yhdessä ammoniakin kanssa.
– Tämä on merkittävää, koska typpihappoa ja ammoniakkia on alailmakehässä jopa tuhat kertaa enemmän kuin rikkihappoa, sanoo Lehtipalo.
Typpihappoa syntyy myös ylempänä ilmakehässä salamoinnin seurauksena, kun taas pääosin maataloudesta peräisin olevaa ammoniakkia kulkeutuu sinne ajoittain ilmakehän alemmista kerroksista. Ammoniakin määrä ylätroposfäärissä tunnetaan kuitenkin vielä huonosti.
Tuoreessa tutkimuksessa pystyttiin vahvistamaan mekanismi, jolla rikkihappo, typpihappo ja ammoniakki osallistuvat yhdessä hiukkasmuodostukseen aivan molekyylitasolta saakka. Lisäksi voitiin osoittaa, että näin syntyneet hiukkaset ovat tehokkaita jäänukleaatioytimiä. Mallinnusten avulla arvioitiin, että mekanismi lisää troposfäärin yläosien hiukkaspitoisuutta erityisesti Aasian monsuunialueilla, jossa ammoniakkia pääsee konvektion seurauksena nousemaan ylemmäksi. Syntyneet hiukkaset voivat kuitenkin kulkeutua ilmakehässä pitkiäkin matkoja, vaikuttaen hiukkaspitoisuuteen laajalla alueella.
Tutkimus tehtiin simuloimalla ylemmän troposfäärin olosuhteita laboratoriossa. Euroopan Hiukkastutkimuskeskuksessa CERNissä sijaitsevassa CLOUD-kammiossa on mahdollista tutkia aerosolihiukkasten muodostumista ja kasvua ennennäkemättömällä tarkkuudella. Kammio voidaan jäähdyttää alle -50°C lämpötiloihin ja protonisynkrotronin avulla voidaan simuloida kosmista säteilyä ilmakehän eri kerroksissa. Suomesta tutkimuksessa olivat mukana Helsingin Yliopiston Ilmakehätieteen keskus INAR ja Fysiikan tutkimuslaitos HIP, sekä Ilmatieteen laitos.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Lisätietoa:
Apulaisprofessori Katrianne Lehtipalo, Ilmatieteen laitos ja Helsingin Yliopiston Ilmakehätieteen keskus, katrianne.lehtipalo@helsinki.fi
Akateemikko Markku Kulmala, Helsingin Yliopiston Ilmakehätieteen keskus, markku.kulmala@helsinki.fi
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiKuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa se on ollut toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Iäkkäiden lääkehoidon riskitekijöiden tunnistaminen on avainasemassa kotona asumisen tukemisessa23.4.2024 09:58:40 EEST | Tiedote
Tuoreessa väitöstutkimuksessa on kehitetty malli iäkkäiden lääkehoidon riskitekijöiden tunnistamiseksi osana laajempaa terveystarkastusta. Tutkimuksen tavoitteena oli tarjota konkreettisia keinoja iäkkäiden terveyden ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi, jotta he voisivat asua kotona mahdollisimman pitkään.
Helsingin yliopiston operatiivinen tulos 2023 oli 16 miljoonaa euroa miinuksella17.4.2024 14:37:06 EEST | Tiedote
Varainhankinta sekä sijoitus- ja rahoitustuotot nostivat kokonaistuloksen plussalle. Yliopisto lisää sijoitustoiminnan tuotonjakoa perustehtävään seuraavien viiden vuoden ajan.
Pelastakaa tiede! -dokumenttielokuva kertoo tieteen evakuoinnin tarinan17.4.2024 10:28:01 EEST | Tiedote
Kirjailija, FT Anna Kortelainen, Kansalliskirjasto ja Kirjastokaista ovat tuottaneet yhteistyössä dokumentin, joka pureutuu Kansalliskirjaston aineistojen evakuointiin talvi- ja jatkosodan aikana. Elokuva julkaistaan 17.4.2024 Kirjastokaistan verkkosivuilla sekä Kansalliskirjaston Youtube-kanavalla.
Kutsu medialle: Tule seuraamaan Viikin tutkimustilan lehmien keväistä laitumellelaskua 4.5.!15.4.2024 14:44:21 EEST | Tiedote
Helsingin yliopisto, Valio ja maatalousylioppilaiden yhdistys Sampsa kutsuvat median edustajat osallistumaan Suomen urbaanimpien lehmien laitumellelaskuun Viikin tutkimustilalla lauantaina 4. toukokuuta.
Diabeteslääke voi tehostaa immuunipuolustuksen taistelua rintasyöpää vastaan12.4.2024 10:11:23 EEST | Tiedote
Tyypin 2 diabeteslääke metformiini voi tutkimuksen mukaan auttaa elimistön immuunijärjestelmää tunnistamaan paremmin syöpäsoluja ja tehostaa puolustusreaktiota niitä vastaan.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme